2010–2019
« Haere mai nā muri iā’u »
’Ēperēra 2017


« Haere mai nā muri iā’u »

Tā tātou fa’atōro’ara’a i te autahu’ara’a, e anira’a ïa a te Fatu ’ia haere mai nā muri iāna, e rave i tāna e rave ra, e tāvini mai tāna e tāvini nei.

E au mau taea’e here, ta’u fā i teie mahana, ’o te tamarūra’a ïa i tō ’outou ’ā’au ’e te fa’aitoitora’a ia ’outou i roto i tā ’outou tāvinira’a autahu’ara’a. I tō’u mana’o, hō’ē ā fā tā te Fa’aora ’a fārerei ai ’oia i te taure’are’a tao’a rahi tei ani : « E aha tā’u ’ohipa maita’i e rave e noa’a ai te ora mure ’ore iā’u ? » (Mataio 19:16). Penei a’e ’ua haere mai ’outou i teie ’āmuira’a, mai teie taure’are’a tei haere e fārerei i te Fa’aora, ma te feruri ē, e mea maita’i ānei tā ’outou tāvinira’a. ’E i te hō’ē ā taime, tē huru ’ite nei ’outou ē, e mea rahi atu ā te rave—rahi roa atu paha ! Tē pure nei au ’ia ti’a iā’u ’ia fa’atae i te mana’o fāri’i ’e te mana’o here o te Fatu i te ’ohipa tā ’outou i rave, ’e ’ia ’apo ri’i mai ’outou i te tahi fa’aitoitora’a nō te ’ohipa atu ā e rave, ma tōna tauturu, ’ei ti’a tei mau i tōna autahu’ara’a mo’a.

’Ua parauhia i teie taure’are’a tao’a rahi e ho’o pauroa i tāna ’e ’ia hōro’a atu i te feiā veve ’e ’ia pe’e i te Fa’aora; e’ita paha tō ’outou haerera’a i mua e tītau i te reira, e tītau rā i te hō’ē fāito fa’atusiara’a. ’Ātīrā noa atu, maita’i ē e’ita ta’u poro’i e fa’atupu i roto ia ’outou mai terā taure’are’a tei « haere ’ē atura ma te ’oto » (Hi’o Mataio 19:20-22.) Tē ti’aturi nei rā vau ē e « haere atu ai [’outou] ma te ’oa’oa » (PH&PF 84:105) nō te mea ’ua hina’aro ’outou e ha’amaita’i ia ’outou ’e ’ua mana’o e haere ia ’outou.

’Ātīrā ïa, e tupu iho ā i te tahi taiā ri’i ’ia hi’ohia te ’ohipa tā te Fatu i pi’i ia tātou ’ia rave. Mai te peu rā e parau mai ’outou ē, tē mana’o ra ’outou ’ua oti ia ’outou i te rave i tā ’outou mau hōpoi’a autahu’ara’a, tē pe’ape’a ra vau ’aita ’outou e māramarama roa ra i te reira. I te tahi pae, mai te mea e parau mai ’outou ē, tē fa’aru’e ra ’outou i te ’ohipa nō te rahi roa ’ino, e hina’aro ïa vau e tauturu ia ’outou ’ia māramarama nāhea te Fatu e fa’arahi nei ’e e ha’apūai nei i te feiā tei mau i tōna autahu’ara’a nō te rave i te mau mea e’ita e mara’a ia rātou ’āhani ’o rātou ana’e.

E parau mau te reira, nō’u ’e tō’u pi’ira’a, nā reira ato’a nō ’outou e tō ’outou pi’ira’a. ’Aita hō’ē o tātou e nehenehe e rave i te ’ohipa nō te autahu’ara’a, ma te rave maita’i, nā ni’a noa i tō tātou iho pa’ari ’e te mau tārēni. Te tumu, nō te mea ïa e ’ere nā tātou teie ’ohipa—nā te Fatu. Nō reira, te rāve’a noa e manuia ai tātou, ’o te tūru’ira’a ïa i ni’a iāna, e diakono ’āpī ānei ’outou tei hōro’ahia te hōpoi’a e fa’atae i te mana pae vārua nō te ’ōro’a mo’a; ’aore rā e taea’e hāhaere taure’are’a tei tonohia e te Fatu e here ’e e tāvini i te hō’ē ’utuāfare ’aita ’outou i mātau ’e mai te huru ra ’aita rātou i hina’aro i tō ’outou here ’e tā ’outou utuutura’a; ’aore rā e metua tāne tei ’ite ē, nāna e peresideni i te fare ma te parau ti’a, ’aita rā i pāpū roa nāhea i te rave i te reira, ’e mai te huru ra ē ’ua poto te taime, tē pa’ari ’oi’oi ra te tamari’i, e ao fifi ho’i ’e te hi’o ’enemi teie.

