2010–2019
Wiepen Meleilei
April 2016


Wiepen Meleilei

Meleilei me kitail koaros kin raparapahki kangongehkiong kitail en wia—sang ni kasukuhlki duwen Sises Krais, rongorong Sapwellime mahsen akan, oh iangih alu.

Pahr kei samwalahro, nei serepein oh ah pwoud me koasoandi ira en kasukuhlih kisin pwutak sounpar pahiou meh limen. Nait serepeino me wia soun padahk ah eh pwoudo me soun tetehk me ketihwo, ira kin wia wen ara kak en kameleilei ih irail, pwe ketiwo en kak tikitkila, pwe ira en kak kasukuhliong serih ko poahsoan en rongamwahuo ohng serih ko.

Nan ehu ansou me klahso ekis ketihwohda, mwurin ahr song en kawuhdi emen kisin pwutak ketiwo, en nait serepeino pwoudo kahrehieila kisin pwutako likin perehu. Ansou me ira mihier likio, oh mwohn e pahn tepida koasoaieng kisin serio ohng ah mwekid oh anahn pen ara pahn kilangada ah nohno pahpa kisin pwutako kawudi ni ah kawada pehu oh mwadangete nda, “Ekei pak e kin apwalehngie ien medewe duwen Sises!”

Nan atail mour, ni mwohmw kaselel me atail mour pahn mih loale oh kaperen ni mwomwen atail seiloak ah pahn kasalehda, kitail koaros pahn udahn lelohng kahpwal oh nsensuwed nan ahlo. Elder Joseph B. Wirthlin kaweidki: “Insensued kin kohdohng kitail karos. Sohte lipilipil ansou da, Kiatil koaros pahn kin lelohng insensuwed. Sohte me pahn sohte iang.”1 Nan Sapwellimen Kauno eripit, sohte me e doarehsang en sohte iang lelohng insensuwed de pahtou.”2 Ahpw, atail koahiek en seiloak en mour wet de soh palilaud en ansou kitail pahn pil kin iang ahneki kahpwal en medemedewe duwen Sises.

Meleilei en madamadau, meleilei en pepehm, oh meleilei nan mohngiong sohte kohsang ni atail kin ese soikala kahpwal akan, insensuwed, oh pahtou. Mendahte ma kitail pekipeki ni mehlel, kaidehn kisinieng koaros pahn kin wekid wasa re kohkohlang, kaidehn soumwahu koaros pahn mwahu la, oh kitail mwein sohte pahn udahn wehwehkihla mwahu padahk koaros, tepin padahk koaros, de kasukuhl kan me kin kohsang rehn neitail soukohp kan, ohl sarawi kan, oh sounalehda kaudial kan. Meleilei pahn kin kohdohng kitail—ahpw pil miehte kasuwed pe kin iangih.

Nan Rongamwahu en Sohn, Sounkomouro kaweidki me mendahte kahpwal akan ah mie nan mour wet, kitail kak ahneki popohl; kitail kak ahneki koapwoaroapwoar, oh dehr ahneki masepwehk, pwehki E ketin masanih, “Kumwail pahn alehdi meleilei sang rehi.”3 Pwoson Sises Krais oh Sapwellime tomwo iei ih me pahn wia, tepin padahk en rongamwahuo oh poahsoan pen atail koapwoaroapwoar ohng “meleilei nan sampah wet, oh mour soutuk nan mour kohkohdo” kokoudahr.4

Pwehn sewesei kitail ohng atail kin rapahki meleilei ni kahpwal kan en mour wet, E ketkieng kitail koasoandi mengei ehu me kitail en kin kiong atail madamadau en uhlahng Sounkomouro, me ketin mahsanih: “Esehla sang rehi, oh rong ahi mahsen; alu nan karakarahk en Ngehni iet, oh ke pahn diar meleilei sang rehi. Ngehi Sises Krais.”5

Esehla, rong, oh alu—iei ih kendake sihu me e inoukihdi

Keieu, “Esehla sang Rehi”

Nan Aiseia kitail wadek, “Oh towe kan pahn kin nda, na, kitail kohdahlahng pohn dohlen Kauno, nan Tehnpas sarawi en Koht en Israel; E ahpw pahn ketin kasalehiong kitail kupwure.”6

Nan tohton tehnpas sarawi kan me kokoudahr pohn sampah, kitail kin wehwehkihla Sises Krais oh Sapwellime pwukoah nan Sapwellimen Sahmo pilahno ni Eh wia Sounkepikipik en sampah, atail Sounkomour oh Soundoar, oh me kin ketkihiong kitail meleilei.

