2010–2019
Mwet Nuhnuhnkuh Suwohs
Ohktohpa 2016


Mwet Nuhnuhnkuh Suwohs

Oasr inkacnek sefanna in nuhnuhnkuh in suwohs, oacna ke Jisus Kraist El oruh, ac pa in oacna El.

Ke moul Lal facluh, Jisus Kraist El mwet nuhnuhnkuh luhngse se, yohkna lahlmwetmwet ac mongfihsrwacsr. El etweyuck ke ma suhmuhslah uh muh “mwet nununku suwohs” (Luo Timothy 4:8; Moses 6:57), ac luti Lal nuh sesr pa in oacyacpac nuhnuhnkuh in suwohs (liye Josesph Smith Translation, Mathew 7:1–2, footnote a]) ac in fihliyac luhlahlfongi lom nuh ke Nguhn suc kol kom in oruh ma wo ac nuhnuhnkuh in suwohs (liye D&C 11:12).

Kahs in kahsruh nuh sin Mwet Nephi Singucul Luo inge fah kahsrwe kuht in nuhnuhnkuh oacna ke Leum El oruh ah: “Ac kowos etuh lah kowos fah nuhnuhnkuh mwet inge, in fal nuh ke nuhnuhnkuh ma Nga fah usot nuh suwos, ma fah suwohs. Ke ma inge, ohiyac fuhkah luhn mwet uh kowos enenuh in oacna? Pwacyena Nga fahk nuh suwos, finne in oacna Nga” (3 Nephi 27:27; ahkuhtweyac wo ituckyang). Kuhtuh pacl uh kuht muhlkuhnlah lah ke El use mwe luti in oacna El, El sramsramkihn lah kuht ac nuhnuhnkuh fuhkah in suwohs.

Nuhnnuhnkuh Sesuwohs

Petsac
Mwet Lahngo El wi Mwet Pharisee ac mwet luti masap uh

Sie ohiyac ahkmwekihn ke nuhnuhnkuh sesuwohs tuhkuh ke puhpuhlyuck ke soko sip tuhlac, ke mwet Pharisee ac mwet luti Ma Sap elos nuhnuhnkuh suhfal nuh sin kwewana Mwet Lahngo ac mwet ma el wi mongo in ekuh yohroh, ke elos fahk, “Mwet se inge eisani mwet koluk ac el welulos pac mongo!” (Luke 15:2)—elos tiac nuhnkuh lah elos sifacna mwet koluk. Elos nuhnuhnkuh mwet ke tahfonglac lalos a tiac kahsrwelos in kuhtanglah ma inge, ac mwet luti ma sap ac mwet Pharisee uh tiac etuh ke engan ma tuhkuh ke molwelah sip suc tuhlac.

Petsac
Mwet Lahngo El wi muhtwacn se suc srohoh mweyen el orek kosro

Oacyacpac “mwet luti Ma Sap ac mwet Pharisee” pa uslah “mutan se su sruoh mweyen el orek kosro” (John 8:3) nuh yurin Mwet Lahngo in liye lah El ac nuhnuhnkwacl fal nuh ke masap lal Moses (liye fuhs 5). Kom etuh tahfweyacn sramsram sacn, ke El ahkpuhsisaclyacltahl ke nuhnuhnkuh sesuwohs lalos ac ke elos “puhla koluk ke insiaclos” ac fahsrelihk “kais sie” (fuhs 9; ahkuhtweyac wo ituckyang). Na El fahk nuh sin muhtwacn sac lah El tiac nuhnuhnkwacl ac el enenuh in som ac tiac sifil oruh ma koluk. Na muhtwacn sac kaksyakihn God in pacl sac fahlac ac luhlahlfongi ke Inel (liye Joseph Smith Translation, John 8:11 [ke John 8:11, footnote c]).

Petsac
Mwet Lahngo El sramsram nuh sin muhtwacn se suc srohoh mweyen el orek kosro

Oasr in kuht mukul ac muhtwacn ma luhngse ma luhn facluh ma in nuhnuhnkuh mwet sahyac ac nuhnuhnkuh sesuwohs, kuh nuhnkuh muh pwacye sesr finne tiac. Sikyak pac ma inge nuh sel James ac John, luo sin Mwet Sap luhn Mwet Lahngo. Elos arlac kasrkuhsrak ke mwet ke sie acn Samaria tiac ahkfuhlwactyacl Mwet Lahngo (liye Luke 9:51–54):

Petsac
Mwet Lahngo El wi mwet fahsr tohkohl

“Ac ke [elos] liye ma inge, eltal fahk, “Luem, kom lungse kut in sap e in tuku inkusrao me ac esukulosyak?

