2010–2019
Kuo Ngata Koā ʻa e ʻAho ʻo e Ngaahi Maná?
ʻOkatopa 2017


Kuo Ngata Koā ʻa e ʻAho ʻo e Ngaahi Maná?

ʻOku totonu ke fakatefito ʻetau tokanga taupotu tahá ʻi he ngaahi mana fakalaumālie ʻe lava ke maʻu ʻe he fānau kotoa ʻa e ʻOtuá.

ʻI he taʻu kuoʻosí, ne u ʻalu ai ko ha fatongia ki he siteiti ʻo Kalefōniá, pea ne u ʻalu ai mo ha palesiteni fakasiteiki ke ʻaʻahi kia Kalake mo Holi Fale ʻi honau ʻapí. Naʻe talamai ne toki hoko ha mana kiate kinautolu. ʻI heʻema aʻu atú, naʻe feinga ʻa Kalake ke tuʻu ki ʻolunga ʻo talitali kimautolu pea naʻá ne tui ha meʻa maluʻi ʻi hono kiá mo hono nimá.

ʻI ha māhina ʻe ua kimuʻa ange ai, naʻe ʻalu ʻa Kalake mo hono foha lahi ko Taí, mo ha kau talavou mo e kau taki ʻe toko 30 nai ʻi ha ʻekitivitī kaka moʻunga ʻa e siteikí, ʻo nau kaka ki he tumutumu ʻo e Moʻunga fute ʻe 14,180 ko Sasitaá (mita ʻe 4,322), ko e taha ʻo e ngaahi moʻunga māʻolunga ʻo Kalefōniá. ʻI he ʻaho hono ua ʻo e kaka moʻungá ni, ne ʻosi aʻu ha konga lahi ia ki he tumutumú—ko ha lavameʻa fakafiefia ʻaupito ia, hili ha teuteu ʻi ha ngaahi māhina lahi.

Naʻe kau ʻa Kalake he fuofua aʻu ki he tumutumú he ʻaho ko iá. Hili haʻanau kiʻi mālōlō he veʻe tumutumú, naʻá ne tuʻu hake ʻo kamata lue. Naʻe tūʻulu ʻo tō foʻohake he tafa moʻungá ki he lilifá, ʻi ha fute nai ʻe 40 (mita ʻe 12) pea toe tūʻulu hifo he tahifo ʻaisí ʻi ha fute nai ʻe 300 (mita ʻe 91). Naʻe fakaofo e kei moʻui ʻa Kalaké, neongo naʻá ne lavea lahi pea ʻikai lava ʻo ngaue.

Naʻe toki kamata pē e ngaahi mana ia ne aʻusia ʻe Kalaké lolotonga e meʻa fakamamahí ni. Naʻe “kau” he kakai naʻe fuofua aʻu kiate iá, ha kau kaka moʻunga ne kau ai ha kau fakahaofi moʻui he moʻungá mo ha kau mataotao he meʻa fakafaitoʻo fakatuʻupakeé. Ne nau faitoʻo ʻa Kalake naʻa hamu, pea ʻai ke māfana. Naʻe lolotonga tesiʻi foki ʻe he kulupú ni ha nāunau fetuʻutaki, ko ia ne nau kole fakavavevave ai mei ha feituʻu ne ʻikai moʻui ai e telefoni toʻotoʻó. Naʻe haʻu ha kiʻi helikopeta ki he Moʻunga Sasitaá, mei ha feituʻu ne houa ʻe taha hono mamaʻó. Hili haʻane feinga tuʻo ua ke tō ʻi ha māʻolunga ne tuʻu fakatuʻutāmaki ki he vakapuná, kae pehē ki he mālohi e havilí, naʻe toe feinga leva ʻa e pailaté ʻi haʻane ʻaliaki fakaʻosi. ʻI he fakaofi atu ʻa e helikopetá mei ha tafaʻaki kehé, naʻe “mafuli” e matangí pea lava e helikopetá ʻo tō ʻi ha kiʻi taimi feʻunga pē ke lava e kulupú ni ʻo fakaheka fakavavevave ʻa Kalake ki he tuʻa sea ʻo e pailaté.

ʻI hono sivi ʻo Kalake ʻi he senitā ki he lavea lalahí, naʻe ʻasi ʻi he siví ne fasi e hui hono kiá, tuí, palalulú, mo e fasi-ʻa-nimá; kafo mo e maʻamaʻá; pea lavelavea mo mamulumulu. Naʻe ngāue he ʻaho ko iá ha toketā faitafa; ko ha mataotao ʻoku tātātaha pē ʻene haʻu ki he falemahaki ko ʻení ʻi he taʻu. Naʻe pehē kimui ʻe he toketaá ni, kuo teʻeki ai ke ne sio ha taha lavea lahi pehē ki hono huituʻá mo e fatafatá kae kei moʻui pē. Naʻe ʻikai ngata pē he mahino ʻe moʻui ʻa Kalaké, ka naʻe mahino foki ʻe toe foki pē ʻo kakato ʻene moʻuí. Naʻe pehē ʻe he toketaá ʻoku ʻikai ke tui ʻOtua ia, ka naʻe ʻosi hono poto fakasaienisí ʻi he fifili ki he ngaahi lavelavea lalahi ʻo Kalaké, peá ne pehē ko ha mana pē ia.

