Kirjassa on voimaa

Kesäkuun 14. päivänä 1989 kirkkoa koskevien joidenkin erheellisten tietojen vuoksi Ghanan hallitus kielsi Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon kaiken toiminnan tuossa afrikkalaisessa maassa. Hallitus otti haltuunsa kirkon kaiken omaisuuden, ja kaikki lähetystyötoiminta lakkasi. Kirkon jäsenet, jotka käyttävät tuosta ajasta nimitystä ”halla”, tekivät parhaansa elääkseen evankeliumin mukaan ilman seurakunnan kokouksia tai lähetyssaarnaajien tukea. On olemassa monia innoittavia kertomuksia siitä, kuinka jäsenet pitivät evankeliumin valon loistamassa palvelemalla Jumalaa kodeissaan ja pitämällä huolta toisistaan koti- ja kotikäyntiopettajina.

Viimein väärinymmärrys selvitettiin, ja 30. marraskuuta 1990 halla päättyi ja normaalit kirkon toiminnat palasivat ennalleen.¹ Sen jälkeen suhde kirkon ja Ghanan hallituksen välillä on ollut erinomainen.

Jäsenet, jotka elivät tuon hallan ajan, tuovat kerkeästi esiin siunauksia, joita tuosta epätavallisesta aikakaudesta seurasi. Monien usko vahvistui heidän kohtaamansa vastoinkäymisen vuoksi. Mutta yksi tuon hallan siunauksista tuli poikkeuksellisella tavalla.

Nicholas Ofosu-Hene oli nuori poliisi, joka määrättiin vartioimaan yhtä myöhempien aikojen pyhien seurakuntakeskusta hallan aikana. Hänen velvollisuutenaan oli vahtia rakennusta öisin. Kun Nicholas ensimmäisen kerran saapui seurakuntakeskukseen, hän näki, että tavaroita oli levitelty ympäriinsä ja paperit, kirjat ja huonekalut olivat sikin sokin. Tämän epäjärjestyksen keskellä hän näki Mormonin kirjan. Hän yritti olla välittämättä kirjasta, koska hänelle oli kerrottu, että se oli paheellinen. Mutta hän tunsi sen vetävän häntä oudosti puoleensa. Lopulta Nicholas ei enää pystynyt olemaan piittaamatta kirjasta. Hän nosti sen käteensä. Hän tunsi pakottavaa tarvetta alkaa lukea sitä. Hän luki koko yön kyynelten virratessa poskille hänen lukiessaan.

Kun hän ensimmäisen kerran otti kirjan käteensä, hän luki koko 1. Nefin kirjan. Seuraavan kerran hän luki koko 2. Nefin kirjan. Kun hän pääsi 2. Nefin lukuun 25, hän luki seuraavaa: ”Ja me puhumme Kristuksesta, me riemuitsemme Kristuksessa, me saarnaamme Kristuksesta, me profetoimme Kristuksesta ja me kirjoitamme profetioidemme mukaisesti, jotta lapsemme tietäisivät, mistä lähteestä he voivat odottaa syntiensä anteeksiantoa.”²

Siinä vaiheessa Nicholas tunsi Hengen niin voimakkaana, että hän alkoi nyyhkyttää. Hän oivalsi, että lukemisensa aikana hän oli saanut useita hengellisiä kuiskauksia, että tämä kirja oli pyhä kirjoitus, virheettömintä, mitä hän oli koskaan lukenut. Hän oivalsi, että myöhempien aikojen pyhät – toisin kuin mitä hän oli kuullut – uskovat lujasti Jeesukseen Kristukseen. Kun hallan aika oli päättynyt ja lähetyssaarnaajat olivat palanneet Ghanaan, Nicholas, hänen vaimonsa ja heidän lapsensa liittyivät kirkkoon. Kun viime vuonna näin Nicholasin, hän oli poliisikomentaja ja palveli kirkon Tamalen piirin johtajana Ghanassa. Hän sanoo: ”Kirkko on muuttanut elämäni. – – Kiitän kaikkivaltiasta Jumalaa siitä, että Hän johdatti minut tämän evankeliumin piiriin.”³

Alibert Davies, eräs toinen ghanalainen, seurasi ystäväänsä yhteen seurakuntakeskuksistamme, jossa hänen ystävällään oli johtokunnan kokous. Odottaessaan ystäväänsä Alibert luki erästä kirjaa, jonka hän löysi lähettyviltään. Kun kokous päättyi, Alibert halusi viedä kirjan kotiin. Hän sai luvan ottaa paitsi tuon kirjan myös Mormonin kirjan. Kun hän tuli kotiin, hän alkoi lukea Mormonin kirjaa. Hän ei pystynyt laskemaan sitä kädestään. Hän luki kynttilänvalossa aamukolmeen. Hän teki samoin monena yönä haltioituneena lukemastaan ja tuntemuksistaan. Alibert on nyt kirkon jäsen.

