2010–2019
Priesthood oh Pein omw kapakap
April 2015


Priesthood oh Pein omw kapakap

Koht kak kiheng kitail manaman nan priesthood ohng wiepe sohte lipilipil me kitail mwein mih kin loale. E konehng ni mengei kitail en peki ni karakarahk.

I kapingki likilik me kohiengie I en koasoaieng kumwail me kolokol priesthood en Koht wasa koaros nan sampah. I pehm toutoun ansou mwahuo pwehki I ese mehkot me pid likilik me Kauno ketikidiongehr rehmwail. Me pid amwail alehda priesthoodo, kumwail aledier pwuhngen koasoai oh doadoahk ni mwaren Koht.

Pwuhngo pahn wiahlahte ehu mehkot me mehlel ni amwail pahn alehdi kamarain sang Koht. Ieite ansuo me kumwail pahn kak koasoai ni Mwareo. Oh iei ansouo me kumwai kak doadoahk ni Mwareo.Ele kumwail wiadahr madamadau sapwung, “Oh, mwo sohte nohn apwal. I kak alehdi kamarain ma mie me peki I en sakarada de ma I pahn anahne kihda ehu kapaien priesthood.” De deacon pwulopwul men de sounpadahk diar nsenamwahu nan madamadauo, “Ma I laudla oh ni ahi pahn alehdi pwukoahn misineri, mwo I pahn ese dahme Koht pahn ketin mahsanih oh dahme Koht pahn ketin wia.”

Ahpw medewe rahno me kumwail uhdahn pahn wehwehkihla dahme Koht pahn ketin mahsanih oh dahme E pahn ketin wia. E lelohngehr kitail koaruhsie – sohte lipilipil wasa kumwail mihmie nan amwail melipilip nan priesthood. I tikida nan wasahn mission nan Pali Mese en United States nan Keriaun Mahwin en Sampah. Irail ko me towe Mwomwohdiso kouson dohpeseng, oh e itait uwen kahsilihn me emen kak ale. Ngehi kelehpw deacon nan brancho. Irail towe ko kihong arail kisakis en kaisihsol nan enpelop oh kiheng arail branch presidento ni ansou me re pwarodohng ni tuhpene en kaisihsol oh kadehde nan imwato.

Ni ansou me I sounpar 13, se kosoula Utah pwe sen uhd mihla nan ehu ward me laud. I tamataman ahi keieun kapwukoah me iei I en kin pwarala ni ihmw kan oh rikpene meirong en kaisihsol. I kilang ahd me mi pohn ehu enpelop ko me kohiengie oh tehkada me eden peneineio duwehte ahn emen Soun Kadehde Silimen ko en Pwuhken Mormon. Ngehi eri letelet ni wenihmwo ni kopworopwor. Ohlo ritingada wenihmwo, kilengdohngie, kakiliehdi, oh werikihdo I en kohkohla. I itiekidihte kohkohla.

Ele sounpar 70 samwalahro mwo, ahpw I wie tamatamante pepehm me I ahniki rahno ni wenihmwin me mie mehkot me I kakete inda de wia. Ma rahno I kapakap ni pwoson mwohn ei mwesel pwe I en kihpene kisakis ko, I pahn kak alehdi kamarain en mwur, kesikesihnente limwahn wenihmwo, poh-komwokomw, oh nda mehkot me duwehte: “Mehd mwahu ei tuhonguhket. Kalahngan ong komwi pwehki dahme komwi oh omwi peneinei sawaskiher ansou samwalahro.”

Ma I koasoaia oh wia mwo, e pahn mwein pwunodikihda mehlel—oh pil nsensuwedkihla. Ahpw I wehwehki mwomwen ei pahn pehm. Ma kaidehn ehu pepehm en nsensuwed ni ei alialuhlao, I mwein pahn pehm utuht nan ahi madamadau oh pepehm loal kan: “Mwahu douluhl.”

Kitail koaruhsie uhdahn pahn koasoai oh mwekid ni mwaren Koht nan ansou kan me atail tenek kelehpw sohte pahn itar ni eh sohte kamarain. Ansou pwuko kak wiawihieng kitail ni atail sohte ahniki ansou en kaunopada. Soahng wo kalap wiawihiengie. I wiawihiongiehier sounpar tohto nan ehu ihmwenwini me pahpa men nda me toahkte ko ndahieng me nah kisin serepein sounpar siluh me inenen ohla pahn mehla mwurin minit kei. Ni ei pwil pehi kat poh wasa kis pohn moangeo me sohte bandage kidim, I kak wehwehki, ni ei wia Sapwellimen Koht ladu, dahme E pahn ketin wia oh mahsanih.

