2010–2019
“Kapau ʻOku Mou ʻOfa Kiate Au, Fai ʻEku Ngaahi Fekau”
ʻOkatopa 2015


“Kapau ʻOku Mou ʻOfa Kiate Au, Fai ʻEku Ngaahi Fekau”

Ko e ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá ko hano fakahaaʻi mai ia ʻo ʻEne ʻofa kiate kitautolú, pea ko e talangofua ki Heʻene ngaahi fekaú ko hano fakahaaʻi ia ʻo ʻetau ʻofa kiate Iá.

ʻI he taimi naʻe ʻatā mai ai ʻema taʻahine lahi taha ko Sení mo ʻene pēpē fefine fika tolú mei he falemahakí, naʻá ku ʻalu ki hono ʻapí ke tokoni. Hili e ʻalu ʻene taʻahine lahí ki he akó, ne ma fakakaukau ko e meʻa naʻe fie maʻu lahi taha ʻe Sení, ke mālōlō. Ko ia, ko e tokoni lelei taha ʻe lava ke u faí ko ʻeku ʻalu mo ʻene kiʻi taʻahine ko Koloá ki ʻapi kae lava ke mālōlō ʻene faʻeé mo hono tehina foʻoú.

Ne u fakaheka ʻa Koloa ki hono sea ʻi he kaá, fakamaʻu hoku letá, pea fakaʻuli atu leva mei honau ʻapí. Ka neongo iá, kimuʻa peá ma aʻu ki he ngataʻanga ʻo e halá, kuo vete ʻe Koloa ia hono letá ʻo tuʻu hake ki ʻolunga mo talanoa mai kiate au. Naʻá ku afe ki he veʻe halá, hifo ki lalo, peá u toe fakamaʻu ia ki hono seá.

Ne ma toe lele leva ka naʻe mamaʻo siʻi atu pē kuó ne toe tuʻu mei hono seá. Naʻá ku toutou fakahoko e ngaahi founga tatau pē, ka ʻi he taimi ko ʻení ne teʻeki ai ke u heka ki he kaá ʻo fakamaʻu hoku letá, kuo ʻosi tuʻu hake ʻa Koloa ia!

Ne u tangutu he kaá he veʻe halá, peá u fāinga mo ha kiʻi taʻu tolu pe ko hai ʻe mālohí. Pea naʻá ne mālohi!

Ne u fakaʻaongaʻi e fakakaukau kotoa pē ne u lava maʻú ke fakalotoa ia ko ha fakakaukau lelei ʻa e tangutu maʻu ʻi hono seá. Naʻe ʻikai lava ʻo fakalotoʻi ia! Faifai peá u fakakaukau ke fakaʻaongaʻi e founga ko e kapau te ke fai ē/te u fai leva ē.

Naʻá ku pehē ange, “Koloa, kapau te ke nofo maʻu ho seá, te ta vaʻinga ʻaki leva e toú ʻi heʻeta aʻu pē ki he fale ʻo Kulenimaá.”

Naʻe ʻikai ha tali.

“Koloa, kapau te ke nofo maʻu ʻi ho seá, te ta taʻo mā leva ʻi heʻeta aʻu ki he fale ʻo Kulenimaá.”

Naʻe ʻikai ha tali.

Naʻá ku toe ʻaliaki. “Koloa, kapau te ke nofo maʻu ʻi ho seá, te ta afe leva he māketí ʻo kumi haʻo meʻa lelei.”

ʻI he ʻosi ha feinga tuʻo tolu, ne u ʻiloʻi naʻe ʻikai felave ha meʻa. Naʻe ʻosi fakapapauʻi ʻene fakakaukaú, pea naʻe ʻikai feʻunga ha kapau te ke fai ē/te u fai leva ē ke fakalotoʻi ia ke nofo maʻu ʻi hono seá.

He ʻikai ke ma tangutu ʻaho kakato ʻi he veʻe halá, ka naʻá ku fie talangofua ki he laó pea naʻe ʻikai malu ke fakaʻuli ʻoku tuʻu ʻa Koloa. Ne u fai ha lotu fakalongolongo peá u ongoʻi e fanafana mai ʻa e Laumālié, “Akoʻi ia.”

Naʻá ku tafoki ʻo hanga atu ki ai peá u tukuange hoku letá ke ne lava ʻo sio mai ki ai. Naʻá ku pehē ange, “Koloa, ʻoku ou tui e leta ko ʻení koeʻuhí te ne maluʻi au. Ka ʻoku ʻikai te ke tui ho letá, he ʻikai te ke malu ai. Pea te u loto mamahi ʻaupito kapau te ke lavea.”

