2010–2019
Mie Pelie nan Mehkoaros
April 2016


Mie Pelie nan Mehkoaros

Kaupehkan kin kahrehda atail kekeirdahng dahme Sahm Nanleng kupwurki kitail en wiahla.

Pahson en rongamwahu en Sises Krais iei en Sahmo pilahn en komour ohng ni kekeirda soutuk en Sapwellime serihkan. Kawehwepen pilahno nan kaudiahl kapwo, sewese kitail en wehwehki soahng tohto me kitail sohpai nan mour wet. Ahi tungoal padahk doke kahrepe kesempwal en peliali nan pilahno.

I.

Kahrepen mour wet ohng seri en Koht kan iei pwe kitail en kak ale mehkan me kitail anahne “pwehn keirda lao lel uwen atail kak oh diarada mehlel deuwatail sarawi pwe iei kitail me sohsohki mour soutuk.”1 Kitail kin keirda ni atail ale kasongsong pwehn kasalehda atail pilipil en kapwaiada kosonned en Koht kan. (tehk Abraham 3:25). Ni atail ale kasongsong kitail anahne saledek en pilipilo pwe kitail en kak pilada dahme kitail pahn wia. Pelien mehkoaros mie pwe kitail en kak doadoahngki atail saledek en pilipil.

Ire teikan en pilahno pil kesempwal. Ni atailwiahda pilipil sapwung—pwe kitail uhdahn pahn—kitail saminkilahr dihp oh anahne kamwakelda pwehn kak douluhl lahng deutail soutuko. Mie wiepen atail kak wia met nan en Sahmo pilano, wiepen atail kak kaitarala en kosonned pwuhng kan; pwe Sounkomouro ketin tomwkiher dipatail kan. Sounkomouro iei Kauno Sises Krais, Iehros en Koht Sahm Soutuk, me sapwellime tomw—lokolok—pwainla dipetail kan ma kitail koluhkihla.

Ehu kawehwe me keieu mwahu me pid katep en peliali pato nan Pwuken Mormon, wasa Lehi kaskuhlih nah pwutak Jacob.

“Pwe uhdahn mie anahnepen mehn pelianda mehkan koaros. Ma soh. … pwuhng sohte kak wiawi, de pil suwed, de pil sarawi, de pil pahtou, de pil mwahu, de pil suwed” (2 Nephi 2:11; pil tehk iretikitik 15).

Ihme kahrehda, Lehi doula, “Koht ketikihongehr aramas akan en pein wiewia irail. Eri,pein aramas emen sohte kak wiahiong ih mehkot, ihte ma ehu rehra me pahn kamwakidada” (iretikitik 16). Duwehte nan kaudiahl kapwo, Kauno mahsani, “Mie anahnepen tepelo en kin kasongsongih nein aramas akan, pwe re sohte kak kasongsongih pein irail” (D&C 29:39).

Mie anahnepen peliali nan Mwetuwel en Eden. Ma Adam oh Ewa sohte wiahda pilipilo me kaipwihedi mourwet, Lehi padahngki, “Ira pahn mihmi ni irair en mwakelekel, …sohte wia mehkot, pwe ira sohte ese dihp” (2 Nephi 2:23).

Sangete ni tapio, saledek en pilipil oh peliali wia pahsonen en Sahmo pilahno oh en Sehdan ah kin uhweng. Ni en Kauno eh kasalehieng Moses nan tiepene en kaunsel en nanleng, Sehdan rapahki en kauwehla saledek en pilipil en aramas (Moses 4:3). Mwekido wia pahsonen en Sehdano pilahn me e kapidelongo. E patohdi mwohn Sahmo oh patohwan, “Maing iet ngehi, kadariehla. I pahn wia sapwellimahr oh I pahn doarehla aramas koaros, pwe sohte mehmen pahn salongala, oh ni mehlel I pahn wia met; ketkihieng ie sapwellimahr wahu” (Moses 4:1).

Eri, Sehdano song en kapwaiada sapwellimen Sahmo pilahno ni mwohmw ehu me sohte pohnese kahrepen en Sahmo pilahno oh kiheng Sehdan Sapwellime klohri.