Koasoai ko kohdo nan moangeiet oh kilin ewei kat me e pahn mourla. Tohkteo kesihnen limwahio esingek en lingeringer oh peki I en keisang mwowe. I pidohisang nan pereo ni meleilei oh limpok. Kisin serepeino mourla oh aluhdihla nan wasahn aluo ong keimwseklahn ehu rahn en tuhpenehn kamadipw sarawi nan kahnihmwo. I tamatamante uwen ahi peren oh itarki dahme I ndahier oh wiahier nan Sapwellimen Kauno sawas ong kisin serio oh ah peneinei.

Wekpeseng nan ahi pepehm ni imwen winio, oh pahtou me I pehm ni ei alialuhla sang wenihmwo ni duwen deacon men kohdohsang dahme I wehwehkiher me pid koadokodokpenehn kapakap ong manaman en priesthood. Pwehki ei wia deacon, I saik wehwehki me manaman en koasoai oh doadoahk ni mwaren Kauno kin anahne koudiahl de kilel sansal, oh pwe en kin mie rehtail ni ansou me mie anahnepe pwe kitail anahne kapakap oh doadoahngki pwoson pwe Ngehn Sarawio en kin ieiang kitail.

Nisoutik mwohn ei kohla ni wenihmwo ong kisakis en kaisihsol, I kapakap ni ansoun wendi. Ahpw wihk kei oh sounpwong kei mwohn koasoain nan telepwohn sang ihmwenwinio, I doadoahngki ehu wiepen kapakap oh wia kaweid me President Joseph F. Smith wiao pahn elehieng Koht en ketin ketikidohng kitail kamarain me konehng pwe manaman en priesthood en kin kak mie rehtail. E kiheng ni koasoai mengei:

“Kitail sohte anahne lukwerlahng Ih ni koasoai tohto. Kitail sohte anahne kapwangahkihda Ih kapakap reirei kan. Dahme kitail anahne, oh dahme kitail uhdahn pahn wia ni atail wia Souleng en Imwin-Rahn Akan, ong pein kamwahupatail, iei kapakap ong ansou koaros, kadehdehki ih me kitail tamatamante ih oh me kitail pahn aledohng kitail mwareo, kolokol sapwellime kosonned akan, doadoahk mehlel.”1

Ih eri ndahngkiht dahme se uhdahn anahne kapakapki, ni duwen nah ladu ko arail kin peki ren koasoai oh doadoahk ong Koht. E nda: “Dahme kumwail kin kapakapki? Kumwail kin kapakap pwe Koht en ketin kupwureikumwail, oh en kin ketin kak karonge amwail kapakap akan.2

E sohte wiahda mehkot laud dahme emen en koasoaia, ahpw e pahn kin miekanengamah. E wia wiepe ieu pwe kumwail en karaniala Sahmo Nanleng sang ni men Kauno en ketin pein kupwureikumwail. Ih me ketin wia Koht me lapalapasang koaros, Pahpahn koaruhsie, oh ansouohte ketin Sapwellimaniki kupwur unsek ong emen emen Sapwellime seri kan. Mwo me kahrehda Sounkomouro ketin doadoahngki mahsen pwukat, “Samat me ketiket nanleng, Mwaromwi en pweida.”3

E mengei alehdi pepehm pwung en meleilei ni ansou me ke keipwekdi de pengidi, ahpw kumwail kak pehm me kumwail kohkolahng Samamwailo Nanleng ni wiepe me sohte pahn nohn meleilei oh ni kapakap rir, ni wiepe me kumwail pahn kin anahne wia. E pahn mie mwoaroang oh aramas pahn karanih kumwail ansou tohto ni amwail pepehd. Koht kin ketin karonge amwail kapakap tikitik kan, ahpw kumwail anahne esehla pohnsehse mwoaroang kan pwehki ni ansou me kumwail anahne kadokodoalahng Koht kakete sohte wiawi ansoun meleilei.

President Smith peki me kumwail pahn anahne kapakapki me Koht pahn ketin sapwellimankihda amwail pwukoahn papah Ih. E ketin mwahngiher duwen amwail pwukoah ni unsek. E ketin melipeiuk, oh sang ni kapakap ong Ih me pid amwail pwukoah, E pahn ketin kamarainikumwailda douluhl pwe kumwail en ese.4

I pahn kiheng kumwail ehu karasaras en dahme sounpadahk en ihmw men pahn wia ni eh kin kapakap. Kumwail ele wehwehkiher me kumwail pahn:

“Pwarala ni imwen emen emen me iang towe, kangokehkinirail ren kapakap ni ngihl oh ni rir oh towehda doadoahk en peneinei koaros. …

