2010–2019
Oruh in Oasr Kena Yohk nuh sin Kraist
Ohktohpa 2016


Oruh in Oasr Kena Yohk nuh sin Kraist

Yohk kena lasr nuh sin Kraist ke kuht kuhlwacnsap ke luhlahlfongi, insese ke inse puhsisacl, muhtweng, oaru in pruhe, ac ipeis ke nwacsnwacs.

Tamuhlwel ac tahmtahel sacohk wiyuck, mihsenge nga ke sramsram nuh sin mwet fuhsr ke Alu, ac wi pac misineri wolacna lasr uh. Pwacyena, tamuhlwel ac tahmtahel suc fuhsr nuhnkwac uh pa suliyuck in lohng uh.

Ohkohs 21 na tari ah, Prestuhn Russell M. Nelson el kihsacelah Sapporo Tempuhl kahto uh—tempuhl ahktolu fin acn Japan. Sapporo Tempuhl muhsahiyuckyak ke acn acir luhn Japan ke acn se ma pahngpahng Hokkaido. Oacna Utah, acn Hokkaido akwucki sin mwet payonir orekma alken, ac oaru.

Ke yac 1876 ah, mwet luti pwengpweng se pahngpahng Dr. William Clark1 el suliyuck in tuhkuh luti fin acn Hokkaido. El muhta fin acn Japan ke mahlwem oalkosr, tuhsruhktuh nguhn in mwet Kristin lal esamyucki sin tuhlihk lutlut fuhsr suc tiac Kristin. Met liki elac som, el sang kahs fototo se nuh sin tuhlihk lutlut ma mwet uh fihliyac ke statue bronze se inge.2 El fahk, “Tuhlihk mukul, oruh in oasr kena yohk!”—“Oruh in oasr kena yohk nuh sin Kraist.”3 Fahkwack lal in “oruh in oasr kena yohk nuh sin Kraist” kuh in kahsruh kol sulwaclah lwen nuh kwewa luhn Mwet Luhlahlfongi ke Lwen-sahflah mihsenge uh.

Petsac
Dr. William Clark

Meac kalmac in “oasr kena yohk nuh sin Kraist”? Kalmacn kena yohk nuh sin Kraist pa in moklweyuck, porongo, ac oaru nuh ke orekma Lal. Kena yohk nuh sin Kraist tiac arlac sikyak ke kuht sifacna eis ahkfuhlwactyeyuck sin mwet uh. Kalmacn kena yohk nuh sin Kraist pa kuht kuhlwacnsap ke luhlahlfongi ac oaru ke ward ac pracns lasr uh ac tiac tohrkahskahs ac ke insiyac engan.

Misineri lasr suc kuhlwacnsap fin facluh nohfohn uh pa srihkasrak kahto ke mwet suc yohk kena pwacye la nuh sin Kraist. Kuhtuh yac tari ah, Tahmtahel Yamashita ac nga kuhlwacnsap ke Japan Nagoya Misin. Misineri lasr ah oasr kena yohk la nuh sin Kraist. Sie sin misineri ingacn pa mukul fuhsr se pahngpahng Elder Cowan.

Petsac
Elder Cowan yurin President ac Sister Yamashita

Wacngihn lwac niyac lacyot sel Elder Cowan ke srihpen sie ongaiyac ma sikyak ke el mwet fuhsr se ah. Tukun wik ekahsr el utyak nuh ke misin uh, nga eis pahng se sin companion se lal. Niyac kikiacp se lal Elder Cowen ah muhsahlah ke el kahsruhsr ke pwacskuhl soko. Kuht usacl som nuh ke sie acn ahkwoye na wowo, ac lun sie private room we, nga liye niyacl ke pacl se emet. Nga akihlen luhpan kweok el muhtweng kac. Niyacl ahkwoyeyucklac, ac el fohlohk nuh ke eria lal ah.