Nō reira, mai te mea ’ua teimaha ri’i ’outou, e tāpa’o mata’i ïa. Te aura’a ra tē ta’a ra ia ’outou i te ’ā’ano o te ti’aturi tā te Atua i tu’u i ni’a ia ’outou. Te aura’a ra tē ta’a ri’i ra ia ’outou e aha mau te autahu’ara’a.

E mea iti roa te ta’ata i teie nei ao tei noa’a terā māramarama. Noa atu ā e ta’ata te nehenehe e fa’ahiti i te tahi tātarara’a tano nō te reira, ’aita paha ’oia e māramarama mau ra i te reira. E mau ’īrava pāpa’ira’a mo’a i roto te mana Vārua ’o te nehenehe e fa’ahōhonu i tō tātou fa’ahiahia i te autahu’ara’a mo’a. Teie te tahi o te reira mau ’īrava :

« Nā te pūai ’e te mana o… te Autahu’ara’a a Melehizedeka, e mau i te mau tāviri o te mau ha’amaita’ira’a vārua ato’a o te ’Ēkālesia—

« Nō te roa’a te ha’amaita’ira’a e fāri’i ai i te mau parau ’aro o te bāsileia o te ao ra, nō te ’īriti i te mau ra’i ia rātou, nō te paraparau i te ’āmuira’a rahi ’e te ’ēkālesia a te Fānautahi, ’e nō te fāna’o i te ’āparau ’e i te ti’a i mua i te aro o te Atua te Metua, ’e ’o Iesu te ārai o te fafaura’a ’āpī.

« Te mana ’e te tura ho’i nō te… Autahu’ara’a a Aarona, ’o te maura’a ïa i te mau tāviri nō te tauturura’a a te mau melahi » (PH&PF 107:18-20).

« I roto i te mau ’ōro’a [nō te autahu’ara’a] te mana nō te huru Atua e fa’a’itehia mai ai…

« Nō te mea ’ia ’ore ho’i teie, e ’ore roa e ti’a i te hō’ē ta’ata ’ia ’ite i te mata o te Atua, ’oia o te Metua, e ora ai » (PH&PF 84:20, 22).

« ’O te Autahu’ara’a rahi teie i te ha’apa’ora’a a [te] Tamaiti [a te Atua], ’o te ha’apa’ora’a ïa i vai mai te tumu mai ā o teie nei ao; ’oia ho’i ’aore ’ōna e mahana mātāmua, ’aore ho’i e matahiti hope’a, i ha’apa’ohia mai tahito mai ā ē a muri noa atu, mai te au i tōna ’ite-ātea-ra’a i te mau mea ato’a ra » (Alama 13:7).

« ’O rātou ato’a e fa’atōro’ahia mai te au i teie ha’apa’ora’a ’e teie pi’ira’a, e roa’a ïa rātou te mana, nā roto i te fa’aro’o, ’ei vāvāhi i te mau mou’a, ’ei vāhi i te miti, ’ei ha’apapamarō i te mau pape, ’ei fa’atīpu’u ’ē i tō rātou tahera’a;

« ’Ei ’a’a i te mau nu’u o te mau fenua, ’ei vāhi i te fenua, ’ei ’ōfati i te mau tāpe’a ato’a, ’ei ti’a i te aro o te Atua; ’ei rave i te mau mea ato’a mai te au i tōna hina’aro, mai te au i tāna fa’aue, ha’avī i te mau hau hui ari’i ’e te mau mana; ’e te reira nā roto i te hina’aro o te Tamaiti a te Atua tei vai mai nā mua i te hāmanira’ahia o te ao nei » (’Īritira’a a Iosepha Semita, Genese 14:30–31 [i roto i te parau hi’u o te Bibilia]).