“Jesus El forang ac kaeltal, El fahk, Komtal tia kalem ke ouiyen ngun se su oan in komtal.

“Tuh Wen nutin Mwet el tia tuku in kunausla moul lun mwet uh, a in molelosla” (fuhs 54–59).

Mwet nuhnuhnkuh in pacl inge (liye D&C 107:74), pisap ac pracns prestuhn lasr uh, enenuh in kahingkihn kuhtwena kain kena in nuhnuhnkuh, ke James ac John oruh ke pacl sac. Sie mwet nuhnuhnkuh suwohs ac topuk mwet fahkuhlosyak uh ke pahkomuhta ac kahlwem. Fin pa, sie mwet fuhsr suc oraclah ma suhfal, tifoklac liki ohfohs luhn pisap puhlakihn luhngse luhn Mwet Lahngo ke srihpacl pisap ac sesseslah ke engan ac kuh in unwelah ke Iwaclah sac—tiac enenuh in puhla mwekihn kuh sruhngwacyuck. Kuh sahyacna, pisap lac kuh in luhslah ke tiac oruh in oacyac soko sip tuhlac liki met ah nuh inimac uh (liye Luke 15:4).

Kaiyuck

Tuhsruhk, pahkomuhta el tiac eslah enenuh luhn kaiyuck. Kahs se inge kaiyuck tuhkuh ke kahs Latin discere, “in lutlut,” kuh discipulus, “mwet lutlut,” oraclah mwet tuhma lutlut in pa tuhlihk lutlut ac mwet in fahsr tohkoh.1In kai ke inkacnek luhn Leum pa in luti ke luhngse ac mongfihsrwacsr. Ke ma suhmuhslah uh Leum El kwacna orekmakihn kahs se inge kalyei ke el sramsramkihn kaiyuck (liye, nuh ke mwe srihkasrak, Mosiah 23:21; D&C 95:1).). Kahs se inge kalyei tuhkuh ke kahs Latin castus, kalmac an pa “nwacsnwacs kuh fas,” ac kalyei kalmac pa “in ahknwacsnwacsye.”2

Fin facluh, mwet nuhnuhnkuh uh suc nuhnuhnkuh sie mwet ac kalilyac in kaclpous. In kapsra, Puk luhn Mormon luti kuht lah ke kuht sulaclah in oruh ma koluk, kuht eklac “mwet nuhnuhnkuh lasr sifacna” (Alma 41:7) ac sifacna eiskuhtyang nuh ke kapihr luhn nguhn. Ke ohiyac se sahyac an, mwet nuhnuhnkuh ke ohiyac se inge sruok ki ma ikacslah motonoac nuh ke nien kaclpous. In weacng kalye el ahkolah sie inkacnek nuh sin mwet in taltallah liki mwe sruhf (liye D&C 95:1; mwe ahkuhtweyac wo ituckyang). Mukwikwi luhn mwet nuhnuhnkuh suwohs uh pahkotwen, luhngse, molwelah, tiac nuhnuhnkweyac.

Joseph Smith fuhsr el kaiyuck in sano ke yac ahkosr met liki el eis kol puhlwet ah, “mweyen kom tiac liyacacng masap luhn Leum.”3 Tohkoh, ke Joseph el oruh tuhlac sra puk sihmlac 116 ah, sifilpac kaiyuck el. Finne Joseph el ahsor na pwacye, Leum El srwackna eslah mwe insewowo lal nuh ke kihtin pacl mweyen Leum El kalyei mwet El luhngse in muh ma koluk lalos nuhnak muhnahsyeyuck (liye D&C 95:1).

Joseph el fahk, “Lihpufacn sac arlac engan ke el fohlohkohnma nuh sihk Urim ac Thummim ac fahk lah God El engan ke oaru ac puhsisacl luhk, ac luhngse nga ke srihpen auliyak ac sikalweni luhk in pruhe.”4 Ke srihpen Leum El kena in lotwel Joseph sie lesin ke inse eklac, El enenuh sie kihsac kweok sel—kihsac in pa sie ip enenweyuck nuh ke kaiyuck.

