2010–2019
Papah
Oakotohpe 2016


Papah

Mie anahnepen toweh kan koaros, oh koaros toweh kan anahne ansou mwahu en papah.

Ni ei wia sin pwutak I kin perenki iangih Uncle Lyman oh Aunty Dorothy doadoahk nan arail mwetiwelo. Lyman me kin kaunda doadaohngko, oh Dorothy kin kalapw sawas oh dake seli sdohsa lapala toklahro. I tamtamante pepehm en aht perenda ansou me se tengala nan pwelmatako de songsongen daur sin kumwukumw kis: Lyman kin werki, “kiheng sdohsahn nan kia, Dorothy!” Ih ansou me i tep kapakap. Ansouohte, Sapwellimen Kauno sawas oh mwurin wekwekidekin kiahko, Dorothy diarpeseng nan dewe. Daiahko tengedi oh mwekidehr, sdohsahu tepeh mwekidla mwowe oh aht doadoahk pil doulahr.

“Kiheng nan kia” karasahieng kiheng nan kia keneinei wasa me nempehn kia kan keirekdier ie pwehn doadoahk pene kahrehieng en piripir.1 Kia ehu, iangahki daiahn tang pahiu, me kin wiahda ken katikala kia, kakehlailih, oh mwekid.

Kilel
Metehn nan Kampaund kier

I kin medewe emen emen kitail rasohng metehn nan kampaund kier kan ni atail papah mehtei kan nan Mwomwohdiso wet—nan ward de branch kan, nan pwihn kan oh utuht kan. Rasehngete metehn kier kan ah kin kohpene pwehn kalaudehla manaman de kehlail en nan kiero, kitail kin ahneki manaman laud ansou me kitail kin ehupene. Ansou me kitail kin papah emen emen, kitail kin pweida laudsang atail kak wia ohng pein kitail. E inenen kaperen en kin patehng oh minimin ni atail kin papah, powehdi kahpwal kan, oh sawas nan Sapwellimen Kauno doadoahk.

Papah Wia Kapai Ehu

Ansou mwahu en papah wia ehu kapai laud ohng toweh kan en Mwomwohdiso wet.2 Kauno mahsani, “Ma kitail poakohng Ih, kitail pahn papah Ih,”3 oh kitail pahn papah Ih sang ni atail papah mehteikan.4

Ni atail papah, kitail kin kerenieng Koht.5 Kitail kin esehla Ih ni mwohmw kei me kitail mwein sohte kin lelohng. Atail pwoson Ih kin lalaudla. Atail apwal kan kin sohla sansal. Mour kin mengeila. Atail limpoak ohng mehteikan kin laudla, iangahki atail inengieng en papah. Sang ni kapai wet, kitail kin duwehla Koht, oh kitail kaukaunopada mwahu pwehn pwurala Reh.6

Ni President Marion G. Romney ah padahki: “Papah kaidehn mehkot me kitail en wia pwe kitail konehng wia nan sampah wet pwe kitail en kak alehda mour mwahu nan wein celestial. Papah wia mehn kaweid mwahu pwehn ka-unsekiala mour nan wein celestial me wiawidahr.”7

Papah Kin Kakete Apwal

Papah nan Mwomwohdiso, kakete apwal ma kitail alehdi mehkot me kin kamasak kitail, ma kitail kin pwangahkihda papah, de ma kitail kepwukoahki en wia mehkot me kitail sohte nohn perenki.

Me kerente I alehdi ehu pwukoah kapw. I kin wie papah nan Pali Africa Southeast. E inenen kaperen papah wasa Mwomwohdiso wet kin kapw oh ahpwte tep kodouda ie, oh se poakpoake Soulengko. I ahpw alehdi pakair me I en pwurala wasahn moangehda Mwomwohdiso wet, oh ni mehlel, I sohte nohn kasik. Kawekalahn pwukoah kin kihengie nan kemwekid kei mei saik sohte nohn ese.

Ehu pwohngo mwurin kesikpen wekidekla me pahn wiawio, I ouramanki ahi papah pahpa kahlapo, Joseph Skeen. I esehsang nan nah pwuken ketemeno me ni ansou me ih oh ah pwoudo, Maria, kosoula Nauvoo o, e inangiada en papah, eri e kilangada Soukohp Joseph Smith oh idek ia mwomwen ah kak sawas. Soukohpo kadarala en doadoahk nan sahpwo oh kaweidkiheng en wia wen ah kak koaros, eri e wia. E doadoahk nan ahn peneinei en Smith arail mwahto.8

I medmedewe ansou mwahu me Joseph Skeen ahnekio sang ni mwomwen ah alehda pwukoahu. Ansouohte I kasawiada me I pil ahneki soangen mwohmwohte, iangahki kitail koaros. Pwukoah kan nan Mwomwohdiso wet sang rehn Koht—sang Sapwellime ladu pilipildahr kan.9

I pehmada ehusoangen ngenen kasansal me ahi pwukoah kapwo kokohpdahar. E kesempwal kitail en wehwehki me atail pwukoah kan kokohpda—me atail pwukoah kan kin kohdohng kitail sang Koht sang atail kaun en priesthood. Mwurin kapehm wet, ahi mwekid wekidek oh I direkihla kehlail ei men papah. I kapingki kapai en koluhla oh wekideklahn ahi mohngionget.I perenki ahi pwukoah kapwet.