Tuhsruhktuh, ke wik uh somlah, niyac kikiacp lal uh kalweni in muhsahlah pacl nuh ke pacl. Mwet ke area medical advisor uh fahk lah Elder Cowan el enenuh in fohlohk nuh lohm sel ah ac sahp oruh sie misin sahyac. Nga tiac luhngse kahsruh se inge mweyen Elder Cowan el misineri na wowo se ac oasr kena yohk lal in muhtana Japan. Kais kuhtuh na Elder Cowan el muhtwacwacack in sun ma fal ke mahnol. Finne ke ma inge, el tiac tohrkahskahs.

Sifilpac, nga nuhnkwaclah lah Elder Cowan el enenuh in kuhlwacnsap ke acn ma tiac enenuh el in orekmakihn pwacskuhl uh. Nga motko ke ohiyac sacn. Nga nuhnkuh kacl Elder Cowan ac pacl fahsruh lal, ac nga pruhe ke ma inge. Nga puhla moklweyuck tuh, ahok, Elder Cowan el enenuh in fohlohk nuh lohm ah ac sano in sifil kunohkohni. Nga pahnglohl ac ahkkahlwemye luhngse ac elyah luhk ac fahk nuh sel sulaclah luhk. El tiac topuk. Nga kuh in lohng muhkwena tuhng ke phone ah. Nga fahk, “Elder Cowan, kom tiac enenuh in topukyuc ingena. Nga ac pahngon kom lutu. Nuhnak muhnahs motko ke siyuck luhk uh ke pruhe yohk.”

Ke nga pahnglohl ke lututacng tok ah, el inse puhsisacl fahk lah el fah ukwe kahs in kahsruh luhk ah.

Ke kihsen siyuck in lohlngohk sahflah yohrohl, nga siyuck sel: “Elder Cowan, yac kom siyuck ke misineri application lom ah in som nuh ke misin kom tiac enenuh in orekmakihn pwacskuhl uh?”

El fahk, “Ahok, Prestuhn, nga oruh.”

Nga topuk, “Elder Cowan, kom pahngonyuck nuh Japan Nagoya Misin ma kom enenuh in orekmakihn pwacskuhl uh. Yac kom fahk nuh sin prestuhn luhn stek lom ah?”

Nga lut ke top lal ah. El fahk, “Moh, nga tiacna. Nga sulaclah lah fin pa inge acn Leum El pahngonyuc nuh kac, nga ac som nuh ke gym ac ahkpahye monuk in kuh in kahsruhsr ke pwacskuhl uh.”

Ke sahflahiyacn kihsen siyuck in lohlngohk lasr ah, el siyuck sihk ke sronin muhtahl, “Prestuhn Yamashita, efuh nga tuhkuh nuh Japan? Efuh nga oasr inge?”

Nga sa in topuk: “Elder Cowan, nga etuh sie srihpac oruh kom oasr inge. Kom tuhkuh in kahsrweyuc. Nga lotwelah in kahlwem tuh kom mukul fuhsr wolacna se ngwac kuhlwacnsap yohroh. Nga insewowo in etwe kom.”

Nga engan in fahk lah Elder Cowan el fohlohk nuh lohm el luhngse sel ac sulpac pahng in kuhlwacnsap ke misin se ma el kuh in orekmakihn stosah ke forfor lal an. Nga engan tiac kacl Elder Cowan muhkwena tuhsruhktuh oacyacpac misineri nuh kwewa fin facluh suc kena kuhlwacnsap ac tiac tohrkahskahs. Kuloh, elder ac tahmtahel an, ke luhlahlfongi lowos, porongo lowos, ac kena yohk lowos nuh sin Kraist.

Puk luhn Mormon nein sramsram pucspucs ke mwet suc oasr kena yohk nuh sin Kraist. Alma Fuhsr, ke el mukul fuhsr se, el ahkkolukye Alu ac mempucr kac uh. Na tukun kuhtuh pacl el som nuh ke eklac luhn insiyac ac kuhlwacnsap oacna sie misineri fokoko. El suk ke kolyuck sin Leum, ac el ahkinsewowoye mwet weluhl an ke el kuhlwacnsap yohrohlos. Leum El ahkfokokoyacl, ac el kuhtanglah ma upac ma el sun an.

