2010–2019
Paotoloaki ʻo e Tauʻatāina ke Filí, Maluʻi ʻo e Tauʻatāina Fakalotú
ʻEpeleli 2015


Paotoloaki ʻo e Tauʻatāina ke Filí, Maluʻi ʻo e Tauʻatāina Fakalotú

ʻOku makatuʻunga ʻetau fakaʻaongaʻi lelei ʻetau tauʻatāina ke filí mei heʻetau maʻu ʻetau tauʻatāina fakalotú.

Ko e Sāpate Toetuʻú ʻeni: ko ha ʻaho ʻo e fakafetaʻi mo e manatua ʻi hono fakalāngilangiʻi ʻa e Fakalelei mo e Toetuʻu ʻa hotau Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí maʻá e faʻahinga kotoa ʻo e tangatá. ʻOku tau mōihū kiate Ia, fakahoungaʻi ʻetau tauʻatāina fakalotú, tauʻatāina ke fakatahá, tauʻatāina ke leá, pea mo ʻetau totonu ke fili kuo foaki mai ʻe he ʻOtuá.

Hangē ko ia ne tomuʻa kikiteʻi ʻe he kau palōfitá fekauʻaki mo hotau kuongá, ʻoku tokolahi ha niʻihi ʻoku puputuʻu fekauʻaki pe ko hai kitautolu mo e meʻa ʻoku tau tui ki aí. Ko e niʻihi ko ha “kau lohiaki … [mo e] kau manuki kiate kinautolu ʻoku leleí.”1 Ko e niʻihi “ʻoku ui ʻa e koví ko e lelei, mo e leleí ko e kovi; [mo] ui ʻa e poʻulí ko e maama, mo e māmá ko e poʻuli.”2

Ko e taimi ʻoku fili ai ʻe he kakai ʻoku tau feohí, ʻa e founga ke nau tali ʻaki ʻetau tui fakalotú, kuo pau ke ʻoua naʻa ngalo ʻiate kitautolu ko e tauʻatāina ke filí ko ha konga mahuʻinga ia ʻo e palani ʻa e ʻOtuá maʻa ʻEne fānau kotoa. ʻOku kau e meʻaʻofa ʻo e tauʻatāina ke filí, he palani taʻengata ko ia naʻe tuku mai ʻi he Fakataha Lahi he Langí ʻi he maama fakalaumālié.3

ʻI he fakataha lahi ko iá, naʻe fakaʻaongaʻi ʻe Lusifā, ʻa ia naʻe ʻiloa ko Sētané, ʻa ʻene tauʻatāina ke filí ke fakafepakiʻi e palani ʻa e ʻOtuá. Naʻe folofola ʻa e ʻOtuá: “Ko e meʻa … ʻi he angatuʻu ʻa Sētane kiate au, ʻo ne feinga ke fakaʻauha ʻa e tauʻatāina ke fili ʻa e tangatá, ʻa ia ko au ko e ʻEiki ko e ʻOtuá, kuó u foaki kiate iá, … naʻá ku pule ke kapusi hifo ia ki lalo.”4

Pea naʻá Ne toe hoko atu: “Pea naʻá ne fakatafokiʻi atu foki meiate au ha vahe tolu ʻe taha ʻo e fuʻu kau tau ʻo e langí koeʻuhí ko ʻenau tauʻatāina ke filí.”5

Ko hono olá, naʻe mole ai e ikuʻanga fakalangi ʻo e fānau fakalaumālie ʻa e Tamai Hēvaní naʻa nau fili ke fakasītuʻaʻi ʻEne palaní kae muimui kia Lusifaá.

