2010–2019
Peneinei Soutuk kan
April 2016


Peneinei Soutuk kan

Atail pwukoahn prihstuhd iei en keieu nsenohki anahn en atail peneinei oh peneinei teikan.

I kaping kalahnganki ahi iang kumwail ni soutik wet nan tiepene lap en prihstuhd en Mwomwohdiso en Sises Krais en Souleng en Imwin Rahn-akan. Met wia ansou kesempwal ehu nan poadopod en Mwomwohdiso wet. Sounpar epwiki welihsek-riau samwalahr nan 1834, nan Kirtland, Ohio, prihstuhd koaros likiwerpene ren tuhpene nan imwenskuhl ehu me wiawihkihda tuhke piht 14 tehlap oh piht 14 reirei. Nan mihtingo dene Soukohp Joseph Smith nda. “Amwail ese dahme mihmi mwohn Mwomwohdiso wet oh weihn Koht sohte laudsang dahme kisin serihmen me wonohn pohn kepehn ah nohnou ese. Kumwail sohte wehwehki. …Kumwail kilang prihstuhd malaulaukei pwohnget, ahpw Mwomwohdiso wet pahn audehla paliepeng oh palieir en Amerika—e pahn audehla sampa pwon.1

Prihstuhd rar kei nan wehi tohtosang 110 me pokonpenehr nan tiepene wet. Ele Soukohp Joseph kilangehr ansou kiset oh soahng lingankan me mihmi mwohtail.

I pahn soang en kawehwe pwohnget dahme mihmi mwohtail oh dahme kitail anahne wia pwehn iang wia kisehn pilahn en popohl me Samatail Nanleng ketin kaunopadahngehr kitail. Mwohn atail ipwidi, kitail wia ehu peneinei rehn Samatail Nanleng soutuko. E ketin kapikadahr ehu pilahn pwe kitail en kak duwehla Ih. E wia met pwehki ah limpoak ong kitail. Kahrepen pilahno pwehn mweidehng kitail en ahneki mour poatopot duwehte ieias en Samatail Nanlengo. Pilahn en rongamwahuo elehieng kitail mour wet pwe kitail en ale kasongsong. Inou ehu pil wiawihdahr me pwehki Tomw en Sises Krais, ma kitail kapwaiahda kosonned kan oh tiahk sarawi en prihstuhd nan rongamwahuo, kitail pahn ahneki mour soutuk, Sapwellime kisakis me keieu laud.

Mour soutuk iei soangen mour me Koht Samatail Soutuko kin ieiaski. Koht pahngokiher me Sapwellime doadaohk iei en wahdo mour poatopot oh mour soutuk en aramas (Moses 1:39). Pwukoa laud en prihstuhd koaros iei en sewese aramas en alehdi mour soutuk.

Kahrepen en prihstuhd koaros doadoahk oh tiahk sarawi iei en sewese sapwellimen Sahm Nanleng serihkan en wekila pwehki Tomw en Sises Krais oh iangala tohn peneinei unsek kan. Met wehwehki me “iei en aramas pwukoa laud en kamehlele rongamwahuo, kapwaiahda kosonned akan, oh kapikada oh kaunsekala ehu peneinei soutuko,”2 oh sewese mehteikan en wia soahngohte.

Pwehki met mehlel, kahrehda soahng koaros me kitail wia anahne en uhlahngte ni pwopwoud me inou sarawi nan tehnpas sarawi. Met wehwehki kitail anahne katengtengieng atail pwoud poatopoto nan tehnpas en Koht. Kitail pil anahne kangoange mehteikan en wiahda oh kolokol inoukan me katengepene pwopwoud ehu, arail peneinei, nan mour wet oh nan mour kohkohdo.

Dahme ire wet nohn kesempwalki ong kitail koaros—pwulepwul de mah, dihken de ahi prihst, nahi de pahpa? Pwehki iei atail pwukoa en prihstuhd en ale atail peneinei oh peneinei kan en mehn mpatail kan en wia pahson en atail lamalam. Koasondi laud koaros anahne en wiawi ni mwohmw ehu me pahn kahrehiong peneineio en warohng momour rehn Sahm Nanleng oh Sises Krais. Sohte mehkot nan atail pwukoahn prihstuhd me kesempwal sang met.

Mweidehng ie ien ndahiong kumwail ia pahn wehwehn met ong dihken men me wie rongorong pwohngwet ni eh wia tohn ehu peneinei oh tohn ehu pwihn en utuht.