En Sehdan kemwekido pahn udahn kahrehda pahrek mehlel: e pahn “doarehla aramas koaros,” pwe sohte mehmen pahn salongala. Saledek en pilipil de pilipil sohte pahn mie, kahrehda, sohte anahnepen peliali. Sohte sikeng, sohte me pahn sohte pweida, oh sohte me pahn pweida. Sohte keirda pwehn ale dahme Sahmo kupwurki ohng Sapwellime serihkan. Iren pwuhk sarawi kan kosoia me en Sehdan uhwengo kahrehda “mahwen ahpw tepida nanleng” (Kaudial 12:7), me koaros ihte silikis ehu en sapwellimen Koht kan me alehdi mweimwei en ahneki mour wet ni arail pilada sapwellimen Sahmo pilahn oh sohte ale en Sehdano.

Sehdan men pein kiong ih sapwellimen Sahmo wahu oh manaman (tehkAiseia 14:12–15; Moses 4:1, 3). Eri, Sahmo mahsani, pwehki en Sehdano eh pelian ie, … I koasonehdi me e pahn lekidekdihla pah (Moses 4:3) iangahki tonleng kan koaros me piladahr irail en idawehnla ih (tehk Sud 1:6; Kaudiahl 12:8–9; D&C 29:36–37). Lekidekdihla ni arail wiewiahte ngehn kei nan sampa. Sehdan oh iengehkan kin kasongsongih oh song en pitiedi oh kalewehdi seri en Koht kan (tehk Moses 4:4). Iei ih me mwalauno, me kin uhweng oh songosong en kawehla en Sahmo pilahno, ni mehlel koadoahkiada, pwe iei pelialio me elehda anahn en doadoahngki saledek en pilipil oh iei ansou mwahu en doadoahngki pilipilo me kin kahrehda keirda me wia kahrepen en Sahmo pilahno.

II.

Ni mehlel kaidehn kasongsong en dihp te me wia mehkot me mie pelie nan mour wet. Pahpa Lehi padahngki me ma Pwupwidio sohte wiawi, Adam oh Ihp “pahn mihmi ni irair en mwakelekel, sohte ahniki peren, pwe ira sohte pahn ahniki lokolok” (2 Nephi 2:23). Ma sohte irair en peliali nan mour wet, “mehkoaros anahne en patpene” kahrehda popohl oh nsensuwed sohte pahn mie (iretikitik 11). Pahpa Lehi doula mwurin en Koht ah ketin kapikadahr mehkoaros “en wadohng sapwellime koasondi soutuk kan ong ni imwilahn aramas akan, … oh ni imwilahn mehkoaros me kepikpikdahr pahn kin mie pelierail, karasepe iei weren tuhke me irairdio oh tuhkehn komouro; me ehu me kin mem oh eu me kin katik” (iretikitik 15).2 E kaimwsekala ah padahk en pilahn en komouro ki kosoi pwukat:

“Kilang, mehkoaros wiawiher nin duwen eripit en ih me ketin mwahngi mehkoaros.

“Adam pwupwila pwe aramas en kak duwehla met, pwe irail en kak ahneki popohl” (iretikitik 24–25).

Peliali nan ire apwalkan me kitail kin sohpai nan mour wet pil wia kisehn pilahno me kin kadaiala atail keirda nan mour wet.

III.

Kitail koaros alehier irair en peliali me kin song kitail. Ekei sikeng pwukat wia kasongsong en dihp. Ekei wia kahpwal en mour kei me sohte wia dihp. Ekei inenen laud. Ekei tikitik. Ekei sohte kin uhdi, oh ekei wiawihte pangkei. Sohte emen kitail kin kak pitsang. Peliali kin kahrehda atail keirda oh wiahla dahme Samatail Nanleng kupwurki kitail en wiahla.

Mwurin en Joseph Smith ah kanekehlahr kawehwehn Pwuken Mormon, e anahnete diar ehu wasahn wiahda pwuhk. Met sohte mengei. Uwen reirei en pwuhko oh pweinen ntingihada oh kihpene pwuhk kid kei inenen kasaloh. Joseph tepin tuhwong E. B. Grandin, soun wie pwuhk sang Palmyra me sohte men wia pwuhko. E seiloakla Rochester, me dohkihla mwail 25 (40 km), oh tuhwong soun wie pwuhk dehde men nan palieir en New York, me sohte pil men wia pwuhko. Ehu wasahn wie pwuhk tohrohr nan Rochester pwungki wia pwuhko, ahpw arail koasondi en doadoahk sohte mwahu kahrehda irail sohte wia pwuhko.