Naʻe folofola ʻa Sīsū Kalaisi, ʻi Heʻene fakaʻaongaʻi ʻEne tauʻatāina ke filí:

“Ko au ʻeni, fekauʻi au.”6

“Ke fai pē ʻa ho finangaló, pea ke ʻoʻou ʻa e lāngilangí ʻo taʻengata.”7

Naʻe fili mo fokotuʻu ʻe he Tamai Hēvaní ʻa Sīsū ko hotau Fakamoʻuí, hili ʻEne ngāue ʻaki ʻEne tauʻatāina ke filí ke poupouʻi e palani ʻa e Tamai Hēvaní, pea naʻe tomuʻa fakanofo Ia ke Ne fakahoko e feilaulau fakalelei maʻá e kakai kotoa pē. Ko e meʻa tatau pē, ʻe toki lava pē ʻo mahino kakato kiate kitautolu pe ko hai kitautolu mo tau maʻu ʻa e ngaahi tāpuaki kotoa ʻoku maʻu ʻe he Tamaí, ʻo ka hili ʻetau fakaʻaongaʻi ʻetau tauʻatāina ke filí ke tauhi ʻa e ngaahi fekaú—pea ʻoku kau ai ʻa e faingamālie ke maʻu ha sinó, fakalakalaká, aʻusia ʻa e fiefiá, maʻu ha fāmilí, pea mo maʻu ʻa e moʻui taʻengatá.

Ke tauhi e ngaahi fekaú, ʻoku fie maʻu ia ke tau ʻiloʻi ʻa e tokāteline totonu ʻo e Siasí ke ʻoua naʻa takihalaʻi kitautolu mei he founga fakatakimuʻa ʻa Kalaisí ʻe he ngaahi fakakaukau feliuliuaki ʻa e fakafoʻituituí.

ʻOku maʻu e ngaahi tāpuaki ʻoku tau fiefia ai he taimi ní koeʻuhí he naʻa tau fai ʻa e fili ke muimui ʻi he Fakamoʻuí ki muʻa ʻi he moʻui ko ʻení. Ki he taha kotoa ʻokú ne lau pe fanongo ki he ngaahi leá ni, neongo pe ko hai koe pea mo ho kuohilí, manatuʻi ʻeni: ʻoku ʻikai tōmui ke ke toe fai ʻa e fili tatau pea muimui ʻiate Ia.

Te tau lava ʻi heʻetau tui kia Sīsū Kalaisí, tui ki Heʻene Fakaleleí, fakatomala mei heʻetau ngaahi angahalá, pea papitaisó, ke tau toki maʻu ai e meʻaʻofa kāfakafa ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní. ʻOku ʻomi ʻe he meʻafoakí ni ʻa e ʻilo mo e mahino, fakahinohino mo e ivi ke ako mo maʻu ha fakamoʻoni, mālohi, fakamaʻa ke ikunaʻi e angahalá, pea mo e fakafiemālie mo e fakalotolahi ke kei faivelenga ʻi he faingataʻá. ʻOku fakatupulaki ʻe he ngaahi tāpuaki taʻe-fakatataua ko ʻeni ʻo e Laumālié ʻa ʻetau tauʻatāiná mo hotau mālohi ke fai ʻa e meʻa ʻoku totonú, he “ko ia ʻoku ʻi ai ʻa e Laumālie ʻo e ʻEikí, ʻoku ʻi ai ʻa e tauʻatāiná.”8

ʻI heʻetau fononga ʻi he hala ʻo e tauʻatāina fakalaumālié ʻi he ngaahi ʻaho fakaʻosí ni, kuo pau ke mahino kiate kitautolu ko hono fakaʻaongaʻi lelei ʻo ʻetau tauʻatāina ke filí ʻoku makatuʻunga ia ʻi heʻetau maʻu ʻetau tauʻatāina fakalotú. ʻOku tau ʻosi ʻiloʻi ʻoku ʻikai loto ʻa Sētane ke tau maʻu ʻa e tauʻatāina ko ʻení. Naʻe feinga ke fakaʻauha ʻa e tauʻatāina ke filí ʻi he langí, pea ʻokú ne feinga ʻi he māmaní he taimí ni ke tukuhifo, fakafepakiʻi, mo fakamafola ʻa e puputuʻu ki he tauʻatāina fakalotú—ʻa hono tuʻungá mo e ʻuhinga ʻoku mahuʻinga ai ki heʻetau moʻui fakalaumālié mo ʻetau fakamoʻuí.

ʻOku ʻi ai ha makatuliki ʻe fā ʻo e tauʻatāina fakalotú kuo pau ke tau fakafalala ki ai mo maluʻi ʻe kitautolu ko e Kāingalotú.