Mwein ah peneineio sohte kin koasonehdi ansoun kapakap de sohte kalap wia soutik en peneinei. Ma ah pahpau wehwehkihda pwukoa pwukat, eri ekerpene tohn peneineio en kapakap oh wadek pwuhk sarawi, dihkeno pahn sirei tangala iang. E kak kangoange rie pwutak oh serepien kan en iang oh kepinga irail ansou me re iang. E kak peki ah pahpao en kapaida ansou me skuhl tepda de ni ehu ansou me mie anahnepe.

Mwein ah pahpao sohte ahneki pwoson laud. Ahpw pwehki ah pwoson oh inangih soahng pwukat en wiawi, manaman en nanleng pahn kipehdi koaros me mihmi limwa. Irail pahn wia soangen mour en peneinei me dihkeno anahneki ah mohngiong unsek.

Sounpadahk en nan Prihstuhd en Aron kak kilang nan ah padahk en peneinei kan ehu ansou mwahu en sewese Kauno wekidala mour en ehu paneinei. Kauno ketin kawehwe met nan Doctrine and Covenants:

“En sounpadahko pwukoa en kin mwasmwasahn mwomwohdiso ansou koaros, oh kin ieiang oh kakehlailih irail;

“Oh kilang pwe en dehr mie mour suwed nan mwomwohdiso, sohte me ukehng emen tohrohr, sohte likamw, lipahned de lokaia suwed” (D&C 20:53–54).

Ni soangen mwoahmwohte, prihst nan Prihstuhd en Aron pil ahneki soangen pwukoa wet:

“En prihsto pwukoa iei en padahk, kaskuhl, kawehwe, kangoange oh pepdais oh kapaiada kamadipw sarawi.

“Oh pwarek towehkan ni imwarail, oh kangoange irail en kapakap sansal de sohte sansal oh iang wia pwukoah en peneinei koaros” (D&C 20:46–47).

Kumwail kak madamadaulaud ki, duweiehte, ni ahi wia sounpadahk oh prihst pwulepwul men, ia mwoamwen ahi kapwaiahda pwukoa pwukat. I sohte ese ni mehlel ia mwomwen ahi kangoange pwehn kak kamwakid ehu peneinei en kolahng mour soutuk ni ahi sohte kamwakara de mwomwen lipahned. I esehier me kangoang ehute me kin wekidala mohngiong iei me kin kohsang Ngehn Sarawi. Met kin kalap wiawi ni atail kin kadehde duwen Sounkomouro me wia tohn peneinei unseko. Ni atail pan kin poakohngete Ih, popohl oh meleilei pahn keirda nan peneinei me kitail kin pwarek. Ngehn Sarawio pahn kin ieiang kitail ni atail kin papah peneinei kan.

Prihstuhd pwulepwulo, sang ni mwoamwen ah kapakap, mwoamwen ah lokaia, oh mwoamwen ah kin kangoange tohn peneineio, kak kahrehdo manaman oh karasaras en Sounkomouro ong arail madmadau oh mohngiong kan.

Kaun en prihstuhd marain men kasalehiongiehier me e wehwehki met. E peki rehn nei pwutak pwulepwul men en kahluwa ehu kaskuhl en pas. E nda me peneineio kakete sohte ale ah kaweid kan, ahpw e medewe me kaskuhl mengei oh kadehde sang pwutak pwulepwulo pahn kak sair arail mohngiong keptakaikan.

Dahme elder pwulepwul men kak wia pwehn sewese kakairada peneinei soutuk kan? Ele e kereniengehr en kohla nan ah misin. E kak kapakapki sang nan ah mohngiong unsek me e pahn kak diar, kaskuhli oh pepdaisi peneinei kei. I tamatamante ehu rahno ngehi oh iengei misinerio aht mwohdehng pwutak kaselel men iangahki ah pwoud oh neira kisin serepein kaselel riemen. Ngehn Sarawio ketdo oh kadehde ong irail me rongamwahu en Sises Krais kapwurpwurdohr. Uwen laud en ara kamehlele kahrehda ira peki sen kapaiahda neira kisin serepeinko duwehte me ira kilangehr nan atail mihting en kamwdipw sarawi kan. Ira anahnehier neira serihko en ale kapai, ahpw ira saikinte wehwehki me uhdahn kapaiko kin kak wiawihte nan tehnpas sarawi kan en Koht mwurin ara wiadahr inou kan.