Menda ma kitail medewe me atail pwukoa nan Mwomwohdiso wet en atail kaun en priesthood koasoandi, me e patehngete keirekdien ekei wekideko kitail pahn kapaikihda atail papah. Ahpw ma kitail kasawiada limen Koht nan atail pwukoah oh papah sang atail mohngiong unsek, kapatapat en manaman kohdo sang atail papah oh kitail uhd wiahla ladu en Sises Krais kei.

Papah Anahne Mie Pwoson

Kapwaiada pwukoah kan anahne pwoson. Ansou kis mwurin Joseph tepida doadoahk nan mwahto, ih oh Maria soumwahuda. Sohte neira mwohni oh re mih nan pwungen aramas en liki tohr. E wia ansou apwal ehu rehra. Nah pwuhken iren ketemenet, Joseph intingihdi dene, “Se doulahte wie doadoahk oh kekehlailte nan Mwomwohdiso wet sang kisin pwoson me se ahneki, mendahte Tepelo song en kaweikala oh kapwureikit.”10

Ngehi, iangahki ekei kadaudok epwiki kei, pahn kapingki erein Joseph ih Maria ara sohte pwurala mwuri. Kapai kan kin kohdo sang atail kin doulahte nan atail pwukoah oh kepwukoah kan oh dadaurete sang wen pwoson me kitail ahneki.

I kin ese sounpadahk en Padahk en Rongamwahu men me kin kakehlakahda koaros ni ah kin padahk, ahpw kaidehn ihte mwo. Mwurin iangala Mwomwohdiso, e alehda ehu pwukoah en kasukuhli Primary. Ah pepehm me e sehse padahk, ahpw pwehki e ese kesempwalpen papah, e alehda. E mwadangete mweidog masapwehk en powehdi, oh e sohla pwurodo pwe ede padahk. Paiete nah sounpadahk me pwukoahkio tehkada me sohla pwarada, e pwarek, oh pwurehng lukehdo. Pisop oh tohn ward kan sewesehda. Sohte pwand, pwoson laudla, e tepda padahkih serihkan. Ni ah doadoahngki padahk kan met me sang nan Teaching in the Savior’s Way,Kauno kapaiehki ah doadoahk mwahu oh e maiengala padpadahk.11

Nin duwen aramas men rehtail kin kerempwaih kitail sang papah ni kahrepe kan me rasehng “I saik onopehng papah; I anahnehte esehla soahng tohto,” “I miher nan pwukoahu rahnteio,” “I pwang I anahne komol,” “I nohn mah—en emen tohrohr ansou met,” de I nohn kediropw.”

Riei ohl oh lihoko, alehda oh kapwaiada pwukoah ehu iei kaselepen pwoson. Kitail kak likih dahme atail soukohp, President Thomas S. Monson, kalapw padahki: “Irail me Kauno ekerada, Kauno kin kakoahiekiala” oh “Ni ansou me kin weid nan en Kauno ahl, kitail kin warehng en Kauno sawas.”12 Mendahte ma kitail pwunodadahr de sohte inangih, mendahte atail masepwehk de sangat, Kauno kupwurki kitail en kihdi, kihda nan kia, oh papah.

I saikte kilang kilel me President Monson oh nah sounsawas kan nan Presidensi Keieu oh Pwihn en Wahnpoaron Ehk-Riemen arail udahn kediropw de pwangadahr. Irail kin kasale ni mwohmw en kakehlailih duwen manaman me kin kohdo nan atail mour sang atail kin kakehlaka pwoson, alehda pwukoah kan, oh audaudki inou oh pwerisekieng. Irail “kihdi [pwopwarailko] pohn mehn kadahro”13 sounpar tohto kei, oh irail doudoulahte siksiken kohla mwowe, mwekmwekidwei, oh kohda powe.

Ei, irail papah nan pwukoah kesempwal kei, ahpw pwukoa koaros de kepwukoah kin kesempwal. President Gordon B. Hinckley, soukohp en mwowehu oh Kaun en Mwomwohdiso wet, masahni: “Kitail koaros mihmi nan doadoahk kesempwal wet. … Ahmw pwukoah me ke konehng pwukoahki rasehngete ahi pwukoah mei konehng pwukoahki. Sohte pwukoah nan mwomwohdiso me tikitik de ekiste kesempwal.”14 Pwukoah koaros kesempwal. Sang dahme tikitik oh mengei kin wiahda wah mwahu.15

Kitail Papah

Kitail uhkihda pwoson, “kihdi [pwopwatail kan] pohn mehn kadahro,” oh kamwakid “doadoahk ni warohng wet kohwei.”16 Kitail “kiheng nan kia,” rasehngete loaloapwoat me Dorothy. Ni atail wia perienkei, kitail papah.