Hō’ē huru pāhonora’a i teie mau fa’ahitira’a māere nō ni’a i te mana autahu’ara’a, ’o te mana’ora’a ïa e ’ere nō tātou. Te tahi rā huru pāhonora’a, ’o te uira’a ïa i roto ia tātou ’e i tō tātou iho ’ā’au ē : ’Ua putapū a’enei ānei au i te ’īritira’ahia mai te mau ra’i i mua iā’u ? Tē parau nei ānei te hō’ē i tāna tāvinira’a autahu’ara’a ’ei « tauturura’a a te mau melahi » ? Tē fa’atae ra ānei au i te « mana nō te huru Atua » i roto i te orara’a o te feiā tā’u e tāvini nei ? ’Ua vāvāhi a’enei ānei au i te hō’ē mou’a, ’a’a i te hō’ē nu’u, ’ōfati i te hō’ē tāpe’a ’aore rā ha’avī i te mau mana o te ao—te fa’ahōho’ara’a a’e pa’i—nō te fa’atupu i te hina’aro o te Atua ?

Pauroa te taime e ravehia teie huru hi’opo’ara’a i roto ia tātou, e puta mai te mana’o ē, e nehenehe e tāvini rahi atu ā i te Fatu. Maita’i pa’i, e fa’atae ato’a mai te reira i te hina’aro ’ia rave rahi atu ā—te hia’ai ’ia ’āmui hope atu ā i roto i te ’ohipa semeio a te Fatu. ’O te reira mau mana’o te ta’ahira’a mātāmua nō te riro i te huru ta’ata tei ’ōpuahia e fa’atupu mai te tāvinira’a autahu’ara’a.

Te ta’ahira’a piti, ’ua fa’a’itehia ïa i roto i te hō’ē paraparaura’a a Iehova rāua Enoha. ’Ua mātau tātou ia Enoha ’ei peropheta mana rahi i te fa’ati’ara’a ia Ziona i rotopū i te ’ino rahi. Hou rā ’oia ’a riro ai ’ei peropheta mana rahi, ’ua hi’o Enoha iāna iho ’ei « tamaiti ’āpī… e ta’ata reo maumau » ’e te au-’ore-hia e te mau ta’ata (Mose 6:31). ’A fa’aro’o na i te mau parau fa’aitoitora’a a te Fatu ia Enoha. Te reira ato’a tāna mau parau ia ’outou tei pi’ihia ’ia tāvini i te ta’ata nā roto i te autahu’ara’a :

« ’E ’ua parau atura te Fatu ia Enoha : ’A haere atu ’e ’a rave i tā’u i fa’aue ia ’oe; ’e ’aita te hō’ē ta’ata e pātia noa atu ia ’oe. ’A hāmama i tō vaha, ’e e fa’a’īhia ïa, ’e nā’u e hōro’a atu i te parau i tō vaha na, tei tō’u nei rima ho’i te mau ta’ata ora ato’a, ’e e rave au i tei au iā’u nei […]

« Inaha, tei ni’a iho tō’u Vārua ia ’oe, nō reira e fa’ati’a vau i tā ’oe ato’a ra mau parau; ’e e haere ’ē atu te mau mou’a mai mua atu ia ’oe, ’e e tīpu’u ’ē atu te mau ’ānāvai pape i tō rātou ra tahera’a; ’e ’ei roto ’oe iā’u nei pārahi ai, ’e ’ei roto vau ia ’oe; nō reira, ’a haere mai nā muri iā’u » (Mose 6:32, 34).

E te mau taea’e, tā tātou fa’atōro’ara’a i te autahu’ara’a, e anira’a ïa nā te Fatu ’ia haere mai nā muri iāna. E aha ïa te aura’a te haerera’a nā muri i te Fatu ? Te aura’a ra, e rave i tāna e rave ra, e tāvini mai tāna e tāvini nei. ’Ua fa’atusia ’oia i tōna orara’a fāna’o nō te ha’amaita’i ia rātou i roto i te ’ati, ’o te reira ato’a ïa tā tātou e tāmata nei i te rave. Mai te huru ra ē ’ua ha’apa’o ta’a ’ē ’oia i te ta’ata tei hi’o-’ore-hia, tei ’ape-roa-hia e te sōtaiete, nō reira e mea ti’a ia tātou ia tāmata ato’a i te rave i te reira. ’Ua fa’a’ite pāpū ’oia ma te mata’u ’ore ’e ma te here nō ni’a te ha’api’ira’a tumu mau tāna i fāri’i nō ’ō mai i tōna Metua, noa atu te au ’ore o te ta’ata, ’e nā reira ato’a ïa tātou e ti’a ai. I te mau ta’ata ato’a ’ua parau ’oia ē : « Haere mai ’outou iā’u nei » (Mataio 11:28), ’e tē parau nei tātou : « Haere mai ’outou iāna ra ». ’Ua mau tātou i te autahu’ara’a, e ti’a atu ïa tātou nōna. ’Aita tātou e ’ohipa nei nō tātou, nōna rā. ’Aita tātou e parau nei i tā tātou mau parau, i tāna rā. E riro te mau ta’ata tā tātou e tāvini i te mātau maita’i a’e iāna maoti tā tātou tāvinira’a.