Kihsac

“In pacl met ah, kalmacn kihsac pa in oraclah ma se kuh mwet se in muhtahl,”5 ma ac kapsreni, nuh ke sie ohiyac ma enenuh sie sin sie, nuh ke kalmeyacn kahs se kalyei—“in ahknwacsnwacsye.” Oacpacna, Israel ke pacl met ah, nuhnakmuhnahs uh tuhkuh ke ma koluk kuh mwe sang suhfal, kuh kihsac.6 Kihsac uh tiac muhkwena “srihsrngi nuhke kihsac yohk ac sahflah sac” (Alma 34:14) tuhsruhk kahsruh pac oraclah puhla yohk ke srui ke Iwaclah luhn Mwet Lahngo. Sie tiac kena in kihsackuhnlah oacna ipin auliyak lasr uh el pihlesruh ac ahksrihkye kihsac yohk luhn Kraist nuh ke ma koluk sac pacna ac ahksrihkyelah yohk srihpaciyacn kweok Lal—pa akucl mahtoltol ke tiac srui.

In kapsra, ke kalmac se sahyac nuh ke kihsac, kuht eis na pwacye sie ma yohk srihpac kawihl—pahkotwen ac nuhnakmuhnahs Lal ac sahflahiyac ag ma nuhkwewa luhn Pahpah (liye D&C 84:38). In oacna sie ip ke inkacnek in auliyak, kihsac el orekma ekihn ono nuh ke ngal in kahsruh ahollah “inse ahsor” (Alma 42:18) wi “mihs ke nuhnak” (Mosiah 4:3). Fin wacngihn kihsac, mwet se ac sokwack lah upac in sifacna nuhnak muhnahs nuh selos, ke srihpen puhla ma elos okanlah oanna selos uh.7

Pahpah Ninac ekihn sie Mwet Nuhnuhnkuh Suwohs

Ke suhpuhs sesr ac pahng in mwet nuhnuhnkuh na uh, akwuck nuh ke nuhnuhnkuh suwohs ac orekmakhinyuck nuh sesr kwewa, yohkna nuh sin pahpah ninac suc ma oraclah pacl la lwen nuh kwewa in orekmakihn akwuck inge nuh sin tuhlihk nahtuhlos. In lihksreni luti sie tuhlihk uh pa kuhiyen pahpah ninac wowo se, ac in kai ke luhngse pa kuhiyacn sie mwet nuhnuhnkuh suwohs.

Prestuhn Joseph F. Smith el luti, “Fin tuhlihk uh utuck nuhnak ac upac in karihngihnyuck, mongfihsracsr nuh seltahl nuh ke na kom kuh in kuhtanglah elah laltahl an ke luhngse, … ac na kom kuh in [taflwelah] ohiyaclos in oacna ke luhngse lom an.”8

Ma kahlwem se lah ke lutiyuck lah e kaiyuck fuhkah, pacl nuh kwewa mwet pahluh elos luhma nuh ke ohiyac luhn Kraist. Doctrine and Covenants use nuh sesr mwe kahsruh na etweyuck se nuh ke kaiyuck:

Leum El fahk lah kuht tiac kuh in eis oacna sie kuh ke pristut sahyacn in oasr nuhnak kuh, mongfihsrwacsr in kweok, kuhlwacng, puhsisacl, ac luhngse pwacye.

Ke kuhlwacng, ac etwacack nwacsnwacs, suc ma ac ahkyohkye nguhnasr ke tiac wosounkacs, ac kuhtasrihk.

Fin kuht moklweyuck sin Nguhn Muhtahl in kai sie mwet, kuht enenuh in ahkkahlwemye luhngse yohk lasr nuh sel tohkoh (liye D&C 121:41–43).

Ma suhmuhslah se inge luti kuht in kai “ke pacl kuht moklweyuck sin Nguhn Muhtahl,” tiac ke pacl kuht kasrkuhsrak. Nguhn Muhtahl ac kasrkuhsrak tiac tuhkweni ke srihpen “el suc oasr nguhn in lokoalok yohrohl el tiacna ma Luhk, tuhsruhk ma luhn devil, suc pa pahpah tuhmwacn lokoalok, ac el puhrakwack insiacn mwet uh in acnwuck ke kasrkuhsrak” (3 Nephi 11:29). George Albert Smith el luti lah “kahs tiac kuhlwacng uh tiac fwack ke kohkoh luhn Leum. Nguhn luhn Leum el sie nguhn kuhlwacng; el sie nguhn mongfihsrwacsr; el nguhn luhn luhng kuhlwacng ac luhngse ac muhtweng ac mongfihsrwacsr in kweok. …

“… Tuhsruhk fin oasr nguhn in suk ma koluk in kuht … ke sie ohiyac in kuhnahoslah, ma tiac tuhkuh ke srihpen asruoki luhn Nguhn luhn Pahpah tuhmasr Inkuhsrao ac pa ahkngal pacl nuh kwewa.