President Thomas Monson padahngki: “Momour pohn sampa wet kak wia mour en kasongsong oh wia wasa apwal en mihmi ie. …Ni kowe oh ngehi pahn kohla ni tehnpas sarawi en Koht, ni atail pahn tamataman inou kan me kitail wiahda nan tehnpas sarawio, kitail pahn kakala mengei en pohwehdi kahpwal akan koaros. Nan atail pahn wia momour nan wasa sarawi iet kitail kak diar popohl.7

Nan ehu kapokon en stake me I kopuwkoahiahng, ansou me I mihmi nan South America, I tuhwong pwopwoud ehu me patoukihlahr neira kisin pwutak pwelel me ahpwete kapelsalehdala.

Met wiawi nan ehu koskosoipene me I wia ni kapokono me I tepin tuhwong Brother Tumiri oh esehda me pid duwen ah apwal o. Ni aht koasoakoasoai pene, e ehukiong ie me e sohte nsensuwedkihla te mehlahn nah pwutako ahpw e pil medengkihla laud ah sohla pahn pwurehng kilango. E koasoaia me, ni ah ahpwete wiahla tohn mwomwohdiso wet, ih oh ah peneinei nekidahlahr neirail sent pwe re en kak iang kohla nan tehnpas sarawi, mwohn neira kisin pwutako ah saik ipwidi oh katengteng pene ni ara wia pwopwoud ehu oh pil katengtengehng neira serepein riemeno. Oh pil doula koasoaia me ira pil wie kankanekid neira sent pwe irahn kak pwurala ni tehnpas sarawio ahpw pwe ira pil saikinte katengtengehng neira kisin pwutako.

Ni ahi wehwehkihda duwen sawehwe me miehier, I kawehwehieng ih me udahn e pahn pwurehng kilang nah kisin pwutako, ma e pahn nantiong dadaurete lel imwi, pwehki katengtengpene me wiawiong ih oh ah pwoud oh nah serepeinko pil katengepenehr nah pwutako ohng irail, pwehki e ipwidi nan inouo.

Ni pwuriamwei, e idek ma met mehlel, oh I ndahng me ehng. E peki rehi ma I pahn pil kak koasoaieng ah pwoudo, me ahneki ansou apwal en nsenamwahula nan erein wihk riau mwurin te neira kisin pwutako ah melahr.

Mwurin souwas en rahn sarawio, mwurin te kapokon o, I tuwong sister Tumiri oh kawehwehiong ih duwen padahk kaperen oh kesempwal wet. Ni medek en ah apwal o ah kehkehlail te reh, ahpw met ni lalaudlahn koapwoaroapwoar, pilen mese kereker ahpw idek, “I pahn kak pwurehng kol nei kisin pwutako nan pehi kat. Ih udahn nei, kohkohlahte?” I koasoaiahieng me ma e pahn kolokol ah inou kan koaros, katengtengpene me mih nan tehnpas sarawio, pahn sawas pwehki sang ni mweimwei en Sises Krais, pahn udahn kahrehiong ih en pwurehng patehng nah pwutako oh kol ih nan pehko.

Sister Tumiri, mendahte ah pahtou sang ni mehlahn nah pwutako, kohkohlahsang aht tuhpenehu ni pilen mas en kaping oh audaud kihda meleilei pwehki tiahk sarawi en nan tehnpas sarawio, me pweidahr sang rehn atail Sounkomour oh Soundoaro.

