2010–2019
Soun Papah Keieu Mwahu Iei Me kin Idawehn Keieu Mwahu
April 2016


Soun Papah Keieu Mwahu Iei Me kin Idawehn Keieu Mwahu

E pahn kin mie ahnsou kan me ahl mwohtailo mwomwen rotorot, ahpw ideidawehnte Sounkomouro. E mwahngih ahlo; mehlel, Ihieime ahlo.

Ni ansou me I sounpar 12, ahi pahpau wai ie kiht kohla kesik mahn. Se pirida kuloak 3:00 nimenseng, kounopada warat oahs kan, oh mweselahng nan welo ni ah wie rotorote. Itarete ahi perenikihda ahi iang ahi pahpau ansouwo I pil ekis saloh. Pwe saik pak ehu I iang kohla nan welo, oh I sohte kak kilang mwahu nan ahlo me se kekeid loale—warat oahs kat sou pahn pwopwidi—pwe ihte me I kak kilang lingen nah kisin dengki me kin serehda kisin tuhke kan mwoht. E kak kilang wasa me se kohkohla ie. Mwahu pwe pahpa ese wasa me e kohkohla ie. Ih me I kin medewe. Ihte me I ese me I anahne idawehn la ih.

Oh sohng koaros mwahu. Mwurin ansou kis ketipin pil pwaradahr oh se ahneki ansou mwahu pene. Ni ansou me se pwurupwur kohdidohu e idilahng nahna ieu me inenen kaselel oh ileile oh nda. “Ih wasa me re kin inda Windy Ridge wasahn kesik mwahu.” Ni ansouohte I mwadangete pehmada me ehu rahn I anahne I en pwurodo oh kesik Windy Range.

I kin tamanda ahi pahpahu ah koasoaia ieng ie Windy Ridge sounpar 20 samwalahro, ngehi eker ahi pahpahu ehu rahno, ngehi indahng, “kita kohla Windy Ridge.” Ni ansou me se pwurala I mihmi ier ni ahi sounpahr 30 ahpw i pil kak kehn te kisin salohu me I ahneki duwehte ahi sounpar 12 o. Ahpw ahi pahpahu ese ahlo oh I pahn idahwehn.

Se ahpw lel pohn Windy mwurin ansou kis. Powe me kaselel oh udahn kansenamwahu, ahpw dahme I kehnda me I anahne pwurala mwo—kaidehn ongie ahpw ong ahi pwoud oh nait seri kan pwehki I men ren iang pehm dahme I kekehn.

Mwurin Sounpar tohto, I uhd ahneki ansou mwahu en uhd kahluwa nei pwutak ko oh mwahnakapw pwulepwul kan kohla pohn dohlko, duwehte ahi pahpahu ah kin kaweid ieu. Irair pwukat karehda ahi medemedewe ia mwonmwen ahi pahn kin kaweid—oh idawehn.

Sises Krais, Soun Papah Keieu Mwahu men oh Soun Idawehn Keieu Mwahu men

Iaduwe ma I pahn kalelapak rehmwail, “Ihs me wia sounkaweid keieu mwahu pohn sampa?”—dahme kumwail pahn sapengki? I kamehlele me koaros pahn inda Sises Krais. E ketin wia mehn kahlmengi en kaun keieu mwahu.

Ahpw iaduwe ma I pahn idek rehmwail, “Ihs me wia soun idawehn keieu mwahu pohn sampa wet?—kumwail sohu pahn pwurehng sapeng kin ie iei Sises Krais? E wia kaun mwahu men pwehki E idawehn oh peikiong Seme ni meh koaros.

Sampah wet kin padahkihong kitail me kaun akan kin anahne en kehlail; ahpw Kauno padahki me re anahne kin karakarahk. Kaun en sahmpah kin alehda ahr kehl sang ni ahr koahiek, loalokong, oh kepwehpwe. Kaun akan me duwehte Krias kin alehda ahr kehl sang ni lelepek, ngoang, kanengamah, karakarahk oh limpoak poatoapoat.1

Mwohn silahngin Koht, kaun keieu mwahu kan iei irail me kin idawehn keieu mwahu.

Kumwail mweidong ie ien ehukiong kumwail irair 2 me i alehdi sang ni ahi kin patehng mwahnakapw pwulopul en Mwomwohdiso wet me padahkihieng ie mwomwen ahi pahn kahlua oh idawehn.