I kin kekehnte medek ni ahi kin medewe pwopwoudo oh kisin serepeinko, mwein re mahlahr, ahpw sohte inou en peneinei soutuk. Ara pahpa/nohnou anahnehte kapai kan en wiawihengehr ira. I koapworopworiki me irail pahn kak diar wasa me irail en kak ahneki ansou mwahu en warehng wiahla ehu peneinei soutuk.

Elder teikan me kohkohieila nan arail misin pahn diar ire kaperen me nei pwutako diarehr. Ih oh iengeho diar liohdi men oh nah seri welimen me inenen paisuwed. E men irail en ahneki dahme kumwail anahne—en ahneki peneinei soutuk. Nei pwutako sohte kamehlele me e pahn kak wiawi ni ansou o.

I pwarek kahnihmw tikitiko sounpar kei mwurin en nei pwutako pepdaisi liohdiho, oh liho luke ien tuhong ah peneineio. I anahne awi ansoukis pwe nah serihko oh nein nahko anahne kohdo sang ihmwen sarawi kei nan wasao. Emen nah pwutako wie papah nan ehu pisoprik, oh nah seri koaros, kapaikidahr arail ale inou kan oh katengtengehng peneinei soutuk nan tehnpas sarawi. Ni ahi mwesel sang lih kempoake menet, liho koliehdi oh nda, “Menlau ndahiong Mateo en pwuredo mwohn ei pahn mehla.” Pwehki elder pwosonko, liho kaskasikehr ni popohl me e pahn ale kisakis me keieu laudo sang Koht.

Soangkei me elder men, ni ah pwuredohsang ah misin, anahne wia pwehn mehlelieng ah inou me e pahn rapahki mour soutuk ong pein ih oh ong irail kan me e poakepoake. Sohte inou ehu me kesempwal met oh kohkohlahte likin pwopwoud. Kumwail rongehr kaweid lelepeko en koasonehdi kapwopwoud nan amwail pilahn kan en mwurin misin. Prihstuhd me wia sounpapah pwosono pahn wia met ni lelepek.

Ni eh medemedewe pwopwoud, e pahn wehwehki me e wie pilipil ihs me pahn wiahla en nah serihko pahpa de nohno oh sohso me re pahn ahneki. E pahn wiahda pilipilo sang ni roprop keneinei oh kapakap. E pahn koasonehdi me aramas me e pwoudkio ahneki soangen madmadauohte me e ahneki duwen peneinei, iang ih kamehlele kahrepen pwopwoud me Kauno ketin kupwurki, oh liho wia aramas emen me e pahn men likihong popohl en nah serihkan.

President N Eldon Tanner patohwenda kaweid kaselel. “Pahpa/nohno me kumwail anahne wauneki laudsang mehteikan iei irail me pahn wiahla en noumwail serihkan pahpa/nohno. Serihko konehng ahneki pahpa/nohno me keieu kaselel me kumwail kak kieng irail—pahpa/nohno mwakelekel.”3 Mwakelekel iei me pahn pere kumwail oh noumwail serihkan. Kumwail anahne kiheng irail kapai wet.

Met, mie ohl pwopwoud oh pahpa kei wie rongorong pwohnget. Dahme kumwail kak wia? I koapworopworiki me e laudlahr amwail men wekidala soahngkei rehmwail oh nan amwail peneinei pwe kumwail en kak kousonla nan wehin nanleng ehurahn. Ni ahmw wia prihstuhd pahpa men, iangahki ahmw pwoud limwahmw, komw kak sair mohngiong en tohn ahmw peneinei koaros pwehn kangoange irail en kasik rahno. Komw pahn iang mihting en kamadipw sarawi kan, komw pahn kahluwa mihting en peneinei me Ngehn Sarawio lukehng en iang, komw pahn iang ahmw pwoud oh peneinei kapakap, oh kaunop komwi oh omwi peneinei en kohla nan tehnpas sarawi. Komw pahn iang irail weid nan ahl me kolahng wasahn kouson en peneinei soutuk.

Komw pahn wiahiong ahmw pwoud oh noumw serihkan dahme Sahm Nanleng kin ketin wiahiong komwi. Komw pahn idawehn karasaras oh kaweid en Sounkomouro pwehn kahluwa ahmw peneinei nan Sapwellime ahlo.

