2010–2019
Sie Mwet Lohoh luhn God
Ohktohpa 2016


Sie Mwet Loh luhn God

Nga kwacfe tuh kowos in tilac puhla mwacta ke kuhtwena ma suhfal kowos nuhnkuh muh oasr lowos ke akacsruhi wosasuc uh. Sahyacna, pruhe “in tu oacna [sie mwet loh] luhn God.” Ma inge pa sie mokleyuck na fokoko likina mwacta.

Inkaiyen orekma yohk srihpac luhn God tiacna akihlenyuck ke muhtuhn mwet facluh. Century ohnkohsr met liki Kraist use mwet nuhnak ahkfuhlwactyeyuck ma oacna Confucius fin acn China ac Buddha fin acn Eastern India, tuhsruhk kuh ke pristut luhn God oasr facl Daniel, sie mwet pahluh muhta in srohoh ke puhlan pacl lal tohkohsrah Nebuchadnezzar fin acn Babylon.

Fohs ke srihpen sie mwemwe ke fong, Tohkohsrah Nebuchadnezzar el sap tuh mwet susfa ac mwet inutnut lal ah elos in fahk nuh sel kwewana lah meac se el tuh mwemwei ah ac kalmeyacn mwemwe sac. Pwacyena, elos koflah fahk nuh sel tohkohsrah kalmeyacn ma el mwemwekihn ah, ac elos akuhkuhin. “Wangin sie mwet fin faclu nufon ac kuh in [oruh ma inge, oacyacpac kuhtwena tohkohsrah ma kuh in oruh] kain sap upa se ingan.”1Tohkohsrah Nebuchadnezzar el foloyak ke tiac oraclah lalos ac kasrkuhsrakwack in ahkkahlwemye lah mwet in kahsruh lal nohfohn ah fah acnwucki.

Daniel, sie sin mukul lahlmwetmwet lal tohkohsrah ah, el pruhe nuh sin “God … tuh Elan pakoten nu selos … [ke] kalmen ma lukma se inge.”2

Ma usrnguck se sikyak. Ma lukmac ke ma tohkohsrah el mwemwei ah tuh ahkkahlwemyeyuck nuh sel Daniel.

Daniel el utucklac nuh ye muhtahl tohkohsrah. “Kom ku in fahkma mwemwe se luk ah, ac aketeya lah mea kalmac?”

Daniel el topuk:

“Mwet mwenmwen, mwet inutnut, mwet susfa [koflah fahk nuh sum ma kom mwemwei]. …

“Tusruktu, oasr sie God inkusrao su [kuh in ikasla ma lukma uh, ac El] akkalemye nu sin Tokosra Nebuchadnezzar ma su ac sikyak in pacl fasru uh. …

“God inkusrao,” Daniel el fahk, “[fah] oakiya sie tokosra, [eot sac ipipla liki fin fulu sac a wangin mwet mokleack, ma ac oana eol soko su afinya faclu nofon] fah wangin saflaiya … [tusruk fah] oanna nwe tok.

“… Mwemwe se,” Daniel el fahk, “pwacye, ac kalmac uh … pwacye.”3

Ke mwemwe lal ahkuhtweyucki ac mwemwe sac lwenglah, tohkohsrah el sramsram ke kuh, “God lom El fulat liki god nukewa. El Leum fin tokosra uh.”4

Ke kahsruh usrnguck luhn God nuh sel Daniel tuhkuh palyeyuck ke pacl fahsruh ke wosasuc luhn Jisus Kraist in fohlohkihnyuckyak nuh facluh, “sie tokosrai … [ma fah nwacklah facluh nohfohn] … fah tiana ku in kutangyukla … [tuhsruhk fah] oanna nwe tok.”

