2010–2019
Ko e Hoko ko ha Ākonga Hotau ʻEiki ko Sīsū Kalaisí
ʻEpeleli 2017


Ko e Hoko ko ha Ākonga Hotau ʻEiki ko Sīsū Kalaisí

ʻOku fie maʻu e ngaahi ʻulungaanga ko ia ʻoku maʻu ko e ola ʻo e tui kia Kalaisí—ke tau tuʻu mālohi ai he ngaahi ʻaho fakaʻosí ni.

ʻOku ʻuhinga ki he hā ke hoko ko ha ākonga ʻa hotau ʻEiki ko Sīsū Kalaisí? Ko e ākongá ko ha taha kuo ʻosi papitaiso pea ʻoku loto fiemālie ke ʻai kiate ia e huafa ʻo e Fakamoʻuí mo muimui kiate Ia. Ko e ākongá ʻoku feinga ke hoko ʻo hangē ko Iá ʻaki ʻene tauhi ʻEne ngaahi fekaú ʻi he moʻui fakamatelié, ʻo tatau tofu pē mo ha taha akoako ʻoku feinga ke hangē ko hono ʻeikí.

ʻOku fanongo ha kakai tokolahi ki he foʻi lea ākongá pea fakakaukau ʻoku ʻuhinga pē ki ha “taha muimui.” Ka ko e ʻuhinga moʻoni ʻo e tuʻunga fakaākonga moʻoní, ko e tuʻunga ʻo ha moʻui. ʻOku fokotuʻu mai ʻe he meʻá ni ʻoku mahulu hake ia ʻi he ako mo e fakaʻaongaʻi pē ha lisi ʻo ha ngaahi ʻulungaanga fakafoʻituituí. ʻOku moʻui e kau ākongá ke lava ʻo huluni ʻa e ngaahi ʻulungaanga ʻo Kalaisí ʻi heʻenau moʻuí, ʻo hangē ha kupesi fakalaumālié.

Fanongo ki he fakaafe ʻa e ʻAposetolo ko Pitá ke tau hoko ko ha ākonga ʻa e Fakamoʻuí:

“Ke mou mātuʻaki [faivelenga], ʻo [tānaki ki] hoʻomou tuí [ʻa e [angamaʻá]; pea ki he [angamaʻá] ʻa e ʻiló;

“Pea ki he ʻiló ʻa e [mapuleʻi kitá]; pea ki he [mapuleʻi kita] ʻa e faʻa kātakí; pea ki he faʻa kātakí ʻa e anga fakaʻotuá;

“Pea ki he anga fakaʻotuá ʻa e angalelei fakakāingá; pea ki he angalelei fakakāingá ʻa e ʻofá.”1

ʻOku mou lava ʻo fakatokangaʻi, ko hono lalanga ko ia ʻo e kupesi fakalaumālie ʻo e tuʻunga fakaākonga fakafoʻituituí, ʻoku fie maʻu ke ʻoua naʻa foʻi feʻunu pē ʻe taha. Naʻe ʻi ai ha tokolahi ʻi he kuonga ʻo e Fakamoʻuí naʻa nau pehē ʻoku nau angatonu ʻi ha tafaʻaki ʻe taha pe lahi ange ʻo ʻenau moʻuí. Naʻa nau fakahoko ha meʻa ʻoku ou ui ko e talangofua filifili. Hangē ko ʻení, naʻa nau tauhi ʻa e fekau ke ʻoua te nau ngāue he Sāpaté ka naʻa nau fakaangaʻi e Fakamoʻuí ʻi Heʻene fai-fakamoʻui ʻi he ʻaho tapú.2 Ne nau foaki ʻofa ki he masivá ka ko e toetoengá pē naʻe ʻoangé—ʻa e meʻa naʻe ʻikai ke nau fie maʻú.3 Ne nau ʻaukai ʻi ha fofonga matapeko.4 Naʻa nau lotu pē ke mamata ki ai ʻa e kakaí.5 Naʻe folofola ʻa Sīsū, “ʻOku nau ʻunuʻunu mai kiate au ʻaki honau loungutú, ka ʻoku mamaʻo ʻa honau lotó meiate au.”6 Ko e faʻahinga kakai peheé te nau tokanga ke haohaoa ha ʻulungaanga pe tōʻonga pau ka ʻoku ʻikai ke nau hoko ai ʻo hangē ko Iá, ʻi honau lotó.