Ansou koaros me kitail pahn kin kohla ni tehnpas sarawi o—ni soahng koaros me kitail rong, wia, oh nda; nan tiahk sarawi koaros me kitail iang towehda; oh inou koaros me kitail wiahda—Sises Krais me atail mour kokoulahng. Kitail kin kehn meleilei ni ansou me kitail kin karonge Sapwellime mahsen akan oh esehla sang ni Sapwellime karasaras akan. President Gordon Hinckley padahngki, “Kohla ni tehnpas en Kauno oh wasahu komw pahn kehn Sapwellime Ngehno oh koasoaiong Ih, oh ke pahn alehdi meleilei me ke sohte kak diar ekis wasa tohrohr.”8

Keriau, “Karonge ahi Mahsenkan”

“Kauno ketin mahsanih me ma sang ni kepitie de pil kepitien sapwellime ladu soukohp akan, e duhduhwete.”9Sang nan mwein Adam kohdo lel nan mwehi wet en atail soukohp en rahnwet, Thomas Spencer Monson, Kauno kin malipe weliepe me pilipildahr akan. Irail akan me pilada ren rong oh kapwaiada mahsen en Kauno, me kepwilpwilweier ohng Sapwellime soukohp akan, pahn diar meleilei oh soanamwahu.

Nan Pwuken Mormon kitail diar diren karasaras akan ohng kesempwal pen idawehn mahsen en soukohp oh ieiangih soukohp, me pil iangahki ehu iren kasukuhl me alahldihsang ehr nan en Lehi ah ouraman ohng tuhken komouro, me dierek nan 1 Nephi iralaud 8. Nan ihmw laud oh kaselel o sohte kin dir de sohte nohn ngihl me kohkohsang nan wenihmw toko kin direki lokaia sapwung, kapailok, oh kasahliel duwehtete nan atail mwehiet. Nan ire wet kitail wadek duwen pwihn riau oh arail pasapeng ohng ngihl me kohkohsang nan ihmwo.

Kilel
Ahn Lehi Auramano

Tepisang iretikitik 26, kitail wadek:

“Oh I ahpw kileng seli, oh kilangadahr, palio pihlo, lapalahn ihmw ehu. …

“ Oh e audaudkihda aramas, …oh re mihmih ni mwohmw en kapakapailok oh kin id dong irail akan me kohdo …. Oh iang tungoale wahn tuhkehu.

“Oh mwurin ahr songehr wahn tuhkehu re ahpw namenekla, pwehki irail akan me wie kapakapailokei irail; oh re pwupwidiong nan ahl me kosonned en weid loale oh re ahpw salongala.”10

Nan iretikitik 33 kitail wadek ekei irail akan me ahneki ehu soahng en pasapeng ohng kapailok me kohkohdohsang nan ihmwo. Lehi kawehwe me irail akan me mih nan ihmwo “kin kawuhdohng sendin pehrail ko ohng kapailokih ie oh irail akan me iang kangkang wahtuhkeu; ahpw se sohte katapanikin irail.”11

Soahng kesempwal riau ohng nan pwungen irail akan me namenekada, pwupwidi, oh salongala oh irail akan me sohte nsenohki kapailok kan me kohkohdohsang nan ihmwo oh mih rehn soukohpo dierek nan lepin mahsen riau: Keieu, “mwurin arail songehr,” oh keriau, “irail akan me tungtungoale.

Keieu en pwihno lelahng ni tuhkehu, kesihnen rehn soukohpo ki ansou mwotomwot, ahpw songedihte wahntuhkehu. Ni ahr sohte kadkadokehla wie kangkang wahntuhkehu, me elehieng kapailok kan sang ni ihmwo ah lelohng irail, me kahrehiong ahr kohkohsang rehn soukohpo oh weid nan ahl sapwung, me kahrehda ahr salongala.

Ah likin irail me song oh kohkohseli ko iei irail me dierek mihmi ni tuhkehu oh wie tungtungoale wahn tuhke pwoato. Irail pwukat soikala ngihl kan me kohkohsang ni ihmwo, kesihnen limwahn soukohpo, oh perepereniki meleilei oh onepek mwahu me re ahneki. Atail inou ohng Kauno oh Sapwellime ladu akan sohte kak en wiahte inou en lepin ansou. Ma men, eri kitail wiahda pein kitail en lohdiong irail akan me wie raparapahki pwehn kawehla atail meleilei. Ni atail kin karonge Kepitien Kauno sang Sapwellime ladu pilipil dahr akan, kitail kin kesihnen wasa me sarawi oh sohte kak mwekid sang.

Imwin tihtiho kin kihda pasapeng sapwung kan me mwomwen mesen kak kihdo udahn pasapengo ahpw wai kitail la dohsang meleilei me kitail raparapahkio. E kin wiahda mwohmw me mwomwen mehlel oh mwahu ahpw, e duwehtete ihmw laud o, e pahn pwupwidi kawehla koaros me raparapahki meleilei sang nan masloalen ihmwo.

