2010–2019
“Ma Kumwail Poakepoakeie, kumwail Kapwaiada Ahi Kosoned Akan”
October 2015


“Ma Kumwail Poakepoakeie, kumwail Kapwaiada Ahi Kosoned Akan”

Sapwellimen Koht kosonned akan iei kasalepen Sapwellime limpoak ong kitail, oh atail peik ong Sapwellime kosonned akan iei kasalepen atail limpoak ong Ih.

Nih ahnsou me nait serepein me keieu laud, Jen, wahdo nah kisin serepein kesilemen sang ni imwen wini, I kohla nimweo pwe I en sowese. Mwurin ai sowese nah serepein me laudo en samwala skuhl, se medewe me Jen anahne kommoal. Eri, me keieu mwahu I en wahda nah serepein keriemeno, Chloe, nimweio pwe eh nohno oh rie kisin serepein pwelelo en kak komoal ni onopek.

I katengehdi Chloe nan sidohsa, katengehdi pein ahi mehn kateng-o, oh ahpw tepda tang. Ahpw, mwohnte aht lella ni idin ahl, Chloe kihpesengehr eh mehn ketengo oh wie kesikesihnen ni tinsohweie, oh wie lokolokaiahng ie! I uhdi ni keilen ahl, douhdi, oh pwurehng katengehdi serepeino nan dehu-o.

Se pwurehng tepda tang oh mwurin kisin tang mwotomwot kis e pwurehng kohsang nan dewe. I pil pwurehng wia songohte, ahpw ahnsou wet mwohnte ai pwurehng douda nan sidohsa oh katengehdi ahi mehn ketengo, Chloe wie kesikesihnenehr!

Eri I wie mwomwohd nan sidohsa, peipei ni keilen ahl, kilikilahng nsenen ihs pahn pweida nanpwungen ngehi oh seri me soupahr silu. Oh serio me kanakana!

I songehr mehkoaros me I kak medewe pwehn kahrehiong serepeino en mihmi te nan dewehu pwe ih me mwahu. E sohte kamehlele ie! Ahpw I uhd song ehu soangen madamadau.

I nda, “Chloe, ma ke pahn mihmi te nan deweomwen, ni ahnsou me kita pahn lel nimwen Nohno kahlap, kita pahn mwadongki play dough.”

Sohte sapeng.

“Chloe, ma ke pahn mihmi te nan dewomwen, eri kita kak wiahda pilawa ni ahnsou me kita lella nimwen Nohno Kahlapo.”

Sohte sapeng.

I pwurehng song. “Chloe, ma ke pahn mihmi te nan dewomwen, kita kak uhdi ni sidohwa ale kenomw kirahka!”

Mwurin ahi song pak siluh, I diarada me kapwkapwe I luklukwerih. E kosonehdi, oh sohte katepen ia wen ma/e itar en kahreiong ah katengetengedihte nan ah sehro.

Solahr mehkot me I kak medewe. Se sohte kak mihmi te nan sidohsa ni keilen ahl rahno pwon, ahpw I men peikiong kosonned oh e keper en tang ni ahnsou me Chloe wie kesikesihnen. Loaleiet I ahpw kapakap oh rong Ngehno mwenginingin, “Padahkiong serepeino.”

I sohpehiong serepeino oh waikada ahi mehn katengo pwe serepeino en kak kilahng. I nda,“Chloe, mehn kateng wet koliehdi pwehn doare ie. Ma kita pahn aksidehn, e pahn doareiehla. Ahpw kowe, ke sohte kolkoldi pahn ahmw mehn katengo, oh e keper ong uhk. E pahn kansensuwed ie ma ke pahn ohla.”

E kilahngdo rehi; E duwehte me I kak kilahng e songisong en wehwehki dahme I ndahiong ni ei awiawi eh pasapeng. Ah nan meseo e ahpw sansalda me e wehwehki, oh e nda, “Nohno kahlap, ke mwahuki I en mihmi te nan deweio pwehki omw poakpoakeie!”

Ngehno audehda sidohsa-o ni ei kasalehiong ahi limpoak ong ih. I sohte mwahuki pepehmo en sohrala, ahpw, I ese me I anahne doudi pwe Ien kak katengehdi nan dewe. I ahpw idek, “Chloe, ke pahn mihmi te nan dewomwen? Ah ih me e wia—lau lel ni sidohwa ong kene kirahka! Oh e pil mihmi te nan dewe sang ni sidohwa lel nihmwo, eri se ahpw wiahda pilawa oh mwadongki play dough pwehki Chloe sohte monokehla!

