Täydellinen polku onneen

Rakkaat veljeni ja sisareni sekä täällä konferenssikeskuksessa että kaikkialla maailmassa, kuinka kiitollinen olenkaan mahdollisuudesta kertoa teille ajatuksiani tänä aamuna.

Viisikymmentäkaksi vuotta sitten heinäkuussa 1964 minulla oli tehtävä New York Cityssä samaan aikaan, kun siellä järjestettiin maailmannäyttely. Varhain eräänä aamuna menin käymään maailmannäyttelyn mormonipaviljongissa. Saavuin juuri ennen kuin siellä alettiin näyttää kirkon elokuvaa Ihmisen onnen etsintä. Tästä pelastussuunnitelmaa kuvaavasta elokuvasta on sittemmin tullut kirkossa klassikko. Istuuduin erään nuoren miehen viereen, joka oli ehkä 35-vuotias. Puhuimme lyhyesti. Hän ei ollut kirkkomme jäsen. Sitten valot himmenivät, ja näytös alkoi.

Kuuntelimme kertojan ääntä hänen esittäessään koskettavat ja yleismaailmalliset kysymykset: Mistä olen tullut? Miksi olen täällä? Minne menen, kun lähden tästä elämästä? Kaikki kuuntelivat korva tarkkana vastauksia, ja kaikkien silmät olivat kiinnittyneet näytettäviin tapahtumiin. Elokuvassa kuvattiin kuolevaisuutta edeltävää elämäämme ja selitettiin tarkoitustamme maan päällä. Näimme koskettavan kuvauksen siitä, kuinka eräs iäkäs isoisä lähti tästä elämästä ja kuinka hän pääsi riemukkaasti näkemään jälleen rakkaat omaisensa, jotka olivat menneet hänen edellään henkimaailmaan.

Kun tämä kaunis kuvaus taivaallisen Isämme suunnitelmasta meitä varten päättyi, ihmisjoukko meni vaitonaisena ulos, monet silminnähden liikuttuneina elokuvan sanomasta. Vieressäni istunut nuori vierailija ei noussut. Kysyin, oliko hän pitänyt esityksestä. Hän vastasi painokkaasti: ”Tämä on totuus!”

Lähetyssaarnaajamme kaikkialla maailmassa kertovat Isämme suunnitelmasta, jonka Hän on laatinut meidän onneksemme ja pelastukseksemme. Kaikki, jotka kuulevat tämän jumalallisen sanoman, eivät hyväksy sitä eivätkä kaikki ota sitä vastaan. Kaikkialla on kuitenkin ihmisiä, kuten nuori ystäväni New Yorkin maailmannäyttelyssä, jotka tunnistavat sen olevan totta, ja he laskevat jalkansa polulle, joka johtaa heidät turvallisesti kotiin. Heidän elämänsä muuttuu iäksi.

Keskeistä tässä suunnitelmassa on meidän Vapahtajamme Jeesus Kristus. Ilman Hänen sovitusuhriaan kaikki olisivat hukassa. Ei kuitenkaan riitä, että pelkästään uskoo Häneen ja Hänen palvelutyöhönsä. Meidän täytyy tehdä työtä ja oppia, tutkia ja rukoilla, tehdä parannusta ja kehittyä. Meidän täytyy tuntea Jumalan lait ja elää niiden mukaan. Meidän täytyy saada Hänen pelastavat toimituksensa. Vain niin tekemällä me saavutamme todellisen, iankaikkisen onnen.

Meitä on siunattu, kun olemme saaneet totuuden. Meillä on tehtävä kertoa totuudesta. Eläkäämme sen totuuden mukaisesti, jotta voisimme olla kaiken sen arvoisia, mitä Isällä on varattuna meille. Hän tekee kaiken vain meidän hyväksemme. Hän on sanonut meille: ”Tämä on minun työni ja kirkkauteni – ihmisen kuolemattomuuden ja iankaikkisen elämän toteuttaminen.”¹

Sieluni syvyyksistä ja kaikessa nöyryydessä todistan siitä suurenmoisesta lahjasta, joka on meidän Isämme suunnitelma meitä varten. Se on täydellinen polku rauhaan ja onneen sekä täällä että tulevassa maailmassa.

Veljeni ja sisareni, jätän teille lopuksi rakkauteni ja siunaukseni, ja teen sen Vapahtajamme ja Lunastajamme Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.