Mehlel o dierekda sang nan koul mengei ehu en Primary: “Mahsen en soukohp: Kolokol kosoned akan. Nan met mie meleilei oh onopek mwahu.12

Kesiluh, “Alu nan Ngehni me aktikitik wet”

Mendahte wen doh me kitail pahn salongasangki ahl wet, Sounkomouro luke kitail en pwurodo oh iang Ih alu. Luk wet ohng kitail en iahng ih Sises Krais wia luk ehu me kitail en iang Ih kohla nan Kedsemeni, oh sang Kedsemeni kohla Kalpweri oh sang Kalpweri kohla nan Mwetuel en Sousou ko. E wia luk ehu ohng kitail en kasawih oh doadoahngki Sapwellime tomw laud o, me sewesehda emen emen oh pil pahn kohkohlahte. E wia luk ohng koluhla, pwehn alehdi Sapwellime manaman en kamwakelehda, oh alehdi Sapwellime limpoak, linge me kohpesengehr ohng aramas koaros. E wia luk ohng kitail en ahneki meleilei.

Kilel
Kitail lukehng en iang Ih alu.

Kitail koaros, iangehr kehn nan atail mour, medek oh nsensued me kin kohsang ni dihp oh kawehla kosonned akan, pwe “ma kitail pahn nda me sohte dipatail, kitail pein pitih pein kitail, oh mehlelo sohte mih rehtail.”13 Ahpw, “mendahte ma kumwail weitahtahkilahr dipamwail akan,” ni atail pahn alehda Tomw pen dihp en Sises Krais oh iang ih alu sang ni atail pahn koluhla mehlel, “re pahn pwetepwet duwehla sinoh.”14 Mendahte ma kitail toutoukihla saroh de namenek, kitail pahn alehdi meleilei.

Kilel
Kitail luhkiong en koluhla.

Alma me tikitiko itoit iengehr en wehkada dipehkan mwurin tohnleng en Koht ah pwarehngo. E kosoiahda dahme e lelohngehr ni mahsen pwukat:

“Alma koasoaiahier me e tamandahr ah wiewia suwed koaros oh dipe koaros, me e lokolongkier medek sang nan hell.

“… Alma koasoaia me e uhwongada kosonned en Koht, oh me e sohte kin kolokol Sapwellime kosonned sarawih ko.”15

Nan ah ineng mehlel ki duwen dipehkan, oh nan irair apwal wet, e pil doulahte:

“Koasoaia, e taman ah rong ah pahpau kohpada ohng aramas oko duwen ketdohn Sises Krais, Sapwellimen Koht pwutak, pwehn tomw kihla dipen sampah.

“… Alma sengiseng nan ah mohngion ohng Sises pwehn mahkohng ih.”16

“Kaidehn ansou me e lukwerlahng Kaun Sises Krais ohng mahk ohng ih me e alehdiki mahk pen dipehko. Ahpw ansou me e lukwerlahng ih oh ahpw alehdi meleilei ohng pali ngehnio.17

Duwehte Alma, kitail pil pahn iang diarada meleilei ohng ngehnitail ni atail pahn iangih Sises Krais alu, koluhkihla dipatail akan, oh alehda Sapwellime manaman kamwahuila mehkoaros ohng nan atail mour.

Meleilei me kitail koaros kin raparapahki e laudsang anahnehte. E anahne kitail en doadoahk—sang ni esehla duwen Ih, sang ni karonge Sapwellime mahsen akan, oh sang ni ieiang Ih alu. Kitail mwein sohte kak katanga soahng koaros me kin wihwiawi limwahtail, ahpw kitail kak katanga mwomwen atail doadoahngki wiepen meleilei me Kauno kaunopohng kitail ehro—Wiepe me kamengeila kitail en kin kalap tamataman Sises.

Kilel
Kitail kak doadoahngki Sapwelimen Soundor wiepehu.

I kadehdehki me Sises Krais me“ ahlo, me mehlelo, oh me mour”18 oh ihte Ih me kitail kak alehdi meleilei mehlel nan mour oh mour soutuk nan mour me kohkohdo. Ni mwaren Sises Krais, amen.