Ni ei tepda tang nan ahlo rahno, ire ieu ahpw audehla loaleiet: “Ma kumwail poahkohng ie, a kumwail pahn kapwaiada ei kosonned akan.”1 Mie atail kosonned kan pwehn padahkiong, kaweidih, oh sinsile serikan. Pwehda? Pwehki atail limpoak laud ong irail. Ahpw lau Chloe wewehki me I mwahuki en mihmi te nan dewe-o pwehki I poakpoake oh I sohte men en lohiong kahpwal, e kahng rong ie pwehki e wiahki e mehn itoit. E medemedewe me mehn katengo pahn katengehdi oh sohte mweidehng en saledek.

Duwehte Chloe, kitail kak pilada en wiahki kosonned kan mehn itoit kei. Ekei pak, mwein kitail wiahki me Sapwellimen Koht kosonned kan kin kihsang atail saledek, oh pil kerempwa atail ahnsou mwahu kan oh atail en kak kekeirda. Ahpw ni atail pahn ngoahngki esehla oh mweidong Samatailo en padahkiong kitail, kitail pahn tepda kasawihda me Sapwellime kosoned akan iei kasansalepen Ah pokohng kitail oh peikiong Sapwellime kosoned akan iei kasalepen atail pokohng Ih.

Ma ke diar me ke pil peipei ni keilen ahl en mour, medemedewe dahme ke pahn wia, I kak ehukihong uhk iren padahk kei, me ma ke pahn idahwen, pahn soweseiuk en douluhlahte nan “ahlo en pwoson oh peik?”2

Keieu, liki Koht. Liki Sapwellime koasoandi soutuk ong kumwail. Emenemen kitail “Sapwellimen Sahm oh Ihn nanleng pwutak de serepein ngehn.” Ara limpoak ong kitail kin sansal nan kosonned kan. Kosonned kan me kaweid kesempwal kan pwehn padahki, kahluwa, oh sinsile kitail ni atail kin “wie kekeirda nin sampah.”3

Nan mour mwohn mour wet kitail kin doadoahngki atail saledek en pilipil pwehn alehdi pilahn en Koht,4 oh kitail esehla me peikiong kosonned en Koht me kesempwal pwe pilahno en pweida. Pwuhk Sarawi mahsanih; “Mie kosonned, me koasoandier nanleng mwohn kapikpikdahn sampah wet, me kapahi kan koaros poahsonkihda.” 5 Ma kitail pahn peikiong kosonnedo, kitail pahn alehdi kapahi kan.

Atail sapwung kan, uhwong, oh diarada me iang atail pehm mour en sampah wet, sohte pak ehu Koht sohla tehk atail koaiek poatoapoat, mendahte ma kitail wia. Kitail kak likih Ih “pwehki Koht kupwuriki Sapwellime serihkan en pwurala reh.6 Oh E kaunopadahr ahl ehu sang ni Tomw en Sapwellime Iehros, Sises Krais. Tomw wet “iei poahsoan en kosondi en komourla.”7

Keriau, liki Sises. Kasalepen peik oh limpoak mehlel me keieu sansal me Tohmw en Sises Krais. E matkinkitailla. Mweidala Ih ong kupwuren Semehu, E meirongkihla Ah mour ong kitail. E ketin masanih, “Ma kumwail kapwaiada ahi kosoned akan, kumwail pahn alehdi ahi limpoak; ni duen Ahi kapwaiadahr sapwellimen Semeio kosoned akan, oh alehdi ah limpoak.”8

Sises ketin padahki:

“Poakepoake Kauno amwail Koht ki amwail mohngiong unsek, oh amwail mour unsek, oh amwail madamadaw unsek.”

“Iei met kosoned me keieu.