Naʻá ne sio mai kiate au; pea naʻá ku mei lava pē ʻo sio ki heʻene fakakaukaú ʻi heʻeku tatali loto vēkeveke ki heʻene talí. Faifai peá ne fofonga fiefia mo pehē mai, “Kulenimā, ʻokú ke fie maʻu ke u tui hoku letá koeʻuhí ʻokú ke ʻofa ʻiate au!”

Naʻe fonu Laumālie ʻa e kaá ʻi heʻeku fakahaaʻi ange ʻeku ʻofá ki he kiʻi taʻahine mahuʻingá ni. Naʻe ʻikai ke u loto ke mole ʻa e ongo ko iá, ka naʻá ku ʻiloʻi ne u maʻu ha faingamālie, ko ia naʻá ku hifo leva pea fakamaʻu ia ki hono seá. Naʻá ku fehuʻi ange leva, “Koloa, te ke kātaki ʻo nofo maʻu ʻi ho seá?” Pea naʻá ne fai ia—ʻo aʻu ki he māketí ke kumi ha meʻa lelei! Pea naʻá ne tangutu maʻu ai pē mei he māketí ki hoku ʻapí, ʻo ma taʻo mā mo vaʻinga ʻaki ʻa e toú he naʻe ʻikai ngalo ia ʻia Koloa!

ʻI heʻeku fakaʻuli he halá he ʻaho ko iá, naʻá ku fakakaukau ki ha potufolofola: “Kapau ʻoku mou ʻofa kiate au, fai ʻeku ngaahi fekaú.”1 ʻOku tau maʻu ha ngaahi lao ke akoʻi, tataki, mo maluʻi e fānaú. Ko e hā hono ʻuhingá? Koeʻuhí ko e lahi ʻo ʻetau ʻofa ʻiate kinautolú. Ka naʻe ʻikai loto ʻa Koloa ke talangofua ki he meʻa naʻá ne pehē ko ha fakangatangatá, kae ʻoua kuo mahino kiate ia ko ʻeku holi ke ne tangutu maʻu ʻi hono seá koeʻuhí ko ʻeku ʻofa kiate iá. Naʻá ne ongoʻi naʻe fakangatangata ʻe hono letá ʻene tauʻatāiná.

Te tau lava ʻo fili ke vakai ki he ngaahi fekaú ko ha ngaahi fakangatangata, ʻo hangē ko Koloá. Mahalo te tau ongoʻi he taimi ʻe niʻihi ʻoku fakangatangata ʻe he ngaahi fono ʻa e ʻOtuá ʻetau tauʻatāina fakatāutahá, toʻo meiate kitautolu ʻa ʻetau tauʻatāina ke filí mo fakangatangata ʻetau tupulakí. Ka ʻi heʻetau fekumi ki ha mahino lahi angé, mo fakaʻatā ʻetau Tamaí ke akoʻi kitautolú, ʻe kamata ke tau mātā ko ʻEne ngaahi fekaú ko hano fakahaaʻi mai ia ʻo ʻEne ʻofa kiate kitautolú, pea ko e talangofua ki Heʻene ngaahi fekaú ko hano fakahaaʻi ia ʻo ʻetau ʻofa kiate Iá.

Kapau ʻe ʻi ai ha taimi te ke faingataʻaʻia ai, ʻo fifili pe ko e hā te ke faí, ʻe lava nai ke u fokotuʻu atu ha ngaahi tefitoʻi moʻoni te ne tokoniʻi koe kapau te ke muimui ai, ke ke foki moʻui ki he “hala ʻo e tuí mo e talangofuá”?2

ʻUluakí, falala ki he ʻOtuá. Falala ki Heʻene palani taʻengata maʻaú. Ko kitautolu takitaha “ko e foha mo e ʻofefine ia ʻo ha mātuʻa fakalangi.” ʻOku hāsino ʻEna ʻofa ʻiate kitautolú ʻi he ngaahi fekaú. Ko e ngaahi fekaú ko ha ngaahi fakahinohino mahuʻinga ia ke akoʻi, tataki, mo maluʻi ai kitautolu ʻi heʻetau “taukei ʻi he mamaní.”3

Naʻa tau fakaʻaongaʻi ʻi he maama fakalaumālié ʻetau tauʻatāina ke filí, ke tali e palani ʻa e ʻOtuá,4 pea naʻa tau ʻilo naʻe mahuʻinga ʻa e talangofua ki he fono taʻengata ʻa e ʻOtuá ke ola lelei ʻEne palani ko iá. ʻOku akoʻi ʻe he folofolá: “ʻOku ʻi ai ha fono naʻe tuʻutuʻuni pau ʻi he langí ki muʻa ʻi he teʻeki ai ke ʻai ʻa e ngaahi tuʻunga ʻo e māmaní, ʻa ia ʻoku makatuʻunga ki ai ʻa e ngaahi tāpuaki kotoa pē.”5 Kapau te tau talangofua ki he fonó, te tau maʻu ʻa e ngaahi tāpuakí.

