2010–2019
Koht Pahn Ketikihsang Pilenmas Koaros
Oakotohpe 2016


Koht Pahn Ketikihsang Pilenmas Koaros

Ni atail kin doadoahngki atail pwoson Sounkomouro, E pahn ketin sewesei kitail oh kalewehdi atail kahpwal kan koaros oh, doareikitailla nan wehin celestial.

Kisehn en Samatail Nanleng koasondio, E ketin mweidehng nsensued en wiahla iengen mour wet.1 Ni eh mwomwen me e sapahrek en kahpwal kansensued kan kin kohieng kitail, kitail udahn kak ese me ni ehu soangen mwohmw de mehteio, kitail koaruhsie pahn ahneki medek oh kahpwal. I kapakapki me Ngehn Sarawio pahn ketin kaweid kitail pwe kitail en kak wehwehki kahrepen kahpwal eh kin lel kitail.

Ansou me kitail wehweki irair apwal kan en mour wet pwehki atail pwoson Krais, kitail kin kak kilang me mie kahrepe sarawi me kitail ahnekihki lokolok. Me pwoson kan kak kilang me mehlelo nan en Piter kaweid kasapwurpwuro. E ntingi me: “Ma kumwail lokolongki dahme pwung, mehd pai kumwail.”2 Ni atail kamwakid atail “mohngiong kan en wehwehkihla,”3 kitail kak kalaudehla atail kak en powehdi atail kahpwal kan oh kasukuhl sang--koahiengkihla kahpwal ko. Wehwe wet kin kihda pasapeng en peideko “Dahme kahrehda kahpwal kin lelohng aramas mwahu kan?”

Koaros me wie rongorong rahnwet ahnekiher pepehm en loaloid, so koapworopwor, de pahtou. Ma sohte “atail pwoson”4 oh wehwehki me mehlel poatopoto, kitail pahn kalap diar me kahpwal oh lokolok me kin mie nan mour wet pahn kak karotongala de kihsang popohl poatopot en atail wehweki me pilahn en Samatail Nanleng udahnwia pilahn en komouro poatopoto. Sohte pilehu elen atail kak diar popohl unseko.5

Koht ketin lukehiong kitail en ahneki pwoson nan atail kahpwal kan pwe kitail en kak alehdi kapai kan. E koasoandiong kitailehr en kapwaiada kosoned kan nan atail kahpwal kan pwe “mehmen me kin ahneki pwoson nan kahpwal kan, e pahn alehdi kapai laud nan wehin nanleng.”6 Oh ni atail kin wadek nan pwuhk sarawi, “Ma kumwail sohte ahneki koapworopwor, eker Kauno amwail Koht ni kapakap, pwe kumwail en kak perenda.”7

Wahnparon Paul, me lelohngehr nan kahpwal, kin doadoahngki irair me e lelohngehr pwe en kak padahngki uwen loal oh lingan en kilel poatopoto me kin pwarada ni atail kin kehlail powehdi, oh kanengamah. E nda “Ong atail kahpwal mengei kan, me kin wiawi kisin ansou kis, kin kihieng kitail peren laud kohkohlahte.”8 Pwe kitail kak ese me nan eilepen atail kahpwal kan me Koht ketin kaunopadahr katingpatail poatopot ehu.

Ahn Paul ah kak koasoia kahpwal akan, kalokolok kan, oh kansensued kan en ah mour wia “kahpwal marahrah kei” sohte kasalehda uwen laud en ah kahpwal ong ih me me mehlel poatopot en rongamwahuo kasohralahr. Ah pwoson Sises Krais kahreda e kak en powehdi mehkoaros. Pak limau e kamakamki sahl; pak siluh e kamakamki tuhke; pak ehu re katehki takai; pak siluh were sohp ohla; pak tohto e kin kerenieng mehkihla en lipirap kan kin kaduhdi nan pihl, ohpil sang ohl likamw akan; e ahneki luwet oh medek, men mwenge oh nimpil, oh selidi nan wasa me kopou oh sohte ah likou.9