Hili hono fai ʻe Kalake mo Holi e talanoa fakaʻofá ni, naʻe faingataʻa ke u toe lea. Naʻe ʻikai koeʻuhí ko e mahino ne hoko ha maná, ka koeʻuhí ko ha ʻuhinga māʻolunga ange. Ne u maʻu ha ongo mālohi—ko ha fakamoʻoni fakalaumālie—naʻe maʻu ʻe Holi mo e fānau kotoa pē ʻe toko nima ne nau tangutu he tafaʻaki ʻenau ongomātuʻá, ha tui lahi ne nau mei tali ha meʻa pē ne hoko he ʻaho ko iá pea ne nau mei tupulaki fakalaumālie pē. ʻOku ʻi he Senitā Konifelenisí ni, ʻa Kalake mo Holi mo ʻena ongo tamaiki lalahí ko Tai mo Poate.

ʻI heʻeku fakakaukau ki he meʻa ne hoko ki he fāmili Falé, ne u fakakaukau lahi ai ki he ngaahi tūkunga ʻa ha kakai tokolahi kehe. Fēfē nai e Kāingalotu lototui, kuo faingāue ki ai e lakanga fakataulaʻeikí, lotua taʻetūkuá, tauhi fuakava mo ʻamanaki lelei, ka ʻoku ʻikai pē hoko kiate kinautolu ia ha maná? ʻI heʻenau mahino pē ʻanautolu fekauʻaki mo ha maná. Pea mo e founga ʻoku hoko ai ʻa e maná ki he niʻihi kehé.

Fēfē ʻa e niʻihi ʻoku faingataʻaʻia mei he ngaahi kafo—fakaesino, fakaeʻatamai, fakaelotó—ʻi he taʻu lahi pe kotoa ʻo ʻenau moʻui fakamatelié? Fēfē ʻa e niʻihi naʻe mate kei siʻí?

Māhina ʻe ua kuohilí, naʻe heka vakapuna ai ha ongomeʻa mali maʻu lekomeni temipale, mo ha kau faifekau taimi kakato ʻe toko tolu, mo ha fānau ʻe toko nima, ʻi ha folau nounou. ʻOku ou tui pē ne nau lotua kimuʻa pea puna e vaká ke nau hao, pea ne nau lotu fakamātoato he taimi naʻe fehangahangai ai e vakapuná mo ha palopalema fakatekinikale kimuʻa pea paá. Ne ʻikai ha taha ʻe moʻui. Fēfē kinautolu?

ʻOku ʻi ai nai ha ʻuhinga ke hanga ai ʻe he kakai leleí mo honau ʻofaʻangá, ʻo fai ʻa e fehuʻi naʻe ʻeke ʻe Molomoná: “Kuo ngata koā ʻa e ʻaho ʻo e ngaahi maná?”1

He ʻikai lava ʻe he kiʻi ʻilo ʻoku ou maʻú ʻo fakamatalaʻi e ʻuhinga ʻoku faʻa hoko ai ha tokoni fakalangí, pea taimi ʻe niʻihi ʻoku ʻikaí. Kae mahalo ʻoku siʻi pē ʻetau mahino ki he meʻa ʻokú ne fakatupu ha maná.

ʻOku tau faʻa fakamatalaʻi e maná ko ha fakamoʻui taʻe fakamatalaʻi ʻe he saienisi fakafaitoʻó pe ko e hao mei he fakatamakí ʻi ha talangofua ki ha ueʻi mahino. Ka ʻoku hanga ʻe hono fakaʻuhingaʻi ʻo e maná ko ha “monūʻia ne ʻomi ʻe ha mālohi fakalangi ʻoku ʻikai mahino ki he kakai matelié,”2 ʻo ʻomi ha vakai ʻoku lahi angé ki he ngaahi meʻa ʻoku natula taʻengatá. ʻOku ʻomi ʻe he fakaʻuhinga ko ʻení ke mahino kiate kitautolu ʻa e fatongia mahuʻinga ʻo e tuí ʻi hono maʻu ʻo ha maná.