Naʻa mo e ngaahi fehalākí, fehangahangaí, mo e ʻilo kotoa pē ʻoku huluni ʻi heʻetau aʻusia fakamatelié, he ʻikai ngalo ʻi he ʻOtuá ʻa e meʻa taʻengata te tau malavá, neongo kapau ʻe ngalo ʻiate kitautolu. Te tau lava ʻo falala kiate Ia “koeʻuhí ʻoku finangalo ʻa e ʻOtuá ke foki ange ʻEne fānaú.” Pea kuó Ne tofa ha hala ʻi he Fakalelei ʻa Hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí.6 Ko e Fakaleleí “ko e uho ia ʻo e palani ʻo e fakamoʻuí.”7

Uá, falala kia Sīsū. Ko e fakatātā taupotu taha ʻo e talangofuá mo e ʻofa haohaoá, ko e Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí. Naʻá Ne Tukulolo ki he Finangalo ʻo e Tamaí, Naʻá Ne foaki ʻEne moʻuí maʻatautolu. Naʻá ne pehē, “Kapau ʻoku mou fai ʻeku ngaahi fekaú, te mou nofo ʻi heʻeku ʻofá; ʻo hangē ko ʻeku fai ʻa e ngaahi fekau ʻa ʻeku Tamaí, peá u nofo ʻi heʻene ʻofá”8

Naʻe toe akonaki ʻa Sīsū ʻo pehē:

“Ke ke ʻofa kia Sihova ko ho ʻOtuá ʻaki ho laumālié kotoa, mo hoʻo moʻuí kotoa, mo ho lotó kotoa.

“Ko e ʻuluaki pea ko e lahi ia ʻo e fekaú.

“Pea ko hono ua ʻoku tatau mo iá, Ke ke ʻofa ki ho kaungāʻapí ʻo hangē pē ko koé.”9

ʻOku tau maʻu e faingamālie ʻi he Sāpate kotoa pē ke fakakaukauloto mo manatua e ʻofa haohaoa ʻa hotau Fakamoʻuí ʻi heʻetau maʻu ʻa e fakaʻilonga ʻo ʻEne Fakalelei taʻefakangatangatá. Lolotonga e sākalamēnití, ʻoku ou sio ki he ngaahi nima ʻoku nau tufaki ʻa e maá mo e vaí. ʻI heʻeku ala atu ke maʻu iá, ʻoku ou fuakava ʻoku ou loto fiemālie ke toʻo Hono huafá, manatu maʻu ai pē kiate Ia mo tauhi ʻEne ngaahi fekaú. Pea ʻokú Ne talaʻofa mai “ʻE [ʻiate kitautolu] maʻu ai pē ʻa hono Laumālié.”10

Tolú, falala ki he fanafana ʻa e Laumālié. Manatuʻi lolotonga ʻeku aʻusia mo Koloá naʻe fanafana mai ʻe he Laumālié ha folofola kiate au? ʻA ia ko e Sione 14:15: “Kapau ʻoku mou ʻofa kiate au, fai ʻeku ngaahi fekaú.” Pea ʻoku muimui mai ai e ngaahi veesi mahuʻingá ni:

“Pea te u kole ki he Tamaí, pea te ne foaki kiate kimoutolu ha Fakafiemālie ʻe taha, koeʻuhí ke nofo ia mo kimoutolu ʻo taʻengata;

ʻIo ko e Laumālie ʻo e moʻoní; ʻa ia ʻoku ʻikai faʻa maʻu ʻe he māmaní, he ʻoku ʻikai mamata ia ki ai, pe ʻiloʻi ia: ka te mou ʻilo ia; he te ne nofo mo kimoutolu, pea nofoʻia ʻe ia ʻa kimoutolu11

ʻOku maʻu ʻe he tokotaha moʻui taau kotoa pē kuo fakamaʻu ko ha mēmipa ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní ʻa e totonu ki he takaua ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní. ʻOku fakalahi ʻe he ʻaukaí, lotú, ako folofolá, mo e talangofuá ʻetau malava ko ia ke fanongo mo ongoʻi e ngaahi ueʻi ʻa e Laumālié.