I te taime ra iho ā e fāri’i tātou i te anira’a a te Fatu « Haere mai nā muri iā’u », e taui roa te huru o tā tātou tāvinira’a autahu’ara’a. I terā iho taime, ’ua teitei a’e te tāvinira’a ’e te huru ari’i ’e te noa’a ato’a ho’i e rave inaha ’ua ’ite tātou ē e ’ere tātou ’o tātou ana’e iho. ’Ua putapū pūai au i te reira, ’a iva matahiti i teienei, i te tu’ura’a te peresideni Thomas S. Monson i tōna rima i ni’a i tō’u upo’o ’e ’a ha’amaita’i ai iā’u i ni’a i teie nei pi’ira’a tā’u. I roto i tāna ha’amaita’ira’a, ’ua fa’ahiti ’oia i teie mau parau a te Fa’aora : « ’E ’o ’oia ’o te fāri’i mai ia ’outou na, ’ei reira ato’a ïa vau, nō te mea e haere au nā mua i tō ’outou mata. E vai ho’i au i tō ’outou pae ’atau ’e i tō ’outou pae ’aui, ’e ’ei roto ho’i tō’u Vārua i tō ’outou mau ’ā’au, ’e ta’u mau melahi ho’i e ’ati noa a’e ia ’outou na, ’ia ha’amara’a mai ia ’outou i ni’a » (PH&PF 84:88).

E rave rahi taime tō’u tūru’ira’a i ni’a i terā parau, ’e ’ua ’ite au i te reira i te tupura’a nā roto i te mau rāve’a e rave rahi i roto i ta’u 72 matahiti tāvinira’a i roto i te autahu’ara’a. ’Ua tupu te reira ’a tomo ai au i roto i te autahu’ara’a a Aarona ma te hōpoi’a e ’ōpere i te ’ōro’a. Nō tō’u ri’ari’a rahi e hape noa atu vau, ’ua haere au i rāpae i te fare purera’a nā mua a’e i te ha’amatara’a ’e ’ua pure tāparu vau i te Atua e tauturu mai iā’u. ’Ua tae mai te pāhonora’a. ’Ua tae mai te mana’o tei pīha’i iho te Fatu iā’u. ’Ua tae mai te mana’o nō tōna ti’aturi iā’u, ’e ’ua ti’aturi atura vau i ta’u tuha’a i roto i tāna ’ohipa.

’Ua tupu fa’ahou te reira ’a tāvini ai au ’ei ’episekōpo. ’Ua tāniuniu mai te hō’ē vahine tei rave i te hō’ē hape rahi ’e e fa’aotira’a fifi mau atura tāna, e fa’aotira’a e taui i te orara’a. I te fārereira’a māua, ’ua tae mai te mana’o ē, teie te pāhonora’a i tōna fifi, ’ua puta ato’a mai rā te mana’o pūai ē, ’eiaha vau e hōro’a i te pāhonora’a—tītauhia nāna iho e fāri’i i te reira. ’Ua nā ’ō atura vau iāna : « Tē ti’aturi nei au e parau mai te Atua ia ’oe i te mea e rave mai te peu e ani atu ’oe iāna ». ’E i te hō’ē mahana ’ua fa’a’ite mai ’oia ē, ’ua ani atu ’oia, ’e ’ua pāhono mai iho ā te Atua.

I te tahi atu taime, ’ua tāniuniu-fa’ahou-hia mai, e ’episekōpo noa vau—i teie taime nā te mūto’i. ’Ua parau mai rātou ē, e ta’ero ’ava tei fa’aū i tōna pereo’o i roto i te vāhi tomora’a o te hō’ē fare moni. I te ’itera’a teie ta’ero ’ava napu (perplexe) i te tīa’i ’uputa ’e tāna pūpuhi, ’ua tuō ’oia : « ’Eiaha e pūpuhi ! E Momoni au ! »