“Oh keriau pil duehtete, Kumwail pahn poakepoake mehn mpemwailkan duehte pein kumwail.”9

Rahn Sarawi koaros mie atail ahnsou mwahu en tamataman limpoak unsek en atail Sounkomour ni atail tungoale kilelpen Sapwellime Tohmw unsek-o. Ni ahnsouhn kamadipw sarawi, I kin mwasahn peh kan me kin nekpeseng pilawa oh pihl. Oh ni ahnsou me I kin iang tungoal, I inoukihong alehdi Mwaren Kauno pwehn tamataman Ih ahnsou koaros oh kapwaiada Sapwellime kosonned kan. Oh E ketin inoukiong kitail me Sapwellime Ngehno kak ieiang kitail ahnsou koaros.10

Kesiluh, liki mwenginingin en Ngehno. Tamataman ahi ahnsou rehn Chloe, me Ngehno mwengininginiong ie iren pwuhk sarawi ehu? Sohn 14:15 : “Ma kumwail poakohng ie, a kumwail en kapwaiada ei kosonned akan.” A iretikitik kesempwal pwukat me irekla mwuri:

“I pahn kapakap ong Sahmo, oh e pahn ketikiheng kumwail pil emen Soun Kameleilei, pwe en kak ketin ieiang kumwail kohkohlahte;

“Ngehn Sarawi me mehlel; me sampah sohte kak alehdi, pwehki e sohte kilang, de pil ese: ahpw kumwail ese ih; pwe e ieiang kumwail, oh pahn mihmi loalemwail.”11

Towe koaros me kasarawilahr nan Mwomwohdiso en Sises Krais en Souleng en Imwin Rahn Akan ahniki pwuhng en Ngehn Sarawi en kin ieiang irail. Kaisihsol, kapakap, onopiki pwuhk sarawi, oh peik kin kalaudehla atail kakehng rong oh kehn kamwekid en Ngehn Sarawi kan.

Ni ahnsou me ke nankapehd peikasal oh pingiping, Sahmo oh Nahu pahn kadarala Ngehn Sarawi pwehn sinsilehiuk oh kalukaluhweiuk nan seilok en mour wet. E pahn seweseiuk pwe ken tamataman, koaloalamwahwihuhk oh audehkiong uhk “popohl, oh limpoak unsek.”12

Kepahieu, liki kaweid en soukohp ieias kan. Samatailo ketkihong kitail elen rong Sapwellime mahsen oh ese Sapwellime kosonned sang rehn Sapwellime soukohp kan. Kauno mahsanih, “Ei mahsen… koaros pahn pweida, mendahte eh pahn kohsang eweiet de ewen ai ladu kan, e duduwehte.”13

Soukohp me ieias kan kaweid kin kitail ehr en “tamataman oh wauneki rahn sarawi,”14 oh momourki kosoned en kaisihsol. Peikiong kaweid en soukohp pahn kahluwaikitail nan ahl ehu ni atail pahn peikiong sapwellimen Koht kosoned en poakohng Ih oh mehn mpatail ni atail pahn kalaudehla atail pwoson nan Sises Krais oh kapahwei pehtailkan ni limpoak ong mehteikan.15

Mie silasil ni amwail pahn idawehn mahsen en Kauno rehn Sapwellime soukohp kan. Koht malipehier Presiden Thomas S. Monson, soun sawas akan nan Presidency Keieu, oh tohn Wahnpoaron Ehk Riemeno pwe ren wia soukohp, ohl sarawi, oh soun kaudiahl kei pwe Sapwellime seri kan en kak kilang tohnpadahk en Sises Krais, me direki limpoak, ia mwomwen mesarail, ngilarail, oh dahme re pahn wia ni ar pahn lellang soahngen irair me kak kapingada nanpwungen aramas. Re kin kadehde ki Sises Krais oh dupungki limpoak mehlel en Sises Krais, me re kin dehdehki.

Mwurin ngehi Chloe ah lelohng irairo, I ahpw rapahkiher nan pwuhk sarawihkan irehkan me mahsanih kosoned akan oh limpoak. I diaradahr me tohto. Sapwellime kosoned akan iei kasansalepen Sapwellime limpoak ong kitail, oh peikiong Sapwellime kosoned akan iei kasalepen atail limpoak ong Ih.

I kadehdehki me ni atail pahn liki Koht, Samatail Nahnleng; liki Spwellime Iehros, Sises Krais oh Sapwellime Tohmwo; liki mwenginingin en Ngehno; oh liki kaweid en soukohp ieias kan, kitail pahn wet sang ni keilen ahl oh doudoulahte—kaidehkin kankanengemah te ahpw pereperen nan atail seiloako. Ni mwaren Sises Krais, ahmen.