Pihsen mempucr ke Alu uh ke lwen sahflah uh kuh pacna in suhpuhs, fal nuh ke ma Nephi el palye, tuhsruhk elos fah oasr fin facluh nohfohn, ac kuh ac akwuck ke pristut uh fah oasr nuh sin mwet nuh kwewa suc kena kac, nwacklah facluh oacna Daniel el tuh fahkwack ah.5

Ke 1831 Mwet Pahluh Joseph Smith el eis fwackyuck se inge: “Ki nuh ke tohkohsrahi luhn God ac fahsrweni luhn Israel ke acn ahkosr fin facluh uh ituckyang nuh sin mwet fin facluh, ac ke pacl sacn wosasuc uh fah ipip nuh met nuh ke sahflahiyen facluh, oacna yot se ma puhtatlac liki finohl uh sahyacn mokleyuck, ne ke na nwacklah facluh nohfohn.”6

Sie Kunohkohn Kuht Akacsruhi

Fahsrweni luhn Israel pa sie ma usrnguck. Ac oacna sie puzzle na luhlahp ma ip kac an fah oreklac fas met liki ma sikyak wolacna ke Tuhkuh Ahkluo sac. Oacna ke kuht kuh in fohswack ke sie yol ke ipin puzzle uh, Mwet Luhlahlfongi emet me ah sahp nuhnkuh muh kunohkohn in eis wosasuc fohlohkyak sac nuh facluh nohfohn uh oacna sie orekma apkuhranna in arulacna upac. Tuhsruhk elos muhtwacwacack, mwet se, ipin puzzle se ke pacl se, sokwack siskac suwohswohs uh, orekma in oakiyac pwacye orekma wolacna se inge. Kais kuhtuh na, yot se ma mukwilac ke tiac mokleyuck ah muhtwacwacack in ipip nuh met; ke siofok nuh ke tausin, nuh ke tausin singucul, ac ingena miliacn sin Mwet olwelah Luhlahlfongi ke Lwen-sahflah fin muhtuhnfacl nuh kwewa oracni ipin puzzle ke orekma wolacna ac usrnguck se inge.

Petsac
Sie puzzle luhlahp

Kais sie sesr pa sie ip ke puzzle uh, ac kais sie sesr kahsruh in fihliyac ip yohk srihpac sahyac uh. Kowos enenweyuck ke orekma yohk se inge. Liye lasr nuh met uh ingena kahlwem. Kuht kuh in liye lah ma usrnguck uh kalweniyuck, ac mokleyuck luhn Leum kol kuht ke kuht ahksahfye acn oalal ma srack oasr uh. Na, “Jehovah Kuhlacna El fah fahk lah orekma uh tari,”7ac El fah fohlohk ke kuhlacna ac wolacna.

Petsac
Kais sie sesr pa sie ip ke puzzle uh

Prestuhn Thomas S. Monson el fahk: “Pa inge pacl nuh sin mempucr ac misineri uh in tuhkweni fahsrweni, in tuhkweni orekma … in use nguhna uh nuh Yohrohl. … El fah kahsrwe kuht ke orekma lasr kuht fin mukwikwi ke luhlahlfongi in ahkfalye orekma Lal.”8

Kunohkohn wolacna pakpucki ma tuh ituckyang nuh sin full-time misineri uh ingena utuckuh nuh facsr nohfohn. Kuht nohfohn kena in akacsruhi wosasuc fohlohkyak uh, ac tarilacna lah, tausin pacptaislac kais sie wik. Tuhsruhk finne ke mwe insewowo wolacna inge, nuhnak lasr nuh sin tamuhlwel ac tahmtahel wiyacsr ac kena lasr in ahkenganye God use sie mokleyuck sa in akacsruhi ac ahkkweye tohkohsrahi luhn God fin facluh.

Sahflahiyacn Mwacta

Finne ke sie kena fokoko in akacsruhi wosasuc uh, kowos kuh in tiac arlac engan ke oraclah wo ke kampare lowos somlah ah. Kowos kuh in puhla oacna sie kawuck suc fahk, “Nga sramsram nuh sin sucu ac kawuck lasr ah ke Alu uh, tuhsruhk suhpuhs mwet ac ahkkahlwemye kena la, ac ke kais sie sruhnga, nga eklac tuhfal liki met ah. Nga etuh lah nga enenuh in oruh yohk liki, tuhsruhk nga srwemlah, ac ma nuh kwewa nga puhla uh pa mwacta yohk.”

Lwelah ngan liye fin nga kuh in kahsruh.