Kitail koaros Wia Kaun kei.

Me keren ngehi oh ahi pwoud iang sarawi ehu wasa me dohsang aht ward-o. Mwohn sarawio ah pahn tep, mwahnakapw pwulopwul men ahpw patohdo rehi oh patowan ohng ie ma i kak iang wa kamadipw sarawio. I patowan ohng,”ehi kak.”

Ngehi eri patohla oh mwohndi limwahn irail kisin deacon ko oh idek rehn me mwomwohd impeio ”Iawasa me i pahn apwalih.” E patowonohng ie me i pahn ahneki sehr en nan werengehko ah ih e pahn ni keilehu ah se pahn ahpw ehu te kohdahla mwowe.

”Ansou reirei i sohla wia doahk wet,” ihme I patohwan ohng

E sapengkinie, ”E pahn mwahute. Ih pil duwen ngehi men ni ahi tepdau.”

Mwurin mwo emen irail me apwtehn wiahla dihken, wia padahk nan kamadipw sarawi. Ni ansou me sarawio nek irail dihken ko kohpene oh kapikapinga rierail me wia ah kadehdeu.

Ni ahi tuwong irail rahno, I diarada me wihk karos emenemen irail Prihstuhd en Aaron ko nan wardo kin nantieng luhkehdo mwahnakapw pwulepwul teikan en iang patehng irail nan arail pwihn kan.

Pwutak pwulopwul pwukat wia kaun mwahu kei. Oh udahn e kak sanasal me re ahneki utuht mwahu sang irail Melchizedek prihstuhd kan, pahpa nohno, oh mehtei kan me pil kihieng irail sawas en kakehlailih irail nan arail pwukoa. Keirdahn mwahnakapw pwulepwul pwukat kohsang ni nsonohn irail me mahkan. Ni ansou me re kin koasoaioahng de kosoia rierail me pwulopwul o, re sohte koasoaia ah sakanakan kan. Ahpw re kosoia wiewia mwahu me sansal nan ahn me pwulopwul kan wiewia.

Mwahnakapw pwulepwul kan, ih mwomwen Kauno ah kin kilang kumwail en met. I peki kumwail en kilang kumwail duwete met. Pahn mie ekei pak nan amwail mour me kumwail pahn pilipilda en wia soun kaweid. Ah ekei pak kumwail pahn kin anahne kumwail en kin idawehn. Ahpw dahme i men kumwail en ese iei sohte lipilipil ia amwail pwuhkoa, ansou koaros udahn kumwail wia kaun kei oh pil soun idawehn. Kaun men iei kasalepen tohnpadahk men—e wia mwomwen atail pahn sewese irail en kohdo rehn Krais, me soun papah mehlel men kin wia. Ni mehlel kitail kak padahngkihte dahme kitail wiahla. Ma ke songosong ken idawehn Krais, ah ke kak sowese mehtei kan mwomwen arail pahn idawehn Ih, oh ke kak wia sounkaweid men.

Mwein ekei pak ke kin ahneki lamalam me ke sohte kak wia soun kaweid men. Ke mwein pwunodki me ke sehse wiepen kaun oh ke sohte wia aramas me kak wia kaun. Ahpw tamataman me ken wia soun kaweid mwahu men e sohte kohsang ni ohmw pahn liahn de kadek koasoai mwohn aramas. E pahn kohsang ni ohmw pahn peikiong kosonned en Sises Krais. E kohsang ni omw pahn inangih idawehn me mwahu duwehte dahme Abraham mahsani.2 Eri ma ke kak wia mepwukat—itar te ma ke sohte unsek ahpw ke kin wiewiahte—eri kowe iei wia kaun men.

Papah nan Prihstuhd Iei wiewiahn Kaun

Ehu pak, nan New Zealand ni ansou me se wiwia aht padahk en pas ohng emen lih me sohte pwopwoud ahpw nainiki me pwulopwul 3. Me laudo 18 oh e alehdier Melkizedek Priesthood rahn sarawi nekiero. I idek re ma mieier pak e doadoahki priesthood-o. E sapengki me, ”E sohte wehweki dahme I ndindahu.”