Naʻe pehē ʻe Sīsū ʻi he meʻá ni:

“ʻE pehē kiate au ʻe he tokolahi ʻi he ʻaho ko iá, ʻEiki, ʻEiki, ʻikai naʻa mau akonaki ʻi ho huafá? pea ʻi ho huafá naʻa mau kapusi kituʻa ʻa e kau tēvoló? pea ʻi ho huafá naʻa mau fai ʻa e ngaahi meʻa mana lahi?

“Pea te u toki fakahā kiate kinautolu, naʻe ʻikai ʻaupito te u ʻilo ʻa kimoutolu: ʻalu ʻiate au ʻa kimoutolu, ʻoku fai koví.”7

Ko e ngaahi ʻulungaanga ʻo Kalaisí, ʻi he anga ʻetau vakaí, ʻoku ʻikai ko ha tohi ke muimui ai pe ko ha lisi ke fakaʻilongaʻi. Ko ha ngaahi ʻulungaanga ia ʻoku lalanga fakataha, ʻo tātānaki fakataha ʻa ia ʻoku fakatupu ʻiate kitautolu ʻi ha ngaahi founga ʻoku nau fekauʻaki. Ko hono ʻai ʻe tahá, he ʻikai ke tau lava ʻo maʻu ha taha ʻo e ngaahi ʻulungaanga faka-Kalaisí taʻe maʻu mo tākiekina ai e toengá. Ko e taimi ʻoku fakaʻau ʻo mālohi ai ha ʻulungaanga ʻe tahá, ʻoku mālohi lahi ange mo ha toe niʻihi.

ʻI he tohi 2 Pitá mo e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá vahe 4, ʻoku tau ako ai ko e fakavaʻé ʻa e tui ki he ʻEiki ko Sīsū Kalaisí. ʻOku tau fuatautau ʻetau tuí ʻi he meʻa ʻokú ne ʻai ke tau fakahokó—ʻa ia ko e talangofuá. Naʻe talaʻofa ʻa e ʻEikí, “Kapau te mou tui kiate au, te mou maʻu ʻa e mālohi ke fai ʻa e meʻa kotoa pē ʻoku totonu ke fai ʻiate aú.”8 Ko e tuí ʻoku vaka ai e mālohí. Ka naʻe taʻeʻoua ʻa e ngāué, moʻui maʻá, he ʻikai ha mālohi ʻetau tuí ke ne fakaake mai e tuʻunga fakaākongá. Ko hono moʻoní, ʻoku mate ʻa e tuí.9

Ko ia, ne fakamatalaʻi ai ʻe Pita, “[Tānaki ki] hoʻomou tuí [ʻa e] [angamaʻá].” ʻOku mahulu hake ʻa e ʻulungaanga maʻá ʻi he maʻa fakasekisualé pē. Ko e maʻa ia mo e māʻoniʻoni ʻi he fakakaukaú mo e sinó. Ko e anga maʻá foki ko e mālohi. ʻI heʻetau moʻui faivelenga ʻaki ai e ongoongoleleí, te tau maʻu e mālohi ke tau maʻa ai ʻi he fakakaukau, ongo, pea mo e tōʻonga. ʻOku ongoʻingofua ange leva ʻe hotau ʻatamaí e ueʻi ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní mo e Maama ʻa Kalaisí.10 ʻOku tau fakafōtunga atu ʻa Kalaisi ʻo ʻikai ngata pē ʻi he meʻa ʻoku tau lea ʻaki mo fakahokó, ka ʻi hotau angá foki.