Sohte manaman de kaweid kak de konehng en wiawi nin duwen prihstuhd, ihte sang ni loiloi tikitik, kanengamah, wiewia mwahu oh karakarahk oh limpoak mehlel;

Sang ni kadek, oh marain mehlel, me pahn kalaudehla keirdahn mouro sohte mwalaun, oh sohte mwersuwed—

Peneu ni ansou mwadang oh inen, sang ni kaweid en Ngehn Sarawio, oh ahpw kasalehda mwuri omwi limpoak laud ong ih me komw panawiher, pwe en dehr wiahkin komwi ah imwintihti (D&C 121:41–43).

Kauno ketin mahseniengehr pahpa prihstuhd kan songehn ohl pwopwoud da me irail anahne wia. Komw pahn poakehng ahmw pwoud ki ahmw mwohngiong unsek, oh kin patehng ih oh sohte emen tohrohr (D&C 42:22). Ni en Kauno ketin mahsen ong ohl oh liho koaros, E ketin mahsani, Kumwail dehr … nenek … de wia mehkoat me duwehte (D&C 59:6).

Ong me pwulwpwul kan, Kauno ketin koasonedier. “Serihkan kumwail pahn kin peikiong amwail pahpa oh nohno kan; pwe iei me Koht kin ketin kupwurperenki” (Kolose 3:20) oh “kahkahki samamwail oh inamwail kan”(Eksodus 20:12).

Ni en Kauno kin ketin mahseniong tohn peneineio koaros, Sapwellime kaweid iei en poakpene oh sawas pene.

E kin ketin peki kitail en nantiong kaunsekala mour en tohn peneineio, kakehlailih me luwet, kapwurehdo me kehmpoake salongalao, oh pereniki en ngenarail kan eh pwurehng kehlaila.4

Kauno pil ketin peki kitail en wia uwen atail kak en sewese atail peneinei me melahr kan pwehn iang kitail nan atail wasahn kouson soutuko.

Kaun en pwihn en ahi prihst me wie doadoahk ngidingid pwehn sewese aramas diar oh wahla eden arail pahpa/nohno me melahr nan tehnpas sarawi, wie dondorehla irail me samwalahr mwowe. Kaping kalahngan pahn wiawi nan mour kohkohdo ong irail ahi prihst kan, oh ong irail me kin kihda tiahk sarawi kan, pwehki irail sohte manokehla arail peneinei me wie awiawi nan sapwen ngehn.

Soukohp kan ndahier me; “En Kauno doadoahk keieu kesempwal me komw pahn kak wia iei doadoahk me komw kin wiewia ni ihmwo. Kaskuhl en pas, doadoahk en pisoprik, oh doadoahk en Mwomwohdiso teikan me kesempwal, ahpw doadoahk me keieu kesempwal iei me kin wiawi ni ihmwo.”5

Nan imwamwail kan, oh nan amwail pwukoa en prihstuhd, ihme keieu kesempwal iei wiewia tikitik kan me kin sewese kitail oh irail me kitail poakepoake en kolahng nan mour soutuk. Wiewia pwuko mwein mwoamwen tikitik nan mour wet, ahpw re pahn wahdo kapai poatopoat kohkohlahte.

Ni atail pwoson papah pwehn sewese sapwellimen Sahm Nanleng serihkan en patohla Reh ni tehnpaseho, kitail pahn kak iang ale rahnmwahuo me kitail koaros kin men rong ni atail kanekehla atail doadoahk pohn sampa. Iet kosoi kan: “Keieu mwahu papah lelepek oh mehlel men kowe: Pwehki ahmw loalepwoat ni koadoahkpen mehkot me tikitik, I pahn kihong uhk mehkot me laud pwe ke en kin apwahpwalih: Keido pwe ke en iang nsenamwahuki ei pai” (Madiu 25:21).

Nan pwungen “mehkot me laudko” iei inou en kedeudoke me sohte imwi. I kapakapki kitail koaros en kak oh sewese mehteikan en kak ale kapai en nanlengo ni tehnpas en Samatail oh Sapwellime Ieros, Sises Krais. Ni mware sarawi en Sises Krais, amen.

Irehkan

  1. Teachings of Presidents of the Church: Joseph Smith (2007), 137.

  2. Bruce R. McConkie, in Conference Report, Apr. 1970, 26.

  3. N. Eldon Tanner, Church News, Apr. 19, 1969, 2.

  4. Bruce R. McConkie, in Conference Report, Epreil 1970, 27.

  5. Harold B. Lee, Decisions for Successful Living (1973), 248–49.