Naʻe akonaki ʻa Molonai, “Pea kuo teʻeki ai foki ke ʻi ai ha taimi kuo fai ai ʻe he taha ha mana ka ʻi he hili pē ʻenau tuí.”3 Naʻe pehē ʻe ʻĀmoni, “Ko ia kuo foaki ai ʻe he ʻOtuá ha founga ʻoku lava ai ʻe he tangatá, ʻi he tui, ʻo fai ʻa e ngaahi mana lalahi.”4 Naʻe fakahā ʻe he ʻEikí kia Siosefa Sāmita, “He ko e ʻOtuá au, … pea te u fakahā ʻa e ngaahi mana … kiate kinautolu kotoa pē ʻoku tui ki hoku hingoá.”5

Naʻe tuʻutuʻuni ʻe he Tuʻi ko Nepukanesá ke hū ʻa Seteleki, Mēsake mo ʻApetenikō ki ha ʻotua tamapua, mo ne fakamanamana ange, ka ʻikai “te mou hū, ʻe lī ʻa kimoutolu … ki he loto afi vela kakahá.” Naʻá ne toe fehuʻi ange leva, “Pea ko hai ʻa e ʻOtua ko ia te ne fakahaofi ʻa kimoutolu mei hoku nimá?”6

Naʻe pehē ʻe he kau ākonga moʻui mateaki ko ʻení: “Kapau ʻoku pehē ʻoku mālohi homau ʻOtuá, ʻa ia ʻoku mau tauhí, ke fakahaofi ʻa kimautolu mei he afi vela kakahá. … Pea kapau ʻe ʻikai, ke ke ʻilo pē ʻe tuʻi, ʻe ʻikai te mau tauhi ki ho ngaahi ʻotuá” 7

Ne nau maʻu ha lototoʻa kakato ʻe fakahaofi kinautolu ʻe he ʻOtuá, “pea kapau ʻe ʻikai,” ne nau kei tui kakato pē ki Heʻene palaní.

ʻI he ʻuhinga tatau pē, naʻe fehuʻi ai ʻe ʻEletā Tevita A. Petinā ki ha talavou naʻe kole faingāue ange ki ai, “Kapau ko e finangalo ʻo ʻetau Tamai Hēvaní ke ʻave koe ʻi hoʻo kei talavoú ki he maama tataliʻanga ʻo e ngaahi laumālié ke hoko atu ai hoʻo ngāué, ʻokú ke maʻu nai ha tui ke ke tukulolo ki Hono finangaló pea ʻoua naʻa fakamoʻui koe?”8 ʻOku tau maʻu nai ha tui ke “ʻoua naʻa fakamoʻui” kitautolu mei hotau puke fakaemāmaní, kae lava ke fakamoʻui taʻengata kitautolu?

ʻOku ʻi ai ha fehuʻi mahuʻinga ke fakalaulauloto ki ai, “Ko e fē feituʻu ʻoku tuku ai ʻetau tuí?” ʻOku fakatefito pē nai ʻetau tuí ʻi he loto ke fakafiemālieʻi kitautolu mei he mamahí mo e faingataʻaʻiá, pe ʻoku fakatefito ia ʻi he ʻOtua ko e Tamaí mo ʻEne palani māʻoniʻoní pea mo Sīsū Kalaisi mo ʻEne Fakaleleí? ʻOku hanga ʻe he tui ki he Tamaí mo e ʻAló, ʻo fakamahino mai mo tau tali Hona finangaló, ʻi heʻetau teuteu ki he taʻengatá.

ʻOku ou fakamoʻoni he ʻahó ni ki he ngaahi meʻa maná. Ko ha mana ʻete hoko ko e fānau ʻa e ʻOtuá.9 Ko ha mana ʻete maʻu ha sino ʻi Hono ʻīmisí mo Hono tataú.10 Ko ha mana ʻa e meʻaʻofa mai ʻo e Fakamoʻuí.11 Ko ha mana ʻa e Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí.12 Ko ha mana ʻa e malava ke maʻu ʻa e moʻui taʻengatá.13

ʻOku lelei ke lotua mo ngāue ke maʻu ha maluʻi mo ha fakamoʻui fakaesino ʻi heʻetau moʻui fakamatelié, ka ʻoku totonu ke tukutaha ʻetau tokangá ʻi he ngaahi mana fakalaumālie ʻe lava ke maʻu ʻe he fānau kotoa ʻa e ʻOtuá. Neongo pe ko e hā hotau matakalí, neongo pe ko e fē hotau fonuá, neongo pe ko e hā ha meʻa ne tau fai, ka ʻo kapau te tau fakatomala, pea tatau ai pē pe ko e hā kuo fai maí—ʻoku ʻatā ke tau maʻu kotoa pē ʻa e ngaahi mana ko ʻení. Ko ʻetau moʻuí ko ha mana, pea ʻoku tokateu mai ha ngaahi mana ʻi he kahaʻú. ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.