ʻOku hoko atu ʻa Pita ʻo pehē “[Tānaki ki hoʻomou angamaʻá], ʻa e ʻiló.” Ko e taimi ʻoku tau moʻui angamaʻa aí, ʻoku tau ʻilo leva ʻetau Tamai Hēvaní mo Hono Aló ʻi ha founga makehe. “[Ka ai ha taha] te ne fai e finangalo ʻo e [Tamaí], te ne ʻilo ʻa e [tokāteliné].”11 Ko e ʻilo ko ʻení ko ha fakamoʻoni fakafoʻituitui, ne tupu mei ha aʻusia fakafoʻituitui. Ko e ʻiló ʻokú ne liliu kitautolú, koeʻuhí ke lava ʻetau “māmá ʻo pīkitai ki [Heʻene] māmá” mo ʻofa ʻetau “angamaʻá ki [Heʻene] angamaʻá.”12 ʻI heʻetau moʻui angamaʻá, ʻoku tau fononga leva mei he “ʻOku ou tuí” ki he ikuʻanga ʻo e “ʻOku ou ʻiló.”

Naʻe naʻinaʻi mai ʻa Pita ke tau tānaki atu ʻa e “ʻiló ki he [mapuleʻi kita]; pea mo e [mapuleʻi kitá] ki he faʻa kātakí.” ʻI heʻetau hoko ko e kau ākonga faʻa [ʻūkumá], ʻoku tau moʻui ʻaki leva e ongoongoleleí ʻi ha founga palanisi mo pau. ʻOku ʻikai ke tau “lele ʻo vave ange ʻi hotau mālohí.”13 ʻOku tau ʻunu ki muʻa ʻi he ʻaho ki he ʻaho, ʻo ʻikai foʻi ʻi he ngaahi pole ʻo e moʻui fakamatelié.

ʻI heʻetau [ūkuma] pehení, ʻoku tau fakatupulaki leva e faʻa kātakí mo e falala ki he ʻEikí. ʻOku tau lava ke falala ki Heʻene fokotuʻutuʻu ki Heʻetau moʻuí, neongo ʻoku ʻikai ke tau lava ʻo sio ki ai ʻaki hotau mata fakanatulá.14 Ko ia, te tau lava “fakalongolongo pea ʻiloʻi ko [Ia] ʻa e ʻOtuá.”15 Ko e taimi oku tau fetaulaki ai mo e ngaahi matangi faingataʻá, ʻoku tau fehuʻi, “Ko e hā ʻokú Ke finangalo ke u ako mei he meʻa ko ʻení?” ʻOku ngaʻunu ki muʻa ʻi hotau lotó ʻEne palaní mo ʻEne ngaahi taumuʻá, ʻo ʻikai ngata pē ʻi hono kātekina ʻo e meʻa kotoa peé ka ke kātakiʻi lelei foki ia.16

ʻOku akoʻi mai ʻe Pita, ko e kātaki ko ʻení ʻoku fakaiku ki he anga fakaʻotua. ʻI he kātekina ko ia kitautolu ʻe he Tamaí, ko ʻEne fānaú, ʻoku tau fekātakiʻaki ai pea mo kitautolu. ʻOku tau fiefia ʻi he tauʻatāina ke fili ʻa e niʻihi kehé pea mo e faingamālie ʻokú ne ʻoange ke nau tupulaki ai ʻi he “ʻotu lea ki he ʻotu lea,”17 ʻo “fakaʻau ʻo ngingila ange kae ʻoua ke aʻu ki he ʻaho haohaoá.”18

ʻOku liliu hotau natulá mei he ʻūkumá ki he faʻa kātakí, pea mei he faʻa kātakí ki he anga fakaʻotuá. ʻOku tau maʻu ʻa e angaʻofa fakatokouá ʻa ia ko e fakaʻilonga ia ʻo e kau ākonga moʻoni kotoa pē. ʻOku tau tokoniʻi ha taha pē ʻoku fie maʻu tokoni, ʻo hangē ko e Samēlia Lelei, neongo kapau ʻoku ʻikai ke tau kaungāmeʻa mo kinautolu.19 ʻOku tau lotua kinautolu ʻoku kapeʻi kitautolú. ʻOku tau failelei kiate kinautolu ʻoku nau ngaohi kovia moʻoni kitautolú.20 ʻOku toe ʻi ai ha ʻulungaanga ʻe ngali fakaʻotua pe faka-Kalaisi ange?