“… Tehk mwomwohdiso ansou koaros, oh ieiang oh kakehlailihirail;

“Oh tehk pwe en dehr mie mour suwed nan mwomwohdiso, en dehr pil mie mwohmw suwed, de pil wielikamw, lipahnek, de sokaia suwed;

“Oh tehk pwe mwomwohdiso en kalap patpene, oh pil tehk pwe towe koaros en wia arail pwukoah.”5

Met, iangahki ong sounpadahk en ni ihmw me wehwehki oh ienge me kapw, e sansal eh apwal ma sohte sawas en Ngehn Sarawio. Medewe peneinei kan de emen emen irail kan me ke pwukoahki sewese. Kopwung en aramas oh koasoandi pwung kansohte pahn itar.

Eri ke pahn kapakapki duwen wiepen wehwehkihla arail pepehm kan,, ken ese dahnge kan me sohte pwung nan arail mour kan oh mohngiong en aramas akan me kumwail wehwehki mwahu. Kumwail pahn anahne wehwehki dahme Koht pahn ketin kupwurki kumwail en kin wia pwe kumwail en seweseirail oh wia ni uwen amwail kak koaros en pepehm limpok en Koht ong irail.

Met pwehki kumwail ahniki soangen pwukoahn priesthood kesempwal oh apwal akan me President Smith kin kaweid me ni ansou me kumwail kapakap, kumwail kalap peki rehn Koht me E pahn ketin kapaikinkumwailda Sawpellime Ngehno. Kumwail pahn anahne Ngehn Sarawio, kaidehn pak ehu ahpw ni uwen me Koht ketikiheng kumwail en ketin wia iengemwail me poatoapoat. Iei mwo me kitail uhdahn pahn kapakapki me Koht pahn ketin kahluwaikitail nan atail sawas ong Sapwellime seri kan.

Pwehki kitail sohte kak alehda atail kak en wiahla priesthood ma Ngehno sohte ieiang kitail, ke wia ehu pein atail target ong imwintihti en peren koaroso. Ma e kak kahrehieng uhk nan dihp, e kak katikala ahmw kak en weweidki Ngehno oh waho kak katikala ahmw manaman nan priesthood. Ihme kahrehda President Smith mahsanieki me ke uhdahn anahne ansou koaros kapakapki me Koht pahn ketin kepehmkinuhk oh doareiuk sang soahng suwed akan.6

E kin ketin kepehmkinkitail ni soangen wiepe tohto. Kepehm kan wia kisehn kosondien komouro. Soukohp akan, wahnparon kan, stake president kan, bishop kan, oh mesneri kan koaruhsie kalaudehla ngihlen kepehmo pwehn kasohrehla kotoutou sang ni pwoson Sises Krais, koluhla, oh wiewia oh kolokol inou sarawi kan.

Ni omw wia emen me kolokol priesthood ke wia kisehn Sapwellimen Kauno ngihl en kepehmo. Ahpw ke anahne pein rong mwahu kepehmo. Ke sohte pahn kak komourla ni pali ngehn ma Ngehn Sarawio sohte pahn doareiuk nan ahmw mour rahn koaros.

Kumwail uhdahn anahne kapakapki oh doadoahk pwe en mie rehmwail. Nan kaweidohte me kumwail pahn kak diarki wasa kumwail pahn keidie ni ahl me inen oh tehtikitiko sang ni ahl me tehlapo. Ngehn Sarawio pahn ketin wia kaweidpamwail ni Eh kin ketin kasakasalehda mehlel ni amwail kin onop mahsen en soukohp akan.

Kin aliale kaweido pahn anahne pohnangin rongorongte oh wadewadekte ahpw sohte uhdahn medewe oh wadek dahme kitail wie rongorong oh wadewadek. Kumwail anahne kapakapki me Koht pahn ketin kapakinuhkada Sapwellime Ngehno, me E pahn ketin kahluwakumwail ong nan mehlel koaros oh kasalehieng kumwail wasa me pwung. Mwo iei duwen Eh pahn ketin kepehmihkumwail oh kahluwaikumwail ong nan ahl me pwungo nan amwail mour oh nan amwail sawas en priesthood.

Tiepene Lap kin sawaski lapalahn ansou mwahu en let Kauno en ketin kakehlailih ahmw kak en papah nan priesthood en Kohto. Ke kak kaunopekihda pein kowe kapakap. Ke kak ehukiheng ahmw pwoson irail kan me pahn kapakap. Irail pahn kapakapki nan tiepene wet kapai tohto ong aramas ngeder.