Ē, ’itehia mai nei ē e melo ’oia nō tā’u pāroita, nō bāpetizo-noa-hia a’enei. ’A tīa’i noa ai au iāna i roto i te piha tōro’a, ’ua feruri au i te mau parau e parau atu ’ia puta mai tōna mana’o tātarahapa rahi i te ’ōfatira’a i tāna mau fafaura’a ’e te rave-’ino-ra’a i te i’oa o te ’Ēkālesia. Terā rā i te hi’ora’a vau iāna, ’ua fa’aro’o vau i te hō’ē reo i roto i tō’u upo’o, mai te hō’ē ta’ata e paraparau pāpū ra iā’u, i te nā ’ōra’a : « E fa’a’ite au ia ’oe iāna mai tā’u e hi’o nei iāna ». ’Ei reira, nō te hō’ē noa taime, ’ua taui roa tōna hōho’a i tō’u hi’ora’a. E ’ere fa’ahou te taure’are’a huru ’ē te mata tā’u i ’ite, e tamaiti ’ana’ana rā ’e te hui ari’i nā te Atua. ’Ua putapū tā’ue a’era vau i te here o te Fatu iāna. ’Ua taui roa tā māua paraparaura’a i taua hi’ora’a ra. ’Ua taui roa ato’a vau.

E mau ha’api’ira’a faufa’a rahi tā’u i ’apo mai i roto i teie mau ’ohipa haere nā muri i te Fatu i te ravera’a i tāna ’ohipa. E toru tā’u e hina’aro e fa’a’ite ia ’outou. ’A tahi, e ha’apa’o te Atua i te diakono ’āpī roa a’e ’e e pāturu ’oia iāna. ’Eiaha roa atu ’outou e mana’o ē, e mea na’ina’i roa ’outou ’aore rā e mea faufa’a ’ore nō te ha’apa’o mai ’oia ia ’outou ’e tā ’outou tāvinira’a i tōna i’oa.

Te ha’api’ira’a piti, e ’ere te ’ohipa a te Fatu i te fa’atītī’aifaro-noa-ra’a i te mau fifi; ’o te fa’ati’ara’a ato’a rā i te ta’ata. Nō reira ’ia haere ’outou nā muri iāna i roto i te tāvinira’a autahu’ara’a, e ’ite mai ’outou ē, i te tahi taime e ’ere te rāve’a manuia roa a’e te rāve’a au roa a’e nā te Fatu nō te mea ’aita te ta’ata e haere ra i mua. Mai te mea e fa’aro’o ’outou, e ha’api’i mai ’oia i tāna mau rāve’a. ’A ha’amana’o ē, e ’ere te ’ohipa ’e te hanahana o te Atua i te fa’atere-noa-ra’a i te hō’ē fa’anahora’a; ’o te « [fa’atupura’a rā] i te tāhuti ’ore ’e te ora mure ’ore o te ta’ata nei » (Mose 1:39). ’Ia hi’ohia, nō teie mau tumu ’oia i hōro’a mai ai i te mana o tōna autahu’ara’a i te ta’ata tāhuti ’e te hapehape mai ia tātou nei, ma te ani ’ia ’āmui mai tātou i roto i tāna ’ohipa. ’O tō tātou haerera’a i mua tāna ’ohipa !

I teienei te ha’api’ira’a toru : Nā te haerera’a nā muri i te Fa’aora i roto i te tāvinira’a autahu’ara’a e taui i te huru ’outou e hi’o ia vetahi ’ē. E ha’api’i mai ’oia ia ’outou ’ia hi’o ia rātou nā roto i tōna mata, te aura’a ra, e hi’o i muri mai i te hōho’a rāpae, i roto i te ’ā’au (hi’o 1 Samuela 16:7). Mai te reira te Fa’aora i te hi’ora’a ia Simona ’eiaha mai te hō’ē ta’ata tāi’a piha’aha’a noa, ’ei Petero rā, te papa ’e te ti’a fa’atere ’āraua’e nō tāna ’Ēkālesia (hi’o Luka 5:1-11). Mai te reira ’oia i te hi’ora’a ia Zakaio ’eiaha mai te ta’ata putu tute petahia tā te ta’ata i hi’o, ’ei tamaiti parau ti’a rā ’e te ’āfaro nā Aberahama (hi’o Luka 19:1-9). Mai te mea e nava’i te maoro ’outou i te haerera’a nā muri i te Fa’aora, e ha’api’i mai ’outou ’ia hi’o i te mau ta’ata ato’a ’ei tamari’i nā te Atua ’e tō rātou fāito pūai tā’ōti’a ’ore, noa atu te ’ohipa tā rātou i rave. ’E mai te mea e tāmau ā ’outou i te haere nā muri i te Fa’aora, e noa’a rahi mai te tahi fa’ahou hōro’a nāna—te ’aravihi ’ia tauturu i te ta’ata ’ia hi’o i te reira fāito pūai i roto ia rātou iho ’e ’ia tātarahapa ho’i.