ʻOku ou fakamoʻoni ko e feinga ʻoku tau fai ke hoko ko e kau ākonga ʻa hotau Fakamoʻuí, ʻoku fakalahi moʻoni ia kae ʻoua kuo “maʻu” kitautolu Heʻene ʻofá.21 Ko e ʻofá ni, ko e ʻulungaanga pau ia ʻo ha ākonga ʻa Kalaisi:

“Ka ne ko ʻeku lea ʻaki ʻa e ʻelelo ʻo e kau tangatá mo e kau ʻāngeló, ka ʻoku ʻikai te u maʻu ʻa e ʻofá, kuó u tatau mo e ukamea pakihi mo e simipale tatangi.

“Pea kapau te u faʻa kikite, peá u ʻilo ʻa e ngaahi meʻa fakalilolilo kotoa pē, mo e ʻilo kotoa pē; pea kapau te u maʻu ʻa e tui kotoa pē, te u faʻa hiki ai ʻa e ngaahi moʻungá, pea ʻikai te u maʻu mo e ʻofá, ko e meʻa noa pē au.”22

Ko e tuí, ʻamanaki leleí, mo e manavaʻofá ʻoku nau fakafeʻungaʻi kitautolu ki he ngāue ʻa e ʻOtuá.23 “Pea ko ʻeni … ko e tolú ni; ko ia ʻoku lahi hake ʻi aí ko e ʻofá.”24

Kāinga, he ʻikai ke tau lava ʻo hoko ko ha “ākonga fakataimi pē”! He ʻikai ke tau lava ʻo hoko ko ha ākonga ʻi ha tokāteline pē taha. ʻOku fie maʻu e ngaahi ʻulungaanga ko ia ʻoku maʻu ko e ola ʻo e tui kia Kalaisí—kau ai e ngaahi ʻulungāanga ne tau talanoa ki ai he ʻaho ní--ki heʻetau tuʻu mālohi he ngaahi ʻaho fakaʻosí ni.

ʻI heʻetau feinga fakamātoato ko ia ke hoko ko e kau ākonga moʻoni ʻa Sīsū Kalaisí, ʻe lalanga fakataha leva ʻa e ngaahi ʻulungāngá ni, mo fakalahi, pea mo fefakamālohiaʻaki ʻiate kitautolu. He ʻikai ha toe kehekehe ʻi he faʻahinga angaʻofa ʻoku tau fai ki hotau ngaahi filí mo e angaʻofa ʻoku tau fai ki hotau ngaahi kaungāmeʻá. Te tau faitotonu ʻi he taimi ʻoku ʻikai sio mai ai ha tahá ʻo tatau pē mo e taimi ʻoku sio mai ai ʻa e niʻhi kehé. Te tau līʻoa ki he ʻOtuá ʻi he feituʻu kakaí ʻo tatau pē mo haʻatau ʻi ha loki tukuʻanga vala pulipulia.

ʻOku ou fakamoʻoni ʻe lava e taha kotoa ʻo hoko ko ha ākonga ʻa e Fakamoʻuí. ʻOku ʻikai fakangatangata ʻa e tuʻunga fakaākongá ia ʻe he taʻu motuʻá, tuʻunga tangata pe fefiné, matakali ʻokú te tupu mei aí, pe uiuiʻí. ʻI hotau tuʻunga fakaākongá, ʻoku tau langa ai ʻe kitautolu Kāingalotu ʻo e Ngaahi ʻAho Kimui Ní, ha ivi fakalūkufua ke tāpuekina hotau kāinga he funga ʻo e māmaní. Ko e taimi ʻeni ke tau toe fakatukupaaʻi ai kitautolu ke hoko ko ʻEne kau ākonga, ʻi he faivelenga kakato.

Kāinga, ʻoku ui kotoa kitautolu ke tau hoko ko e kau ākonga ʻa hotau Fakamoʻuí. Tuku ke hoko e konifelenisí ni ko ho faingamālie ia ke “kamata ʻo hangē ko e fai ʻi he ngaahi ʻaho kimuʻá, pea haʻu [kiate Ia] ʻaki homou lotó kotoa.”25 Ko Hono Siasí ʻeni. ʻOku ou fakamoʻoni atu ʻokú Ne moʻui. ʻOfa ke Ne tāpuekina kitautolu ʻi heʻetau fekumi taʻengata ki hotau tuʻunga fakaākonga fakalangí. ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.