Mwacta uh oasr sie ip yohk srihpac la ke srihpen ma ingacn oruh kuht in akihlen eklac kuht enenuh in oruh, tuh oasr sahflahiyen kuh luhn mwacta in kahsrwe kuht.

Mwacta el oacna sie pactre lun soko stosah kahsruhsr ke kahsling. Ac kuh in ahkosack stosah uh, ahkosack insin uh, ac oruh kahlwem lahm ah, tuh ac fah tiac sang koano uh nuh ke kahsruhsr loeloes. Pactre an, ke muhkwena, tiacna fal. Ac oacyacpac mwacta uh.

Nga kwacfe tuh kowos in tilac puhla mwacta ke kuhtwena ma suhfal kowos nuhnkuh muh oasr lowos an ke akacsruhi wosasuc uh. Sahyacna, pruhe, oacna Alma el luti, ke pacl wowo “in tu oacna mwet loh luhn God ke pacl nuhkwewa ac ke ma nuhkwewa, ac ke acn nuhkwewa … tuh [mwet sahyac uh] in fah iweyucklac sin God, ac weluhlos suc oasr ke moulyak se met, [ac] eis moul ma pahtpaht.”9Ma inge pa sie mokleyuck na fokoko likina mwacta.

In sie mwet loh luhn God ke pacl nuhkwewa ac ke acn nuhkwewa ahkkahlwemye kwewana ohiyac kuht in moul ac sramsram.

Kena in sramsram ke luhlahlfongi lowos ke Kraist. Ke oasr pacl wowo in oruh uh, sramsram ke moul Lal, luti Lal ah, ac mwe sang koflah kapsrweyuck Lal nuh sin mwet nuh kwewa. Akacsruhi ma pwacye fokoko ke Puk luhn Mormon uh. El use nuh sesr olwelah se inge: “Mwet se … fin fahkak ye mutun mwet uh lah el ma luk, nga ac fah oru oapana nu sel ye mutun Papa tumuk inkusrao.”10Nga olwelah nuh suwos lah ke kowos kwacna pruhe ac pwacye nuh ke pacl wowo in “tu oacna sie mwet loh luhn God,” pacl wowo ingacn fah tuhkuh, ac mwet suc suk kahlwem ac etwacack yohk fah fihliyucki ye motowos. Ke kowos topuk nuh ke mokleyuck ke ma luhn nguhn, Nguhn Muhtahl fah us kahs lowos nuh ke insiacn sie mwet sahyac, ac sie lwen Mwet Lahngo El fah fahkkomyak ye muhtuhn Pahpah Tuhmwacl.

Kuhiyen Sie U

Orekma ke nguhn in kahsruh sie mwet tuhkuh nuh ke tohkohsrahi luhn God enenuh kuh luhn u se. Orekmakihn kahsruh luhn misineri uh ke pacl na sa, ac pruhe nuh ke kahsruh inkuhsrao. Tuh esam, pacl nuh ke eklac luhn mwet sahyac uh tiac kom pa otwelah uh.11

Kamla Persand el ma Mauritius island, el wi medical school fin acn Bordeaux, France, ke kuht ohsun nuh sel ke Fepweri ke 1991 ah. Kuht pruhe oacna sie sucu in kuh in akacsruhi wosasuc yurin sie mwet suc suk ma pwacye uh, ac kuht lotwel lun lohm sel ah. Nga eis pacl wowo in oruh pacptais lal ah, tuhsruhk tiac kuht pa mokleyuck yohk emet ke welah lal Kamla nuh ke Alu uh. Kawuck uh, misineri uh, ac finne mempucr ke sucu uh oruh “mwet loh luhn God” ke muhtuhnfacl sel ah, ac sie lwen ah fin acn France, ke pacl uh fal nuh sel Kamla, el oraclah sulaclah in pacptaislac uh. Ingena, yac 25 tohkoh, mwe insewowo ke sulaclah sacn raunwellah nohfohn, ac tuhlihk mukul se nahtuhl pa sie misineri fin acn Madagascar.