Wihk kei douehr powe oh Joseph inenen pwunodkidahr kahpwal kan me peliandahr pweidahn doadoahk sarawi me e wiewia. Kauno sohte mweidehng en mengei, ahpw e mweidehng en pweida. Kelimpaken en Joseph ah mwekid oh keriau en ah tuhwong soun wie pwuhk Grandin nan Palmyra ahpw pweida.3

Sounpar kei mwuri, Joseph selidi nan imweteng en Liberty ki sounpwong kei. Ni eh wie kapakap oh peki sawas, Kauno mahsaniheng me “mepwukat koaros pahn kiong uhk koahiek, oh pahn mwahu ong uhk” (D&C 122:7).

Kitail koaros esehier soangen kahpwal teikan me pid peliali nan mour wet me sohte tepsang dipatail kan, me iangahki soumwahu, mwatorala oh mehla. President Thomas S. Monson kawehwe:

“Ekei kumwail mwein ekei ansou werkilahr amwail lokolok, medemedewe dahme kahrehda Samatail Nanleng mweidehng kumwail en ahneki kahpwal kan me kumwail sohsohpai. …

“Ahpw, atail mour wet sohte wiawihda pwe en mengei de soanamwahu ansou koaros. Samatail Nanleng … mwahngi me kitail kin sukuhlki oh keirda oh kehlaila sang ni atail kin diar kahpwal kan, kapahtou kan, oh pilipil apwal kan. Emen emen kitail kin kehn en atail rahn kan rotorotala ansou me kempoakepatail kin kepinsalehdala, weirek ansou me kitail kin soumwahu, pepehm en lekidekla ansou me kempoakepatail kan kin keseikitailla. Mepwukat oh kahpwal teikan kin song atail kak en powehdi.”4

Atail nanantiong en kamwahuihala atail wauneki Rahn Sarawi wia ehu ire me sohte nohn kapwunod me pid peliali. Mie kosonned en Kauno me pid kawahupen Rahn Sarawi. Ekei atail pilipil kan kak kawehla kosonned o, ahpw pilipil teikan me pid mwomwen atail mwekid ni Rahn Sarawio mihmi ni peidek ehu ma kitail pahn wia dahme mwahu de mwahusang de keieu mwahu. 5

Pwehn kawehwehda mwomwen peliali en kasongsong, Pwuken Mormon kawehweh soahng siluh me tepelo pahn doadoahngki ni imwin rahnakan. Keieu, e pahn kamwakid mohngiong en nein aramas akan, oh kelingeringerih irail pwe ren pelian mehkot me mwahu (2 Nephi 28:20). Keriau, e pahn kameleileidi, oh kahluwa towehkan ohng nan pai en sampah, ndinda Saion pweidahr, mehkoaros mwamwahu (iretikitik 21). Kesiluh, e pahn ndahieng kitail me sohte ehl; … kaidehn ngehi tepelo, pwe e sohte mie (iretikitik 22), oh ihme kahrehda sohte me pwung oh sapwung. Pwehki peliali wet, kitail anahne ese me kitail en dehr meleilei nan Saion! (iretikitik 24).

Nan en Mwomwohdiso wet ah tungoal pwukoah sarawi oh kitail nan atail mour kan kin sohsohpai peliali me wie kekeirda rahnwet. Ele ni en Mwomwohdiso wet wie kekehlailla oh en towehkan arail pwoson oh peik kekehlailla, Sehdan pahn kakehlailihala ah pelian pwe kitail pahn kin alahle peliali nan mehkoaros.

Ekei peliali pwukat kin wiawi sang tohn Mwomwohdiso kan. Ekei me kin doadoahngki pein arail kahrepe de marain pwe ren uhweng kaweid en soukohp kin ekerkin irail lepin kahs ehu me wiawihdahsang me usuhsda kan “uhpene tengeteng.” Detehn a pwungehng nan democracy, sohte kahrepen irewet en pwarada nan kopworment en wehin Koht, wasa me kin pohnese peidek kan ahpw kaidehn uhpene (tehkMadiu 26:24).