Ko e ʻuluakí ko e tauʻatāina ke tuí. ʻOku ʻikai totonu ke fakaangaʻi, fakatangaʻi, pe ʻohofi ʻe ha fakafoʻituitui pe puleʻanga koeʻuhí ko e meʻa ʻoku tui ki ai ha taha fekauʻaki mo e ʻOtuá. Ko ha meʻa fakataautaha ia mo fuʻu mahuʻinga ʻaupito. ʻOku pehē ʻe hano ʻuluaki fanongonongo ʻetau tui fekauʻaki mo e tauʻatāina fakalotú:

“ʻE ʻikai lava ha puleʻanga ke nofo melino, tuku kehe ʻo kapau ʻe faʻu mo tauhi taʻe-maumauʻi ha ngaahi lao ʻa ia ʻe fakapapauʻi ai ki he tangata kotoa pē ʻa ʻene fakahā tauʻatāina ʻa hono konisēnisí. …

“… ʻOku totonu ke taʻofi ʻe he fakamaau fakapuleʻangá ʻa e ngaahi fai hiá, kae ʻoua naʻá ne teitei puleʻi ʻa e konisēnisí; … [pe] taʻofi fakangatangata ʻa e tauʻatāina ʻo e laumālié.”9

Kuo ʻosi tali ʻa e tefitoʻi tauʻatāina ko ʻeni ʻo e tuí ʻe he Puleʻanga Fakatahatahá ʻi heʻene Fanongonongo Fakamāmani Lahi ʻo e Totonu ʻa e Tangatá (Universal Declaration of Human Rights) pea mo ha ngaahi tohi fakafonua mo fakavahaʻa puleʻanga kehe.10

Ko e makatuliki hono ua ʻo e tauʻatāina fakalotú ko e tauʻatāina ke vahevahe ki he niʻihi kehé ʻetau tui fakalotú mo e ngaahi meʻa ʻoku tau tui ki aí. ʻOku fekauʻi kitautolu ʻe he ʻEikí, “Pea ke mou ako ʻaki [ʻa e ongoongoleleí] ki hoʻomou fānaú … ʻo ka ke ka nofo ʻi ho falé.”11 Naʻá Ne toe folofola ki Heʻene kau ākongá, “Mou ʻalu ki māmani kotoa pē, ʻo malanga ʻaki ʻa e ongoongoleleí ki he kakai fulipē.”12 ʻI heʻetau hoko ko e mātuʻa, kau faifekau taimi kakato, mo e kau mēmipa faifekaú, ʻoku tau fakafalala ki he tauʻatāina fakalotú kae lava ke tau akoʻi e tokāteline ʻa e ʻEikí ʻi hotau fāmilí, pea ʻi he funga māmaní.

Ko e makatuliki hono tolu ʻo e tauʻatāina fakalotú ko e tauʻatāina ke fokotuʻu ha kautaha fakalotu, ha siasi pea lotu vālelei mo e niʻihi kehé. ʻOku pehē ʻe he tefito ʻo e tui hono hongofulu mā tahá, “ʻOku mau ʻekea ʻa e faingamālie ke hū ki he ʻOtua Māfimafí ʻo fakatatau ki he ngaahi tuʻutuʻuni ʻa homau konisēnisi ʻomautolú pē, pea tuku ki he kakai kotoa pē ʻa e faingamālie tatau, ʻo tukuange ke nau lotu, pe ʻe founga fēfē, pe ʻe fai ʻi fē, pe ko e hā te nau lotu ki aí.” ʻOku poupouʻi ʻa e tefitoʻi moʻoni ko ʻení ʻe he ngaahi tohi fakavahaʻa puleʻanga ki he totonu ʻa e tangatá mo ha ngaahi konisitūtone fakafonua kehe.