Ma ke men kapereniada ahmw pisopo de president en pranso, idek peidek kan “Ia mwomwen ei kak sawas? “Iawasa Kauno kupwurki ien papah ie? Sang ni ah kapakap oh onopkiher ihs kowe, ahmw peneinei, oh pwukoahn doadaohk kan, e pahn alehdi kaweid en kihda pwukoah me konehng. Ansou me ke kasarawialahr, ke pahn alehda kapai sang priesthood pwehn seweiuk ken pweida. Ke pahn kapaida! Towe kan koaros anahne, oh towe koaros anahne ansou mwahu en papah.17

Sises Krais Iei Atail Mehn Karasaras

Sises Krais, atail Karasaras lap, ketkihdo Sapwellime mour ohng en Seme doadoahk. Nan Mihting Lap mwohn sampah wet ah wiawihda, Sises, pilipildahr oh kasarawilahr sangete ni tapio, pwungkidahr, “Iet ngehi, kadariehla.”18 Ni wiepe wet, E wiahla atail soun sawas. Sang Sises Krais oh manaman me kitail alehdi sang Sapwellime Tomwo, kitail pil kak papah. He pahn sewesei kitail.19

I kihpehwei ahi limpoak sang nan ahi mohngiong ohng kumwail me mwein saikte papah nan Mwomwohdiso ni koasoandi kan pwehki kahrepe tohrohr kan ahpw kin mourki ni kaweid en ngehnohki sahpis. I kapakapki me komw pahn kapaikihda ahmw doadaohk kan. I pil men kapingkiheng irail me kin kapwaiada arail pwukoah kan wihk koaros, iangahki irail me kereniengeh pahn alehda pwukoah kan pwehn papah. Sawas oh tohnmetei koaros inenen kesempwal, mehlel sang Ih me kitail kin papah. Koaros me kin papah pahn alehdi Sapwellimen Koht kapai.20

Sohte lipilpil soangen sounpar de kemwekid me kitail mih loale, mweidehng sahpis en wia atail tiahk.”21 Papah nan ahmw pwukoah. Papah nan misin. Papah ahmw nohno. Papah mehn liki. Papah mehn impomw. Kin papah.

Kauno en kapaiada emen emen kitail sang ni atail kin inengieng papah oh wiahla soun idawehn Sises Krais mehlel kei.22 I kadehde me E ketin ieias oh uhsapahli doadoahk wet. Ni mwaren Sises Krais, amen.

Iren Sawas akan

  1. Tehk “Compound Gears,” technologystudent.com/gears1/gears3.htm; “Compound Gear Reduction,” curriculum.vexrobotics.com.

  2. Tehk Preach My Gospel: A Guide to Missionary Service (2004), 87.

  3. Doctrine and Covenants 42:29; pil tehk Doctrine and Covenants 59:5.

  4. Tehk Madiu 25:40; Mosiah 2:17.

  5. Tehk Sohn 12:26.

  6. Tehk Doctrine and Covenants 81:4–6.

  7. Marion G. Romney, “The Celestial Nature of Self-Reliance,” Ensign, Nov. 1982, 93.

  8. Tehk Joseph Skeen, reminiscences and diary, 7, Church History Library, Salt Lake City; pil tehk Journal and History of Joseph Skeen, ed. Greg S. Montgomery and Mark R. Montgomery (1996), 23.

  9. Tehk Doctrine and Covenants 1:38; Articles of Faith 1:5.

  10. Skeen, reminiscences and diary, 8, spelling and punctuation standardized; pil tehk Journal and History of Joseph Skeen, 23; Luk 22:31; 2 Nephi 28:19–24; Alma 30:60; Doctrine and Covenants 10:22–27

  11. Tehk Teaching in the Savior’s Way (2016), 37–38; Handbook 2: Administering the Church (2010), 5.3, 5.5.4.

  12. Thomas S. Monson, “Duty Calls,” Ensign, May 1996, 44.

  13. “Put Your Shoulder to the Wheel,” Hymns, nempe. 252.

  14. Gordon B. Hinckley, “This Is the Work of the Master,” Ensign, May 1995, 71.

    President Hinckley also said: “You have as great an opportunity for satisfaction in the performance of your duty as I do in mine. The progress of this work will be determined by our joint efforts. Whatever your calling, it is as fraught with the same kind of opportunity to accomplish good as is mine. What is really important is that this is the work of the Master. Our work is to go about doing good as did He” (“This Is the Work of the Master,” 71).

    President Thomas S. Monson said: “How does one magnify a calling? Simply by performing the service that pertains to it” (“Duty Calls,” 43).

  15. Tehk Alma 37:6.

  16. “Put Your Shoulder to the Wheel,” Hymns, nempe. 252.

  17. Tehk Handbook 2, 3.3.1, 3.3.3, 19.1.1, 19.4, “Through the service of men and women … boys and girls, God’s work is done” (Gospel Principles [2009], 163).

  18. Abraham 3:27.

  19. Tehk Doctrine and Covenants 76:5.

  20. Tehk Mosiah 18:26.

  21. “They, the Builders of the Nation,” Hymns, nempe. 36.

  22. Tehk Moroni 7:48.