Kitail me tohto me pekiher Koht en ketkihsang me kin kahrehda atail pahtou, oh ni atail sohte kin ale kamwahu me kitail pekiho, kitail kin medemedewe me E sohte kin rong kitail. I kadehde me mehlel nan ansou pwuko, E kin rong atail kapakap kan, mie kahrepen ah mweidohng atail kahpwal kan en kohkohdo,10 oh pahn kin sewesei kitail en powehdi.11

Ni ehu ansouo me e tamanda ire wet, Paul eri ndahieng kitail duwen mehkot ieu nan paliwere me kahrehiong ah weirek oh kahrehiong ah kelipwidi pak siluh, pekipeki Kauno en ketkihsang mehkoto. Nan pasapeng pen en Paul ah kapakapko, Kauno sohte ketkihsang mehkoto ahpw ketkihong popohl oh eripit nan ah mohngiong, mahsani, “Ei kalahngan itarohng uhk: pwe ei manaman kin sansalda mehlel rehn me luwet kan.” Pwehki kawehwe kapw wet, Paul eri kak ale oh kalahnganki mehkot kamedeko me kohieng ih. E nda,“Ihme I kin perenki … suweiki ahi luwet akan, pwe I en kin pehm manaman en Koht rehi.”12

Ansou me kitail kin alehda kaweid pwung wet nan atail mour kan, atail kak en powehdikahpwal kin kekeirda, kitail kin esehla sewese irail kan me anahne sawas,13 oh kitail kin kak kaping kalahnganki irair kan me Koht kin ketkihong kitail me kin wia atail sounsawas kan nan elen mour soutuk.

Ansou me kitail kin wie lokolok nan kahpwal, e kin kak apwalehng kitail en wiahki me atail kahpwal kan wia kilel me kitail wie kekeid nan ahl me pwung. Ahpw, ma kitail kin lel nan wasa me apwal de wasa me mie peren, e kak wia kapai ehu en koledihsang oh pehm limpoak ong ahn mehteikan lokolok kan.

Nan ehu tiepene en stake nan Philippines me I iang towehda, ahi mohngiongo udahn ohkihla ahi esehda irair me Brother Daniel H. Apilado lelohng. Brother Apilado oh ah pwoudo pepdaisla nan pahr 1974. Ira alehda rongamwahu kopwuropwurodohu oh katengtengpene nan tahnpas sarawi sounpar riau mwuri. Ansou kis mwuri, ira pil nainkihdahr seri masamwahu limmen. Nan Sulai 7,1997, ansou me Brother Apilado wia stake presiden men, imwarail kisin ihmwo lulida. Nein Brother Apilado pwutak keieu laud, Michael, kapitala ah pahpao sang nan kisinieio, oh ih pwurala pwehn kapitala mehteiko. Ih keimwseklahn en Brother Apilado ah kilang nah pwutako ni eh momour. Me kapelsalehdala nan kisinieio iei ahn Brother Apilado ah pwoud Dominga oh neira seri limmenko koaros.

Ni mehlelo en Brother Apilado ah momouriki kupwuren Koht ansou me kahpwalo lel sohte kauhdi kahpwalo de pil perehsang kansensued laud me patohdo mwuri. Ahpw ah pwoson ni ah mehlelieng ah inou kan oh doadoahngki ah pwoson Krais kamehlelehiong ih inouo me e pahn pwurehng patehng ah pwoudo oh ah peneinei. Koapworopwor wet wiahla angke ehu ong ah mour.14

Ansou me I kohla wasao, Brother Apilado, ansouet me wia stake patriarch, kapehsehiengie ah pwoud kapw, Simonette, oh neira pwutak riemen, Raphael oh Daniel. Mehlel, me Sises Krais kak ketin kamwahuwiala mohngiong ohla kan.”15

Pwehki ahi ehukihong kumwail ahn Brother Apilado koasoaio, I ese me wen laud en ah kahpwalo kak kihong ekei en medewe me arail nsensued oh lokolok kan udahn tikitik. Menlau dehr karasapene, ahpw nantihong esehla oh doadoahngki ire kesemwpwal pwukat ni ansou me kumwail kin lel nan kahpwal kan.