Ko e makatuliki hono fā ʻo e tauʻatāina fakalotú ko e tauʻatāina ke moʻui ʻaki ʻetau tuí—ʻo ʻikai ʻi he ʻapí pē mo e falelotú ka ʻi he ngaahi feituʻu fakapuleʻangá foki. ʻOku fekau kitautolu ʻe he ʻEikí ke ʻoua naʻa tau lotu pē ʻi he liló 13 ka ke tau laka atu foki pea “tuku ke ulo pehē [ʻetau] māmá ʻi he ʻao ʻo e kakaí, koeʻuhí ke nau mamata ki [heʻetau] ngaahi ngāue leleí, pea fakamālōʻia ʻa [ʻetau] Tamai ʻa ia ʻoku ʻi he langí.”14

ʻOku ʻita ha niʻihi ʻi heʻetau ʻomi ʻetau tui fakalotú ki he feituʻu fakapuleʻangá, ka ʻoku faʻa fakatuai ʻa e kakai tatau pē ko ia ʻoku vivili ke tali ʻenau fakakaukaú mo ʻenau angafaí ʻi he sosaietí, ke fai ʻa e meʻa tatau ki he kau tui fakalotu ʻoku nau fakaʻamu ke fakangofua ʻenau fakakaukaú mo ʻenau angafaí. ʻOku hōloa vave ʻa e ʻikai fakaʻapaʻapaʻi e ngaahi fakakaukau fakalotú ʻo ʻikai toe tali fakasosiale mo fakapolitikale ʻa e kakai lotú mo e ngaahi kautaha lotú.

ʻI heʻetau fehangahangai mo e teke ke tau tukulolo ki he ngaahi tuʻunga fakamāmaní, tukuange ʻetau ngaahi tauʻatāina fakalotú, liliu ʻetau tauʻatāina ke filí, fakakaukau angé ki he meʻa ʻoku akoʻi ʻe he Tohi ʻa Molomoná fekauʻaki mo hotau ngaahi fatongiá. ʻOku tau lau ʻi he tohi ʻa ʻAlamaá ko ʻAmelikaí, ko ha taha “olopoto” mo “angakovi” naʻe feinga ke hoko ko e tuʻi ki he kakaí mo “toʻo ai meiate kinautolu ʻenau ngaahi totonú mo e ngaahi faingamālié, … [ʻa ia] naʻe fakatupu hohaʻa ki he kakai ʻo e siasí.”15 Naʻe ʻosi akoʻi kinautolu ʻe he Tuʻi ko Mōsaiá ke nau lea ʻo fakahā e meʻa naʻa nau ongoʻi naʻe totonú.16 Ko ia, naʻa nau “fakataha ʻi he ngaahi feituʻu kotoa pē ʻo e fonuá, ko e tangata taki taha ʻo fakatatau ki hono loto, pe ko ʻenau loto pe taʻe-loto kia ʻAmelikai, ʻi ha ngaahi fakatahaʻanga kehekehe, pea naʻe lahi ʻenau fekeʻikeʻí … ʻiate kinautolu.”17

Naʻe maʻu faingamālie e kāingalotu ʻo e Siasí mo ha niʻihi kehe ʻi he ngaahi alea ko ʻení ke fakataha ai, ongoʻi ʻa e laumālie ʻo e uouangatahá, pea takiekina ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní. “Pea naʻe hoko ʻo pehē naʻe ʻikai tali ʻe he loto ʻo e kakaí ʻa ʻAmelikai, pea naʻe ʻikai ai fokotuʻu ia ko e tuʻi.”18

ʻOku ʻi ai hotau fatongia ʻi heʻetau hoko ko e kau muimui ʻo Sīsū Kalaisí ke ngāue fakataha mo e kakai tui ʻoku tau fakakaukau tataú, ke ʻohake hotau leʻó ʻi he meʻa ʻoku totonú. Neongo ʻoku ʻikai totonu ke pehē ʻe he kāingalotú pe ʻai ke pehē ʻoku nau fakafofongaʻi ʻa e Siasí, ka ʻoku fakaafeʻi kitautolu, ʻi hotau tuʻunga ko e tangataʻi fonuá, ke vahevahe ʻetau fakamoʻoni, ʻilo, pea mo e ʻofa fakafoʻituituí—“ʻa e tangata [mo e fefine] taki taha ʻo fakatatau ki [hono] lotó.”19

Naʻe pehē ʻe he Palōfita ko Siosefa Sāmitá:

“ʻOku ou loto lahi ke u fakahā ʻi he ʻao ʻo e Langí ke u mate ʻi hano maluʻi ha ngaahi totonu ʻa ha taha siasi Pelesipitiliane, ʻa ha taha siasi Papitaiso, pe ko ha tangata lelei ʻo ha faʻahinga siasi pē [hangē ko ha Māmonga]; ʻi he tefitoʻi moʻoni tatau pē ʻoku tāmoloki ai ʻa e ngaahi totonu ʻa e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní mo tāpalasia ai e ngaahi totonu ʻa e siasi Katoliká, pe ko ha toe faʻahinga siasi ʻoku ʻikai manakoa pe te nau lava ʻo maluʻi kinautolu.