Angelo Scarpulla aloitti teologian opintonsa kotimaassaan Italiassa ollessaan 10-vuotias. Hänestä tuli ajan myötä pappi, ja hän palveli kirkkoaan omistautuneesti. Tietyssä vaiheessa hänen uskonsa alkoi horjua, ja hän haki ja sai tilaisuuksia opiskella lisää. Mitä enemmän hän kuitenkin opiskeli, sitä huolestuneempi hänestä tuli. Se, mitä hän luki ja tunsi, sai hänet vakuuttuneeksi siitä, että oli tapahtunut yleinen luopumus Jeesuksen ja varhaisten apostolien opettamasta tosi opista. Angelo etsi Jumalan tosi uskontoa eri kirkkokunnista mutta ei moneen vuoteen löytänyt sitä.

Eräänä päivänä hän tapasi kaksi kirkon jäsentä, jotka auttoivat lähetyssaarnaajia löytämään lisää ihmisiä opetettaviksi. Angelo tunsi halua olla heidän kanssaan ja kuunteli riemuissaan heidän sanomaansa. Hän otti halukkaasti vastaan Mormonin kirjan.

Sinä iltana hän alkoi lukea kirjaa. Hän tunsi valtavaa iloa. Hengen kautta Jumala antoi Angelolle sisäisen varmuuden, että Mormonin kirjasta hän löytäisi totuuden, jota hän oli etsinyt monta vuotta. Hän täyttyi suloisista tunteista. Se, mitä hän luki ja mitä hän oppi lähetyssaarnaajilta, vahvisti hänen johtopäätöksensä, että oli todellakin tapahtunut yleinen luopumus, mutta hän oppi myös, että Jumalan tosi kirkko oli palautettu maan päälle. Hieman myöhemmin Angelo kastettiin kirkon jäseneksi.⁴ Kun tapasin Angelon ensimmäisen kerran, hän oli kirkkomme Riminin seurakunnan johtaja Italiassa.

Se, mitä Nicholas, Alibert ja Angelo kokivat tutustuessaan Mormonin kirjaan, muistuttaa Parley P. Prattin kokemusta:

”Avasin [kirjan] innostuneena. – – Luin koko päivän; syöminen oli rasite, en halunnut lainkaan ruokaa; nukkuminen oli rasite yön tullessa, sillä olisin mieluummin lukenut kuin nukkunut.

Lukiessani Herran Henki oli päälläni, ja minä tiesin ja käsitin, että kirja oli tosi, yhtä selkeästi ja selvästi kuin ihminen käsittää ja tietää olevansa olemassa. Iloni oli nyt täysi, siltä minusta tuntui, ja riemuitsin niin suuresti, että se riitti hyvin maksuksi kaikista murheista, uhrauksista ja raadannasta elämäni varrella.”⁵

Jotkut ihmiset saavat näin voimakkaan kokemuksen Mormonin kirjasta, kun avaavat sen ensimmäisen kerran, mutta toisille todistus sen totuudesta tulee enemmänkin vähitellen, kun he lukevat sitä ja rukoilevat sen johdosta. Niin kävi omalla kohdallani. Luin Mormonin kirjan ensimmäisen kerran teini-ikäisenä seminaarioppilaana. Tämä on se Mormonin kirja, jota luin. En osaa kertoa teille täsmällistä ajankohtaa tai paikkaa, missä niin tapahtui, mutta jossakin vaiheessa lukemistani aloin tuntea jotakin. Joka kerta kun avasin kirjan, tunsin lämpöä ja hengen. Tunne vahvistui jatkaessani lukemista. Tuo tunne on säilynyt tähän päivään asti. Joka kerta kun avaan Mormonin kirjan, on kuin kääntäisin katkaisinta – Henki virtaa sydämeeni ja sieluuni.

Sitten on niitä, joille todistus Mormonin kirjasta tulee vieläkin hitaammin, paljon tutkimisen ja rukoilemisen jälkeen. Minulla on ystävä, joka luki Mormonin kirjaa pyrkien tietämään, onko se tosi. Hän noudatti Moronin kirjassa olevaa kehotusta kysyä Jumalalta vilpittömin sydämin, vakain aikein ja Kristukseen uskoen, onko Mormonin kirja tosi.⁶ Mutta hän ei saanut heti luvattua hengellistä vastausta. Kuitenkin yhtenä päivänä, kun hän oli syvissä ajatuksissa ajaessaan autolla, Henki todisti hänelle Mormonin kirjan totuudesta. Hän oli niin onnellinen ja innoissaan, että hän aukaisi auton ikkunan ja huusi, ei kenellekään erityisesti ja silti koko maailmalle: ”Se on tosi!”