ʻI he taimi ʻokú ke veiveiua mo puputuʻu aí, ʻe ʻomi ʻe he Tamaí mo e ʻAló ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní ke fakatokanga atu mo tataki hao koe ʻi he ngaahi fakatamaki ʻo e fononga fakamatelié ni. Te ne tokoniʻi koe ke ke manatuʻi, fakafiemālieʻi ʻa kimoutolu, pea fakafonu ʻa kimoutolu “ʻaki ʻa e ʻamanaki leleí mo e ʻofa haohaoa.”12

Faá, falala ki he faleʻi ʻa e kau palōfita moʻuí. Kuo tofa ʻe heʻetau Tamaí ha hala ke tau fanongo ai ki Heʻene folofolá, mo ʻiloʻi ʻEne fonó ʻo fakafou ʻi Heʻene kau palōfitá. Naʻe fakahā ʻe he ʻEikí, “Ka ʻe fakamoʻoniʻi ʻa ʻeku leá … neongo pē ko e fai ia ʻi hoku leʻo pē ʻoʻokú pe ʻi he leʻo ʻo ʻeku kau tamaioʻeikí, ʻoku tatau ai pē.”13

Kimuí ni maí, kuo faleʻi kitautolu ʻe he kau palōfitá ke “manatu ki he ʻaho sāpaté, ke tauhi ia ke māʻoniʻoni”14 pea ke moʻui ʻaki e fono ʻo e ʻaukaí. ʻOku ʻomi ʻe he talangofua ki he faleʻi fakaepalōfita ko ʻení ha founga maʻatautolu ke tau talangofua ki he fekau ʻa e ʻOtuá ke ʻofa kiate Ia mo hotau kaungāʻapí ʻo hangē ko ʻetau fakatupulaki ʻetau tui kia Sīsū Kalaisí, pea mafao atu hotau nimá ke ʻofa mo tokangaʻi e niʻihi kehé.15

ʻOku ʻi ai ʻa e fakaū ʻi he taimi ʻoku tau muimui ai ʻi he folofola ʻa e ʻEikí ʻo fakafou ʻi Heʻene kau palōfitá. ʻOku tau ui ʻa Palesiteni Tōmasi S. Monisoni, ongo tokoni ʻi he Kau Palesitenisī ʻUluakí mo e kau mēmipa ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá ko ha kau palōfita, kau tangata kikite mo e kau tangata maʻu fakahā. ʻI he māmani ko ʻeni ʻoku fakautuutu ai e ilifiá, fakahohaʻá, faingataʻá, mo e ʻitá, ʻe lava ke tau mātā ʻiate kinautolu ʻa e—fōtunga, leʻo, mo hono matatali ko ia e ngaahi meʻa fakatupu fekeʻikeʻí ʻe he kau akonga ʻa Sīsū Kalaisí—ʻa ia ʻoku fonu ʻi he ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí. ʻOku nau fakamoʻoni kia Sīsū Kalaisi mo tali ʻi he manavaʻofa, ʻa e ʻofa haohaoa ʻa Sīsū Kalaisí, ʻa ia ʻoku nau fakamoʻoniʻí.

Hili ʻa e meʻa ne u aʻusia mo Koloá, naʻá ku fekumi ʻi he folofolá ki he ngaahi veesi ʻoku lau ʻo kau ki he ngaahi fekaú mo e ʻofá. Ne u ʻilo lahi ange. ʻOku fakamanatu mai kiate kitautolu ʻe he veesi takitaha ko ʻEne ngaahi fekaú ko hano fakahaaʻi mai ia ʻo ʻEne ʻofa ʻiate kitautolú, pea ko e talangofua ki Heʻene ngaahi fekaú ko hano fakahaaʻi ia ʻo ʻetau ʻofa kiate Iá.

ʻOku ou fakamoʻoni ʻi heʻetau falala ki he ʻOtuá, ko ʻetau Tamai Taʻengatá; falala ki Hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí pea maʻu ha tui ki Heʻene Fakaleleí; falala ki he fanafana ʻa e Laumālié; pea mo falala ki he faleʻi ʻa e kau palōfita moʻuí, te tau ʻilo ai e founga ke tau fakamamaʻo ai mei he veʻe halá pea hao maʻu ai pē—ʻo ʻikai ko hono kātakiʻi pē—ka ko e maʻu e fiefiá ʻi heʻetau fononga ki ʻapí. ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.