Petsac
Kamla Persand ac sucu lal

Nuhnak muhnahs nimet liye kuhiyowos in akacsruhi luhngse luhn Mwet Lahngo yurin sie mwet sahyac oacna sie srihkasrak oreklac kuh tiac ke nuhnkwaclah lowos ke ohiyen top wowo luhn kawuck lowos nuh ke puhla lowos an kuh solsol in ohsun nuh sin misineri uh.12Ke liye in mwet lasr uh, kuht tiac kuh in nuhnuhnkuh ma sikyak ke kuh lasr uh, oacyacpac kuh in oraclah pacl kuh uh. Ke kowos akacsruhi luhngse luhn Mwet Lahngo yurin mwet sahyac, teng lasr uh kwacna A+.

Kuhtuh kafucrmacn uh tulokihn orekma luhn misineri uh, kol mempucr wowo uh in ahkkahlwemye finne puhlaik yohk in oacna “mwet loh luhn God ke pacl nuhkwewa ac ke acn nuhkwewa.”

Nadezhda fin acn Moscow el kwacna fihliyac Puk luhn Mormon uh lun sie pohk in mwe sang wi kacnte puhkantwen nuklac raunwelah. “Nga fahk nuh seltahl,” el fahk, “lah pa ingacn mwe sang wowo se emet nga kuh in sang nuh selos uh.”

Pacl fototo tukun pacptaislac fin acn Ukraine, oasr puhla se lal Svetlana in akacsruhi wosasuc uh yurin sie mukul el kwacna liye fin pas ah. Ke mukul sac srolah liki acn in tui lal ah, el siyuck, “Kom luhngse eis etwacack yohk pac ke God?” Mukul sac fahk, “Ahok.” Misineri ah lotwel Viktor, ac el pacptaislac. El ac Svetlana tok siliyucki fin acn Freiberg Germany Tempuhl.

Taran na, mwe insewowo lowos uh kuh in tuhkuh ke inkacnek tiac ahkolah.

Yac itkohsr somlah ah, Kathy ac nga ohsun nuh sel Diego Gomez ac sucu kahto se lal ah fin acn Salt Lake City. Elos wi sie open house ke tempuhl wi kuht tuhsruhk kuhlwacnglacna in tulokihn suli lasr in lutlut ke Alu uh. Mei se na tari ah, nga eis sie pahng na ahklut ke tacluhfon sel Diego. Ma sikyak ke moul lal uh koluhl lan pruhe. El sifacna sokwack misineri uh, eis lutlut kac uh, ac ahkolah in pacptaislac. Ke June 11 ah, nga fahsr nuh ke kof in pacptais uh wi kawuck se luhk ac mukul tuhma lutlut Diego Gomez. Sramsram lal an sikyak ke pacl lal sifacna ac tuhkuh ke kahsruh ac ahkkweye luhn mwet pucspucs suc ahsrwelah pahol nuh sel oacna “mwet lohoh luhn God.”

Petsac
Diego Gomez el wi u se

Sie Solsol nuh sin Mwet Fuhsr

Nuh sin mwet fuhsr askuhlacna lasr ac mwet fuhsryak fin facluh uh, nga usot sie solsol ac srihkasrak yohk srihpac in “mwet lohoh luhn God.” Mwet raunikowoslac uh lwelah nuh ke nguhsr luhn nguhn. Esam puzzle sac? Kowos tiac muhtwacwacack orekma se inge sahyacn kahsruh tuhsruhk ke technology ac social media oasr nuh suwos uh. Kuht enenwe kowos; Leum El enenwe kowos in sifilpac wi orekma yohk se inge.

Petsac
Puzzle ke mobile phone

Mwet Lahngo El fahk, “Ke ma inge kowos som nu yurin mwet in mutunfacl nukewa fin faclu, ac oru tuh elos in mwet tumuk lutlut: baptaiselos Inen Papa, Wen, ac Ngun Mutal.”13

Tiac ma na sikyak se kom in muhta fin acn Africa; Asia; Europe; North, Central, kuh South America; Pacific, kuh acn sahyac luhn God facluh. Wosasuc uh enenuh in som nuh “muhtuhnfacl, kain in mwet, kahs, ac mwet nuh kwewa.”14