Tulipa todistuksemme Mormonin kirjasta ensimmäisellä kerralla, kun avaamme sen, tai ajan kuluessa, se vaikuttaa meihin kaikkina päivinämme, jos jatkamme sen lukemista ja sen opetusten toteuttamista. Presidentti Ezra Taft Benson on opettanut: ”Tässä kirjassa on voimaa, joka alkaa virrata elämäänne heti, kun alatte tutkia sitä vakavasti. Saatte enemmän voimaa vastustaa kiusauksia. Saatte voimaa välttää petosta. Saatte voimaa pysyä kaidalla ja kapealla polulla.”⁷

Kannustan jokaista ottamaan vastaan tämän sanoman, myös niitä Aaronin pappeuden haltijoita, jotka ovat kokoontuneet tähän kokoukseen tänä iltana, jotta he löytäisivät Mormonin kirjan voiman. Kuten presidentti Thomas S. Monson on kannustanut: ”Lukekaa Mormonin kirja. Pohtikaa sen opetuksia. Kysykää taivaalliselta Isältä, onko se totta.”⁸ Niin tehdessänne te tunnette Jumalan Hengen elämässänne. Tuo Henki on osa todistustanne siitä, että Mormonin kirja on totta, että Joseph Smith oli Jumalan profeetta ja että Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko on Jumalan tosi kirkko maan päällä tänä aikana. Tuo todistus auttaa teitä vastustamaan kiusausta.⁹ Se valmistaa teitä suureen kutsuun ”tehdä uutterasti työtä Herran viinitarhoissa”¹⁰. Se pysyy varmana ankkurina, kun uskoanne haastetaan syytöksillä ja herjaavilla lausunnoilla, ja se on kallionluja perustus, kun teitä haastetaan kysymyksin, joihin ette osaa vastata ainakaan heti. Te kykenette erottamaan totuuden erheestä, ja te tunnette Pyhän Hengen vakuutuksen vahvistavan todistustanne yhä uudelleen, kun jatkatte Mormonin kirjan lukemista koko elämänne ajan.

Kannustan myös kaikkia vanhempia, jotka kuulevat tai lukevat tämän sanoman, tekemään Mormonin kirjasta tärkeän osan kotianne. Lastemme kasvaessa luimme Mormonin kirjaa syödessämme aamiaista. Tämä on kirjanmerkki, jota käytimme. Etupuolella on presidentti Bensonin lupaus, että Jumala vuodattaisi päällemme siunauksen, kun luemme Mormonin kirjaa.¹¹ Kääntöpuolella on aiemmin neuvonantajana ensimmäisessä presidenttikunnassa palvelleen presidentti Marion G. Romneyn lupaus: ”Olen varma, että jos vanhemmat lukevat kodissa Mormonin kirjaa rukoillen ja säännöllisesti sekä itsekseen että lastensa kanssa, tuon suuren kirjan henki vallitsee kodeissamme ja kaikissa niissä, jotka siellä asuvat. – – Riidan henki poistuu. Vanhemmat neuvovat lapsiaan suuremmassa rakkaudessa ja viisaudessa. Lapset ovat vastaanottavaisempia ja kuuliaisempia vanhempiensa neuvoille. Vanhurskaus enentyy. Usko, toivo ja rakkaus – Kristuksen puhdas rakkaus – vallitsevat runsaina kodeissamme ja elämässämme tuoden mukanaan rauhaa, iloa ja onnea.”¹²

Nyt, monta vuotta sen jälkeen kun lapsemme ovat lähteneet kotoa ja ovat nyt kasvattamassa omia perheitään, me voimme selkeästi nähdä presidentti Romneyn lupauksen täyttyneen. Perheemme on kaikkea muuta kuin täydellinen, mutta me voimme todistaa Mormonin kirjan voimasta ja siunauksista, joita sen lukeminen on tuonut ja tuo edelleen koko perheemme elämään.

Mormonin kirjan suurin voima on sen vaikutus meidän tuomiseksemme lähemmäksi Jeesusta Kristusta. Se on luja todistus Hänestä ja Hänen lunastavasta palvelutyöstään.¹³ Sen avulla me opimme ymmärtämään Hänen sovituksensa majesteettisuutta ja voimaa.¹⁴ Se opettaa selkeästi Hänen oppiaan.¹⁵ Ja niiden suurenmoisten lukujen johdosta, joissa kuvataan ylösnousseen Kristuksen käyntiä nefiläisten luona, me näemme ja koemme Hänen rakastavan, siunaavan ja opettavan noita ihmisiä ja opimme ymmärtämään, että Hän tekee samoin meidän kohdallamme, jos me tulemme Hänen luokseen elämällä Hänen evankeliuminsa mukaan.¹⁶

Veljet, todistan Mormonin kirjan voimasta. Luenpa sitä sitten englanniksi, italiaksi tai ranskaksi, painettuna tai elektroniselta laitteelta, olen huomannut saman ihanan tunteen virtaavan elämääni sen luvuista ja jakeista. Todistan sen kyvystä lähentää meitä Kristukseen. Rukoilen, että meistä jokainen käyttää täysin hyväkseen sitä voimaa, joka on tässä suurenmoisessa pyhässä kirjassa. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.