“… Kuhlwacng pa kuh se ma God El use nuh sesr in ahkfihsrwacsrye insiyac ac esacni nguhn utuck uh.”9

Ohiyac Pwacye luhn Tuhlihk Nahtuhsr

Ke Mwet Lahngo El muhtwacta yurin Mwet Nephi ah, El oruh sie ma na usrnguck nuh sin tuhlihk we ah:

Petsac
Mwet Lahngo El wi tuhlihk nuhtin mwet Nephi

“Ac tukun ma inge ke El tuh luti ac kuhlwacnsap nuh sin tuhlihk nuhtin un mwet pucspucs … , ac El tuh tuhlahlihk lohohlos, ac elos tuh sramsram nuh sin pahpah tuhmwaclos ke ma na yohk ac wolacna. …

“… Ac elos kwewana liye ac lohng tuhlihk inge; ahok, finne ahwowo ah tuh ikacslah oacluhlos ac sramsram ke ma wolacna” (3 Nephi 26:14, 16).

Sahp yohk likina in ikacslah oaclin ahwowo, Leum el ikucs muhtuhn ac insroen pahpah ac ninac kiyaclos suc arlac lut. Ituckyang nuh sin pahpah ac ninac inge sie mwe sang na yohk in kuh in liye lah meac ma yohk srihpac ac kawihl na pwacye uh ac in liye ohiyac pwacye ac atacn tuhlihk nahtuhlos met liki facluh se inge. Yac ma sacn ac tiac ekuhllah ngwetngwet luhn pahpah ninac ac ohiyaclos nuh sin tuhlihk nahtuhlos ne tok? Nga luhngse kain in fahk se sel Goethe inge: “Atacn liye lom ke sie [tuhlihk] pa ohiyac lom nuh selos, ac ohiyac ma kom oruh nuh selos pa ohiyac [suc] elos [fah] eklac nuhkac.”10 In esam ohiyac pwacye luhn sie tuhlihk pa sie mwe sang luhn liyactwen ma kol kahlwem luhn sie mwet nuhnuhnkuh suwohs.

In ahksahfye

Prestuhn Thomas S. Monson el luti kuht ohinge, “Tiac na lwelah mwe elyah ma ahkwoyeyuck in tuh yohk srihpac liki mwet se in luhngseyuck.”11 Mwe luti se inge yohk srihpac in eklac nuh ke mwet nuhnuhnkuh suwohs, yohkna nuh sin tuhlihk nahtuhsr sifacna.

Oasr inkacnek sefanna in nuhnuhnkuh in suwohs, oacna ke Jisus Kraist El oruh, ac pa in oacna El. Ke ma inge, “ohiyac fuhkah luhn mwet uh kowos enenuh in oacna? Pwacyena Nga fahk nuh suwos, finne in oacna Nga.” (3 Nephi 27:27). Ke inen Jisus Kraist, amen.

Mwe Kahsruh

  1. Liye “disciple,” etymonline.com.

  2. Liye Merriam-Webster’s Collegiate Dictionary, 11th ed. (2003), “chasten.”

  3. Karen Lynn Davidson ac mwet sahyac, eds., Histories, Volume 1: Joseph Smith Histories, 1832–1844, vol. 1 ke Histories series of The Joseph Smith Papers (2012), 83.

  4. Teachings of Presidents of the Church: Joseph Smith (2007), 71; ahkuhtweyac wo ituckyang.

  5. Mwe kol nuh ke Ma Suhmuhslah, “Kihsac,” scriptures.lds.org.

  6. Liye Bible Dictionary, “Sacrifices.”

  7. Kihsackuhnlah kuht oraclah ke mwe loang luhn tepuh ke kuhfa luhn Leum wik nuhkwewa pa sie inse muhsahlah ac toasr in nguhn (liye 2 Nephi 2:7; 3 Nephi 9:20; D&C 59:8). Insiyac muhsahlah pa insiyac auliyak; nguhn puhsisacl pa nguhn ahkostwen (liye D. Todd Christofferson, “When Thou Art Converted,” Liahona, Mei 2004, 12.).

  8. Teachings of Presidents of the Church: Joseph F. Smith (1998), 299.

  9. Teachings of Presidents of the Church: George Albert Smith (2010), 225–26, 228; ahkuhtweyac wo ituckyang.

  10. Kahs lal Johann Wolfgang von Goethe, brainyquote.com.

  11. Thomas S. Monson, “Finding Joy in the Journey,” Liahona, Nohfuhmpuh 2008, 86.