Met pilehu karasaras, mwekid tohto nan poadoapoad en Mwomwohdiso wet, me rasehng dahme Joseph Smith wia de sohte wia nan mehkoaros, me ekei aramas doadoahngki pwehn uhweng. Ohng koaros, I nda, doadoahngki pwoson oh liki en Sounkomour padahko me kitail anahne “esehkin irail arail wiewia” (Madiu 7:16). Mwomwohdiso wet wiewia doadoahk laud pwehn kin sansal ki rekohd kan me kitail ahneki, ahpw mwurin atail kasalehdahr, towehkan kin ekei ansou miehte arail peidek me pasapengpe sohte kak dierek. Iei poadoapoad en Mwomwohdiso wet me “mie pelie nan mehkoaros.” Kitail kak esehla ekei soahngkan sang ni pwoson (tehk D&C 88:118). Atail likilik unsek anahne kohsang ni atail pwoson kadehde me kitail alehier sang Ngehn Sarawio.

Koht kin ekeite ansou kerempwahla saledek en pilipil en Sapwellime serihkan ni eh kin kawuhdi en ekei pwehn kapitala mehteikan. Ahpw E kin kamarahrahda atail kahpwal kan oh kakehleikitail pwe kitail en kak wahda duwehte me e wiahiong nein Alma aramas akan nan sapwen Helam (tehk Mosiah 24:13–15). E sohte kin ketin perehla kahpwal en sampah kan, ahpw E kin ketin sapeng atail kapakap kan oh kaluwetehla de kawet kahpwal kan, duwehte me E ketin wiahieng melimel laud ehu me kerenieng kawuhdi kapidelong en tehnpas sarawi nan Fiji.6 de E kin kaluwetehla kaupehu, duwehte dahme e wiahiong terrorist me kapose pokdang nan Airport en Brussels oh kemehla diren aramas ahpw kawehla neitail misineri pahmen.

Nan peliali koaros en nan mour wet, kitail kolokol sapwellimen Koht kehkehlik me E pahn “wiahiong [atail] kahpwal akan pwehn wia [kamwahupatail]” (2 Nephi 2:2). Kitail pil kasukuhlehr pwe kitail en wehwehki me irair en atail mour oh Sapwellime kosonned akan nan Sapwellime pilahn en komouro, me kasalehiong kitail kahrepen mour oh kihong kitail kehkehlik en Sounkomouro, ni mware me I kadehde ki mehlel en mepwukat ni mwaren Sises Krais, amen.

Irehkan

  1. “Peneinei: Kalohk Ehu ong Sampah,” Liahona, Nov. 2010, 129.

  2. Ni mwoahmwohte, kaudial kapw akan kasukuhlki me ma kitail saikinte song me katiko kitail sohte kak ese me memo (tehk Doctrine and Covenants 29:39).

  3. Tehk Michael Hubbard MacKay and Gerrit J. Dirkmaat, From Darkness unto Light: Joseph Smith’s Translation and Publication of the Book of Mormon (2015), 163–79.

  4. Thomas S. Monson, “Joy in the Journey” (BYU Women’s Conference, Mei 2, 2008), womensconference.ce.buy.edu. Soai mwotomwot ehu me pid soun mwadong oh democracy sang John S. Tanner, met president en BYU–Hawaii, iangahki madmadau me pid ire ehu me kitail koaros wehwehki: “Esehla mwomwen pehredi ni kalahngan sohte wiahte pwukoahn aramas; e wia mehkot sarawi. Koht kapikada mour wet pwe en mie ‘pelien mehkoaros’ (2 Nephi 2:11). Kahpwal oh pehredi wia kisehn Sapwellime pilahn pwe kitail en unsekla. … Pehredi pwukoahki pali kesempwal ehu nan atail koadkoadoahkih kitail en unsekla’” (Notes from an Amateur: A Disciple’s Life in the Academy [2011], 57).

  5. Tehk Dallin H. Oaks, “Good, Better, Best,” Liahona, Nov. 2007, 104–8.

  6. Tehk Sarah Jane Weaver, “Rededication Goes Forward,” Church News, Feb. 28, 2016, 3–4.