Irail pahn kapakap ong Ngehno en kodohng pohn soukohpo duwehte Sapwellimen Kauno uhneipwa. Irail pahn kapakapki Wahnparon ko oh ladu kan koaros me Koht ketin melipe. Mwo iangahki kumwail, sang deacon me keieu kapw nan ah pidada soangen kemwekid me pid samworou lapalap, oh ekei, me mah oh pwulopwul, me kak mwadang mwesella nan sahpwe ngehno, wasa me re pahn rong, “Keieu mwahu, kumwail ladu me mwahu oh pwoson.”7

Kemwekido pahn kolahng ekei me pahn pwuriamweiki. Re kak sohte douluhl alehdi ohpis ileile nan wehin Koht pohn sampah. Ekei kak pehmada me e tikitik wahn arail doadoahk kan de me ekei ansou mwahu kan en papah sohte kin kohieng irail. Mehteikan kak pehm me arail ansoun sawas nan mour wet sohte werei duwehte dahme re kasik.

E pahn kaidehn ahn emen pwukoah de ansoun papah me pahn kesempwal ong Kauno. Kitail ese met sang sapwellimen Kauno karasaras en tohn doadoahk ko nan mwetwelo me pweinerail kin duweduwehte mendahte ia uwen arail doadoahk de ia wasa. Re pahn ale pweine sang ni duwen arail papah.8

I ese ohl emen me ah ansou nan ah mouret kereniengehr imwisekla. E kin alialehier sawas en soumwahu canser erein sounpar tohto. Nan erein sounpar ko me sawas wiewiawihong, e alehda ehu pwukoah en kin mihtingieng towe kan wihk koaros oh pwukoahkinirail nan ah wardo me neirail seri ko me solahr kouson ni imwarail ko, ekei kiripwlahr. Ah pwukoaho iei en seweseirail ropada onepekpene oh sukuhlki rongamwahuo.

Ni ansou me e alehdi final kokohp mehlel me ah mour pahn mwotomwot, ah bishop sohte mie pwe e wia ah seiloak en pesines. Rahn riau mwuri, e kadarala koasoai ong ah bishop sang ah kaun en pwihn en samworou lapalap oko. E inda me met pid dahme kilelohng en wiao: “I wehwehki me bishop sohte mie nan town, kahrehda I weliwelian ong ni pwukoah kan: “I medemedewetuhpenehn atail pwihno Niehd kohkohdoht. Towe riemen kamwamwaitihkita nan wasahn Tiepene Lapo. Kita kak doadoahngki ekei towe ko pwe ren idan ira oh ekei Scouts en kadahre wheelchair kan. Me pid ihs me kileledi ren sawas, e pahn kak mie me mah me kak sawas, ahpw e pahn mwahu ese me mie me kak sawas ma mie anahnepe. E pil kak mwahu en mie pwohngen peneinei me mwahu pwe soun sawas ko en pil kahrehdo arail peneinei ko. Ahpw mwo kehsehkinie mwohn ei langahda koasoandio.”

Eri ih kapwuriamweiki bishop telepwohn ieu. Ni eh sohte meleilei ong irair me e mihmi loale de ah men ndand, e idek, “Bishop, mie mehkot sewesehkinkomwi?” Ngehn Sarawiohte kak mwehdehng en kehn ahn bishop kotoutou ni ansou me pein aho inenen laud. Oh Ngehnohte me kak sewesehki dahme e pahn kak pein wiahkihda ah kosondi me e kak sewesehki rie pwutak ko oh serepein ko soangen precision e doadoahngkki nan kemwekid en Scouting ko ni eh tikitiko.

Sang ni kapakap en pwoson, Koht kak ketin ketikiheng kitail manaman nan priesthood ohng ni sohte lipilipil dahme kitail mwein kin mih loale. Ihte me anahn kitail en peki ni karakarehk pwe Nehno en kasalehieng kitail dahme Koht pahn ketin kupwurki kitail en koasoaia oh wia, wia mahs, ahpw uhsehkihla momourki pwoson en kisakiso.

I wia ahi kadehde me Sahmo Koht ketin ieias, poakohng kitail, oh kin karonge atail kapakap akan. I wia kadehde me Sises iei Christ me ietin ieiaso, me Sapwellime Tomwo elehieng kitail en mwakelekelada oh warohng wia iengen Ngehn Sarawio. I wia ahi kadehde me sang ni atail pwoson oh pwersek,kitail kak ehu rahn rong mahsen ko me pahn wadohng kitail popohl: “Mehd mwahu, omw wia ladu me mwahu oh pwoson.”9 I kapakapki me kitail pahn alehdi ritdi en loulou lingano sang Kauno me kitail kin papah. Ni mwaren Sises Krais, amen.