E au mau taea’e i roto i te autahu’ara’a, e rave rahi hi’ora’a ’ua riro tātou mai nā pipi e piti i ni’a i te purūmu nō Emausa i terā sābati pāsa mātāmua ra. ’O te mahana ti’a-fa’ahou-ra’a te reira, ’aita rā rāua i pāpū roa e ti’a-fa’ahou-ra’a ānei ’e e aha ho’i te ti’a-fa’ahou-ra’a. ’Ua « mana’o ïa [rāua] ē, ’o [Iesu nō Nazareta] ïa e ora ai ’Īserā’ela », teie rā e ta’ata « fa’aro’o tai’atā » rātou i te mau mea ato’a e ha’api’i te mau pāpa’ira’a mo’a nō ni’a i te ti’a-fa’ahou-ra’a. ’A haere ai rāua ’e ’a feruri ai, « tā’ati ato’a maira Iesu ia rāua, haere ato’a atura rātou. ’Ua fa’a’orehia rā te ’ite i tō rāua mata, ’aita atura rāua i ’ite iāna » (Hi’o (hi’o Luka 24:13-32).

Tē fa’a’ite pāpū nei au ē, ’ia haere tātou i te ’ē’a nō te tāvinira’a autahu’ara’a, e tā’ati mai te Fa’aora Iesu Mesia ia tātou ra, nōna ho’i taua ’ē’a nei, nāna te rāve’a. Tē haere nei tōna māramarama i mua ia tātou ’e tē fa’a’ati nei tāna mau melahi ia tātou. ’Ua ’ere paha tātou i te hāro’aro’a hope e aha te autahu’ara’a ’e nāhea i te fa’a’ohipa i te reira mai tāna e fa’a’ohipa nei. ’Ia ha’apa’o maita’i rā tātou i taua mau taime ra e « ’ana’anatae » tō tātou ’ā’au (Luka 24:32), e ’ite mai tō tātou mata ’e e ’ite tātou i tōna rima i roto i tō tātou orara’a ’e tā tātou tāvinira’a. Tē fa’a’ite pāpū nei au ē, e rahi a’e tō tātou mātaura’a iāna nā roto i te ’ohipara’a ’e ’oia ’e te tāvinira’a iāna i roto i te ’ohipa rahi nō te hōpoira’a i te fa’aorara’a i te mau tamari’i a te Atua. « Nāhea e ’ite ai te hō’ē ta’ata i te fatu ’aore ā i tāvinihia e ana ra, ’e tei vai ta’ata ’ē ra iāna, ’e tei te ātea ’ē te mau mana’o ’e te mau ’ōpuara’a o tōna ra ’ā’au ? » (Mosia 5:13). ’O Iesu Mesia tō tātou Fatu rahi. ’O teie tāna ’Ēkālesia. ’O tōna autahu’ara’a tā tātou e mau nei. Mā’iti na tātou i te haere nā muri iāna ’e i te ’itera’a nāhea ’oia e ’āpe’e nei ia tātou.

Ma te tura, tē hōro’a nei au i tō’u ’ite pāpū ē, ’o Iesu te Mesia, tō tātou Fatu tei ti’a fa’ahou mai. Tē hōro’a nei au i tō’u ’itera’a pāpū ē, teie autahu’ara’a tāna i ti’aturi i ni’a ia tātou, ’o te mana ïa e parau ’e e ’ohipa nā roto i tōna i’oa. E mau tamari’i tātou nā te hō’ē Metua here i te Ao ra e pāhono nei i tā tātou mau pure ’e ’o tē tono nei i te Vārua Maita’i nō te ha’apūai ia tātou i roto i te mau hōpoi’a autahu’ara’a ato’a tei ha’amaita’ihia tātou ’ia fāri’i. ’Ua ite mata Iosepha Semita i te Metua ’e te Tamaiti. ’Ua fāri’i ’oia i te mau tāviri nō te autahu’ara’a ē tae roa mai i te peresideni Thomas S. Monson, ’o tāna ïa e fa’a’ohipa nei i teie mahana. Tē fa’a’ite pāpū nei au i te reira, i te i’oa o Iesu Mesia, ’āmene.