Silmät, jotka näkevät, ja korvat, jotka kuulevat

Palvellessaan kuolevaisuudessa Jeesus teki voimallisia parantamisen ihmeitä ja opetti sellaisella valtuudella ja voimalla, että ”hänen maineensa levisi sieltä koko Syyriaan – – [ja] hänen perässään kulki suuri joukko ihmisi䔹.

Jotkut, jotka näkivät Hänen parantavan ja kuulivat Hänen opettavan, hylkäsivät Hänet. Toiset seurasivat Häntä jonkin aikaa mutta eivät sitten enää kulkeneet Hänen mukanaan.² Herra Jeesus Kristus oli heidän edessään, mutta he eivät nähneet, kuka Hän todella oli. He olivat sokeita ja päättivät kääntyä pois. Jeesus sanoi heistä:

”Minä tulin omieni luokse, ja minun omani eivät ottaneet minua vastaan.”³

”Vain vaivoin he kuulevat korvillaan ja silmänsä he ovat ummistaneet.”⁴

Silti oli monia miehiä ja naisia, muun muassa Hänen uskolliset apostolinsa, jotka keskittivät elämänsä Häneen. Vaikka he kamppailivat maailmallisia häiriötekijöitä ja Hänen opetustensa aiheuttamaa hämmennystä ja jopa pelkoa vastaan, he uskoivat Häneen, rakastivat Häntä ja seurasivat Häntä.

Jeesus sanoi heistä: ”Autuaat ovat teidän silmänne, koska ne näkevät, ja korvanne, koska ne kuulevat!”⁵

Juuri ennen kärsimystään Getsemanessa ja Golgatalla Jeesus antoi opetuslapsilleen tämän merkittävän lupauksen: ”Joka uskoo minuun, on tekevä sellaisia tekoja kuin minä teen, ja vielä suurempiakin. Minä menen Isän luo.”⁶

Jeesus täytti tuon lupauksen: helluntaipäivästä lähtien opetuslapsia siunattiin tulen ja Pyhän Hengen kasteella.⁷ Kristukseen uskomisen, parannuksen ja kuuliaisuuden avulla Pyhästä Hengestä tuli heidän toverinsa. Se vaikutti heidän sydämeensä ja siunasi heitä kestävällä todistuksella totuudesta.

Nämä lahjat ja siunaukset vahvistivat Herran opetuslapsia. Vaikka he elivät vaarallisia ja hämmentäviä aikoja, he saivat hengellisenä lahjana silmät, jotka näkevät, ja korvat, jotka kuulevat. Pyhän Hengen voimalla he alkoivat nähdä asioiden todellisen luonteen, varsinkin Herran Jeesuksen Kristuksen ja Hänen työnsä heidän keskuudessaan.⁸ Pyhä Henki valaisi heidän ymmärryksensä, ja he kuulivat Herran äänen selvemmin. Jeesuksen Kristuksen evankeliumi painui syvälle heidän sydämeensä.⁹ He olivat vakaita ja kuuliaisia.¹⁰ He julistivat evankeliumia rohkeasti ja voimallisesti ja rakensivat Jumalan valtakuntaa.¹¹ He iloitsivat Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta.

Meillä ja noilla ajan keskipäivän uskollisilla miehillä ja naisilla on paljon yhteistä. Mekin elämme aikana, jolloin Herra Jeesus Kristus tekee ihmeitä keskuudessamme – parantaa sairaita, puhdistaa meidät synnistä, kääntää sydämemme ja mahdollistaa pelastuksen Jumalan lapsille väliverhon molemmilla puolilla. Meidänkin aikanamme on eläviä profeettoja ja apostoleja, pappeuden voima, hengellisiä lahjoja ja pelastuksen toimitusten ylimaalliset siunaukset.

Meidän aikakautemme on vaarallinen. Se on suuren pahuuden ja kiusauksen aikaa sekä sekasorron ja levottomuuden aikaa. Näinä vaarantäyteisinä aikoina Herran profeetta maan päällä, presidentti Thomas S. Monson, on kutsunut meidät pelastamaan hengellisesti haavoittuneet¹², puolustamaan rohkeina totuutta¹³ ja rakentamaan Jumalan valtakuntaa¹⁴. Olimmepa millä tahansa hengellisyyden tai uskon tasolla tällä hetkellä, se ei riitä työhön tulevaisuudessa. Tarvitsemme enemmän hengellistä valoa ja voimaa. Tarvitsemme silmät, jotka näkevät selvemmin Vapahtajan vaikutuksen elämässämme, ja korvat, jotka kuulevat syvällisemmin Hänen äänensä sydämessämme.

Tämä ihmeellinen siunaus tulee, kun avaamme sydämemme ja otamme vastaan¹⁵ – todella otamme vastaan – Herran Jeesuksen Kristuksen, Hänen oppinsa ja Hänen kirkkonsa elämäämme. Meidän ei tarvitse olla täydellisiä, mutta meidän on oltava hyviä ja tultava paremmiksi. Meidän täytyy pyrkiä elämään evankeliumin yksinkertaisten totuuksien mukaan. Jos otamme päällemme Kristuksen nimen, uskossa Häneen teemme parannuksen synneistämme, pidämme Hänen käskynsä ja muistamme Hänet aina, saamme Pyhän Hengen toveruuden Jeesuksen Kristuksen armeliaisuuden ja armon avulla.