“God inkusrao “[fah] oakiya sie tokosra, [eot sac ipipla liki fin fulu sac a wangin mwet mokleack, ma ac oana eol soko su afinya faclu nofon] [fah] wangin saflaiya … [tusruk fah] oanna nwe tok. …

“… Mwemwe se pwacye, ac kalmac uh … pwacye.”15

Nga kaliyac ke kahs tuhkuh ke Doctrine and Covenants ma fahk lah kuht enenuh in pahng nuh sin Leum, in muh tohkohsrahi Lal in fahsr nuh met fin facluh, tuh mwet muhta fac uh kuh in eis, ac in ahkolah nuh ke lwen in tuhkuh, ke Wen nuhtin Mwet fah tuhkuh inkuhsrao [me], nuknukyang ke kahlwem luhn wolacna Lal, in ohsun ke tohkohsrahi luhn God fin facluh.16Ke inen Jisus Kraist, amen.

Mwe Kahsruh

  1. Daniel 2:10.

  2. Daniel 2:18.

  3. Daniel 2:26–28, 44–45; liye pac fuhs 34–35.

  4. Daniel 2:47.

  5. Liye 1 Nephi 14:12–14.

  6. Liye Doctrine and Covenants 65:2; liye pac Doctrine and Covenants 110:11.

  7. Teachings of Presidents of the Church: Joseph Smith (2007), 444; liye pac Boyd K. Packer, “The Standard of Truth Has Been Erected,” Liahona, Nohfuhmpuh 2003, 27.

  8. Thomas S. Monson, “Welcome to Conference, Liahona, Nohfuhmpuh 2013, 4.

  9. Mosiah 18:9.

  10. Matthew 10:32.

  11. Mahlwem tari ah nga oasr fin acn Santa Maria, Brazil. Tamuhlwel João Grahl el fahk nuh sihk lah, ke el sie mukul fuhsr ah, el wi alu ke yac luo, kena in pacptaislac, tuhsruhk pahpah tuhmwacl ah tiacna lwelah. Sie lwen ah el fahk nuh sin tuhlihk muhtwacn se wiyacl, suc oasr kena sac pac la, tuh elos enenuh in sikuck muhtuhnteyak ac pruhe tuh God lan ahkfihsrwacsrye insiacn pahpah tuhmwaclos. Elos sikuck muhtuhnte in pruhe ac som nuh ke lutlut ah.

    Ke elos fohlohk nuh lohm ah ke lwen sac, ke lut, sie uncle, tamuhlwel wiyacn pahpah tuhmwaclos, el tuhkuh ke city loeslac uh. El oasr in lohm selos ah sramsram nuh sin pahpah tuhmwaclos ah. Ke uncle se lalos an muhta lun rum sac, tuhlihk an siyuck sin pahpah tuhmwaclos an fin elos kuh in pacptaislac. Uncle se lalos an fahsrwacng ac fihliyac pahol finpihsacn tamuhlwel srihsrihk se wiyacl an ac fahk, “Reinaldo, ma pwacye se. Lwelah elos in pacptaislac.” Ke tiac etuh lalos nohfohn, uncle sac pacptaislac ke mahlwem ekahsr met ah.

    Uncle sac mokleyuck in fuhfahsryucsr nuh lohm sin tamuhlwel se wiyacl ah, ac ke srihpen el “tu oacna sie mwet lohoh luhn God” ke lwen sac, tuhlihk muhtwacn ac mukul ac nahtuhl an lwelahkihnyuck in pacptaislac. Wik ekahsr tohkoh, Reinaldo ac muhtwacn kiacl ah pacptaislac. God El topuk pruhe luhn tuhlihk ingacn ke sie inkacnek na usrnguck ke sie mwet suc kena in “sie mwet lohoh luhn God.”

  12. “You succeed when you invite, regardless of how it turns out” (Clayton M. Christensen, The Power of Everyday Missionaries [2012], 23; liye pac everydaymissionaries.org).

  13. Matthew 28:19.

  14. Mosiah 15:28.

  15. Daniel 2:44–45; liye pac fuhs 34–35.

  16. Liye Doctrine and Covenants 65:5.