“Ko e ʻofa ʻi he tauʻatāiná ʻokú ne ueʻi hoku lotó—ʻa e tauʻatāina ko ia ʻa e kakaí pea mo e tui fakalotu ʻa e faʻahinga kotoa ʻo e tangatá.”20

Kāinga, ko hotau fatongia ke maluʻi ʻa e ngaahi tauʻatāina mo e totonu toputapu ko ʻení maʻatautolu pea mo hotau hakó. Ko e hā ʻa e meʻa te tau lava ke faí?

ʻUluakí, te tau lava ʻo feinga ke ʻiloʻi. Tokanga ki he ngaahi meʻa ʻoku hoko ʻi ho koló te ne ala uesia ʻa e tauʻatāina fakalotú.

Ua, kau ʻi ho tuʻunga fakafoʻituituí, mo e niʻihi ʻoku nau tui tatau mo ʻetau tukupā ki he tauʻatāina fakalotú. Ngāue fakataha ke maluʻi ʻa e tauʻatāina fakalotú.

Tolú, moʻui ke ke hoko ko ha sīpinga ʻo e meʻa ʻokú ke tui ki aí—ʻi he leá mo e ngāué. ʻOku mahuʻinga hake ʻetau moʻui ʻaki ʻetau tui fakalotú ʻi he meʻa te tau ala lea ʻaki ʻo kau ki heʻetau tui fakalotú.

ʻOku fakaofi mai e Hāʻele ʻAnga Ua mai hotau Fakamoʻuí. ʻOua naʻa tau toloi e ngāue maʻongoʻongá ni. Manatuʻi ʻa e ʻEikitau ko Molonaí heʻene fusi ʻa e fuka ʻo e tauʻatāiná naʻe tohi ai ʻa e kupuʻi lea: “Ko e fakamanatu ki hotau ʻOtuá, mo ʻetau lotú, mo e tauʻatāiná, mo ʻetau melinó, ko hotau ngaahi uaifí, mo ʻetau fānaú.”21 Tau manatuʻi muʻa e tali ʻa e kakaí: ʻi heʻenau tauʻatāina ke filí, naʻa nau “feleleʻi [fakataha] mai” mo fuakava ke fai ha meʻa.22

Siʻoku kāinga ʻofeina, ʻoua ʻe luelué! Lele! Lele ke maʻu ʻa e ngaahi tāpuaki ʻo e tauʻatāiná ke filí ʻaki haʻo muimui ʻi he Laumālie Māʻoniʻoní mo fakaʻaongaʻi ʻa e tauʻatāina kuo foaki ʻe he ʻOtuá ke tau fakahoko ʻaki Hono finangaló.

ʻOku ʻoatu ʻeku fakamoʻoni makehe ʻi he ʻaho mahuʻinga ʻo e Toetuʻu ko ʻení, naʻe fakaʻaongaʻi ʻe Sīsū Kalaisi ʻEne tauʻatāina ke filí ke fakahoko e finangalo ʻo ʻetau Tamaí.

ʻOku tau hiva fekauʻaki mo hotau Fakamoʻuí, [“Naʻá Ne lilingi tauʻatāina pē Hono taʻataʻa mahuʻingá; Foaki tauʻatāina ʻEne moʻuí.”]23 Pea koeʻuhí ko iá, ʻoku tau maʻu ai ʻa e faingamālie mahuʻinga ke “fili ʻa e tauʻatāiná mo e moʻui taʻengatá” tuʻunga ʻi he mālohi mo e ngaahi tāpuaki ʻo ʻEne Fakaleleí.24 ʻOfa te tau fili tauʻatāina ke muimui ʻiate Ia maʻu ai pē, ʻoku ou fai ʻeni ʻi Hono huafa māʻoniʻoní, ko Sīsū Kalaisi, ʻēmeni.