Yksinkertainen kuuliaisuus tuo Hengen sydämeemme. Kodeissamme rukoilemme uskossa, tutkimme pyhiä kirjoituksia ja pyhitämme lepopäivän. Kirkossa nautimme sakramentin ja teemme pyhiä lupauksia taivaalliselle Isällemme Kristuksen nimessä. Pyhissä temppeleissä osallistumme pyhiin toimituksiin väliverhon toisella puolella olevien veljiemme ja sisartemme puolesta. Perheissämme ja Herralta saamissamme tehtävissä lähestymme muita keventääksemme heidän kuormiaan ja kutsuaksemme heitä tulemaan Kristuksen luokse.

Veljet ja sisaret, tiedän, että jos teemme tämän, Pyhä Henki on kanssamme! Me kasvamme hengellisesti ja saamme kokemuksia Pyhästä Hengestä, ja Hän on toverimme. Jos katsomme Kristukseen ja avaamme silmämme ja korvamme, Pyhä Henki siunaa meitä niin, että näemme Herran Jeesuksen Kristuksen vaikuttavan elämäämme vahvistaen näin uskoamme Häneen varmuudella ja todisteilla. Näemme veljemme ja sisaremme yhä enemmän niin kuin Jumala näkee heidät, tuntien rakkautta ja myötätuntoa. Kuulemme Vapahtajan äänen pyhissä kirjoituksissa, Hengen kuiskauksissa ja elävien profeettojen sanoissa.¹⁶ Näemme Jumalan voiman Hänen profeetassaan ja kaikissa Hänen toden ja elävän kirkkonsa johtajissa, ja tiedämme varmasti, että tämä on Jumalan pyhää työtä.¹⁷ Näemme ja ymmärrämme itsemme ja ympäröivän maailman niin kuin Vapahtaja ymmärtää. Tulemme tuntemaan ”Herran mielen”¹⁸. Meillä on silmät, jotka näkevät, ja korvat, jotka kuulevat, ja me rakennamme Jumalan valtakuntaa.

Elämä voi olla vaikeaa, hämmentävää, tuskallista ja lannistavaa. Todistan teille, että Pyhän Hengen toveruuden avulla Jeesuksen Kristuksen evankeliumin valo voi läpäistä hämmennyksen, tuskan ja pimeyden. Tulipa loistava hengellinen voima huomattavana ryöppynä tai hiljaisena virtana, se tuo parantavan rakkauden ja lohdun katuvaan, haavoittuneeseen sieluun, karkottaa pimeyden korvaten sen totuuden valolla ja syrjäyttää lannistumisen Kristuksen toivolla. Me tulemme näkemään nämä siunaukset ja tietämään Hengen todistuksen myötä, että Herra Jeesus Kristus vaikuttaa elämäämme. Ilo Lunastajassamme todella voittaa kuormamme.¹⁹

Äitini ja isäni kokemus monta vuotta sitten kuvaa näkevien silmien ja kuulevien korvien tärkeyttä ja voimaa. Vuonna 1982 vanhempani kutsuttiin palvelemaan Davaon lähetyskentällä Filippiineillä. Kun äitini avasi kirjeen ja näki, mihin heidät oli kutsuttu, hän huusi isälleni: ”Ei! Sinun täytyy soittaa heille ja kertoa, että emme voi mennä Filippiineille. He tietävät, että sinulla on astma.” Isä oli kärsinyt astmasta monta vuotta, ja äiti oli hänestä hyvin huolissaan.

Muutaman päivän kuluttua äiti herätti isän yöllä noin kello 2.30. Äiti sanoi: ”Merlin, kuulitko tuon äänen?”

”Ei, en kuullut mitään ääntä.”

”No, minä olen kuullut saman äänen sanovan kolme kertaa tänä yönä: ’Miksi olet huolissasi? Etkö usko minun tietävän, että hänellä on astma? Minä huolehdin hänestä, ja minä huolehdin sinusta. Valmistaudu palvelemaan Filippiineillä.’”

Kuva

Merlin ja Helen Clark

Äitini ja isäni palvelivat Filippiineillä ja saivat hienoja kokemuksia. Pyhä Henki oli heidän toverinsa, ja heitä siunattiin ja varjeltiin. Isälläni ei ollut koskaan ongelmia astmastaan. Hän toimi ensimmäisenä neuvonantajana lähetyshallituksessa, ja hän ja äitini kouluttivat satoja lähetyssaarnaajia ja tuhansia uskollisia myöhempien aikojen pyhiä valmistautumaan seurakuntien ja vaarnojen perustamiseen Mindanaon saarella. Heitä siunattiin silmillä, jotka näkevät, ja korvilla, jotka kuulevat.

Veljet ja sisaret, todistan Jeesuksesta Kristuksesta. Tiedän, että Hän elää. Hän on meidän Vapahtajamme ja Lunastajamme. Tiedän, että jos otamme Hänet vastaan elämäämme ja noudatamme Hänen evankeliuminsa yksinkertaisia totuuksia, saamme nauttia Pyhän Hengen toveruudesta. Meillä tulee olemaan näkevien silmien ja kuulevien korvien kallisarvoinen lahja. Tästä todistan Jeesuksen Kristuksen pyhässä nimessä. Aamen.