Ma I kak koasoaieng emen emen kumwail, “kumwail koaros me toutoukilahr amwail mehn wisik kan”16—pein amwail kotoutou kan; amwail nsensued kan; amwail pepehm en loaloid kan; salongala de apwal kan, amwail medek kan, kahpwal kan, oh soangen apwal sohte lipilipil; koaros wehwehieng Samatail Nanleng oh Sapwellime Iehroso. Alehda pwoson! Alehda eimah! Oh kamehlele inou kan en Koht!

Kahrepe oh mission en Sises Kraiso iei en “ alehiong pein Ih medek oh soumwahu en sapwellime aramas kan,” pwe en “alehiong pein Ih arail kahpwal kan,” pwe en “sewese emen emen nan arail kahpwal kan.”17

Pwe kitail en kak alehdi kisakis kan me Sounkomouro ketkidahr ni soh isepe, kitail koaros anahne esehla me atail lokolok kan sohte pahn kasukuhli de kihiong kitail mehkot mwahu lau kitail pein dupwurehda pein kitail oh kasukuhlsang atail kahpwal kan ni atail doadoahngki atail pwoson.

Elder Neil A. Maxwell sawaski duen dahme e esehla sang lokolok kesempwal kan ni duwe met:

“Soangen kahpwal kan me kitail kin powehdi, kin kak kahrehiong kitail en wiahla aramas kehlail kei. …

“… Ehu kisehn powehdi kin audaudkihda ahneki karakarahk, nan atail kahpwal kan, oh kasukuhl sang soahng teikan me kitail kin lelohng. Pwe kitail en dehr loiengte mepwukat, kitail anahne apwali mepwukat … nan soangen ahl akan me kin kamwakelei [kitailda].”18

I kilangehr nan mour kan oh karasaras en mehteikan, me sang ni koapworopworki laud inou kan en Sises Krais kin kihong kitail kehl oh manaman en powehdi. Koapworopwor wet kin katengeikitaildi, wahdo kehl oh manaman me kitail anahne pwe kitail en powehdi.19Ansou me kitail kin wehwehki mwahu oh powehdi atail kahpwal kan, sang ni atail kin nantihong, oh ese kahrepen mour wet oh ni mehlelo kapai kan me mihmi nanleng, atail pwoson Krais kin kekeirda oh kitail kin ale meleilei nan atail mour kan.

Kitail eri kak kilang marain ni imwin pwohkungohu. Elder Jeffrey R. Holland padahngkier me: “Uhdahn miemarain ni imwin pwohkungo. Iei Kamarain pen Sampa, Marain oh Usuhn Nimensengo, ‘marain me sohte imwi, me sohte kak rotorotala.’[Mosiah 16:9] Iei Koht Ih me Koht.”20

Kitail kak rosonkihla atail ese me apwal koaros me kitail mihmi loale ohngete kisin ansou kis—mehlel pwohng me keieu rotorot pahn wekilahng dakadahn ketipin.

Ansou me soahng koaros imwiseklahr, oh kitail powehdier mehkoaros pwehki atail pwoson Sises Krais, kitail kolokol inou me “Koht pahn ketikihsang pilenmas koaros sang mesetail kan.”21

I kadehde me Samatail Koht oh Sapwellime Ieroso, Sises Krais, ketin ieias oh Ira kin ketin kolokol inou kan. I kadehde me Sounkomouro lukei kitail koaros en kohdo oh iang ale Sapwellime Tomwo. Ni atail doadoahngki atail pwoson Ih, E pahn ketin pwek kitailda oh wai kitail nan atail kahpwal kan oh uhdahn doreikitailla nan wehin celestial. I lukei kumwail en kohdo rehn Krais, powehdi kehlail ni pwoson oh kenkenla Reh, oh ahneki popohl unsek Reh. Ni mwaren Sises Krais, amen