Alma el fahk ma inge nuh sel Helaman, mukul nahtuhl:

“Elos suc fihliyac luhlahlfongi lalos ke God fah kahsreyuck ke ongaiyac lalos, ac fosrngah lalos, ac mwe kweok lalos. …

“… Liyacacng masap luhn God. …

“Suk kahsruh sin Leum ke orekma nuhkwewa lom, ac El fah kol kom ke wo.”4

Mukul ahkluo nahtuhsr ah moulkihn inkaiyen mwet fuhsr lal uh liki Alu uh. Ke el yac 20 lac ah, ma se sikyak nuh sel oruh el kena in ekuhllah moul lal. Ke luhngse, pruhe, ac kahsruh sin sucu lal ac mempucr ke Alu uh, ac yohkna ke kuhlwacng ac kuh luhn Leum, el fohlohk nuh ke Alu uh.

El pahngonyuck tok in kuhlwacnsap ke Washington Seattle Misin. Muhtwacwacackiyac ah el tuhfal na upac. Fong nuh kwewa ke mahlwem tolu emet ah, el ac som nuh ke lohm fahsr ah ac tuhng. Oacna Elder Cowan, el suk in etuh “Efuh nga oasr inge?”

Tukun el kuhlwacnsap ke yac se, kuht eis email se ma pa top nuh ke pruhe lasr uh. El sihm: “Ingena nga kuh in puhla na pwacye luhngse luhn God ac luhn Jisus. Nga ac orekma na upac in oacna mwet pahluh met ah. Finne nga puhlakihn ma upac puhs, nga arulacna engan. Kuhlwacnsapuh Jisus pa ma wo emet. Wacngihn ma wolacna oacna ma se inge. Nga engan na pwacye.”

El puhla oacna Alma el puhla: “Ac o, fuhkah luhpan engan, ac fuhkah luhpan wolacna luhn kahlwem ma nga liye; ahok, nguhnihk sesseslah ke engan yohk liki na kweok luhk!”5

Ke moul lasr uh kuht sun ma upac, tuhsruhktuh fin yohk kena lasr nuh sin Kraist, kuht kuh in porongowacl ac puhla engan finne ke kuht oasr kac. Mwet in Molwelah lasr pa srihkasrak suwohs. El kahlwem ke misin muhtahl Lal ac ahkos ma luhngse luhn Pahpah God. Mwe insewowo wolacna se in esam srihkasrak Lal kais sie wik ke kuht ipeis ke kuhfa luhn Leum.

Tamuhlwel ac tahmtahel sacohk luhk, yohk kena lasr nuh sin Kraist ke kuht kuhlwacnsap ke luhlahlfongi, insese ke inse puhsisacl, muhtweng, oaru in pruhe, ac ipeis ke nwacsnwacs.

Lwelah kuht in kena yohk nuh sin Kraist ke kuht insese nuh ke ma upac ke mongfihsrwacsr ac luhlahlfongi ac konwacack engan ke inkacnek lasr.

Nga fahkwack lah Leum El etwekowos. El etuh ma upac ac elyah lowos. El etuh ke kena lowos in kuhlwacnsapwacl ke oaru ac, ahok, finne kena yohk. Lwelah El in kol ac ahkinsewowoye kowos ke kowos oruh ohinge. Ke inen Jisus Kraist, amen.

Mwe Kahsruh

  1. William Smith Clark (1826–86) pa sie professor ke chemistry, botany, ac zoology ac kuhlwacnsap ke colonel se ke pacl luhn American Civil War. El pa mwet kol ke agricultural education ac prestuhn ke Massachusetts Agricultural College. (Liye “William S. Clark,” wikipedia.com.)

  2. Statue oan oasr ke Sapporo Hitsujigaoka Observation Hill.

  3. William S. Clark, ke Ann B. Irish, Hokkaido: A History of Ethnic Transition and Development on Japan’s Northern Island (2009), 156.

  4. Alma 36:3; 37:35, 37.

  5. Alma 36:20.