I padahkiheng me met e kolokol manaman oh mwemwei en wia kapai en popohl oh kamwahuihala. Ni ansou I kileng lahng ah nohno me erein pahr tohto sohte me ahneki melkesedek mihmi re. Ngehi nda, ”mwein e pahn mwahu ma ke kiheng ahmw nohnou kapai.”

Ah e sapengki, ”me e sese ia mwomwe.”

I kawehwehieng me e pahn pwilikihdi pehkan pohn mongehu, eker ih ni ede, oh indahieng me e kieng ih kapai sahng ni mwemwei en Melkesedek Prieshood, kosoia dahme ngehn sarawi kaweidki ih nan madamadau oh mongiong, oh kaimwsekla ni mwaren Sises Krais.

Mandahsang rahno, I alehdi ehu email sang reh. E koasoia: ”Pwohnget I kiheng kapai ahi nohnou. … I udahn saloh oh soakoahiek, karehda I kapkapakap pwe Ngehno en ieiengie, pwe I ese me I sohte kak kihda kapai ma E sohte pahn ket rehi. Ni ansou me I tep I sehsehla ahi luwet kan. … I sohte kasik wen pepehm kehlail me ti pohi. … Mwuri I kehn pepehm en limpoak tih pohi ngehi sengseng oh pwolehdi ahi nohnou duwete seri men. … Met nan ahi nting wei I ahneki pepehm ieu me udahn I solahr men pwurehng wiahda dihp. … Udahn ipoakohng rongamwahu wet.3

E sou wia mehkot kamarain kilang mwahnakapw pwulepwul men ah kak alehdi mehkot mwahu sang ni ah wia pwukoahn priesthood, itarete ah kehn me e soakoaiek? I pil apwtehn ese dah me elder pwulepwul menet alehdier ah malipilip en mission oh e pahn kohla MTC sounpwohng me pahn wad. I kamehlele me e pahn kaluwahdo dir en aramas rehn Krais pwehki e koledi sang mwomwen ah pahn idawehnla Sises Krais sang ni ah wia pwukoahn papah nan priesthood—tep sang nan pein imwe, wasa me ah karasaras wia mehn kahlmengi mwahu rehn rie pwutak me sounpar 14.

Riei ko kitail sehse ahpw dir en aramas, kin kilekilengdoahng kitail—atail peneinei, koampoakepatail, de me kitail pil sese. Pwehki atail wia ohl kolokol priesthood kei, e sohte itar kitail en kohdo rehn Krais; atail pwukoah met iei kitail en lukehdo koaros en kohdo rehn Krais.4 Kitail sohte kak itarki te en alehda kapai en pali ngen ohng kitail, udahn kitail anahne lukehdo koaros me kitail poakohng en alehda soangen kapai pwukat pwehki atail wia sapwelimen Sises Krais tohn doadoahk, kitail anahne poakohng koaros. Sounkomouro mahsenihong Peter: Ma ke weliakapwala, kakehlaka riemw kan.”5

Idawehn Ohl en Kaleli-o

Mie ekei pak me atail ahl mwomwen rotorotala, ahpw ideidawehnte Sounkomouro. Pwe E mwahngih ahlo; ni mehlel o, Ih iei me ahlo. 6 Laudlahn ahmw pahn men kohdo rehn Krais ih wen loudlahn ahmw pahn men sewese meteikan en kohdo rehn Krais. Ehu pepehm me kitail kak nda ie limpoak unsek, ”ei ih me [Sahmo] ketkiong kitail sapwellime Ieroso, Sises Krais.7 Ihme komw kak diarkihda me ni ansou koaros me ke song en idawehn Ih ke pil kawkaweid aramas en kohdohng Reh, iei ih me President Thomas S. Monsoon mahsani ki, ”Ma kitail pahn idawehn Ohl en Kaleli-o—Sises Krais—atail wiewia pahn sowese mehtei kan sohte lipilipil wasa kitail mie, de atail pwukoa me kitail ahneki.”8

I kadede me iei ih Sapwellimen Krais Mwomwohdiso mehlel o met. Kitail kin alehdi kaweid sang soukohp en Koht me iei President Manson—me wia sounkaweid mwahu oh pil ansou ohte wia soun idawehn Sounkomouro ni mehlel. Ni mwaren Sises Krais, amen.