2010–2019
Pwe Amwail Peren En Kak Unsekla
Oakotohpe 2017


Pwe Amwail Peren En Kak Unsekla

Sises Krais me wia soun kamwahuiala, kameleilei, oh kaunopada ong mour soutuk.

Riei Ohl oh Lihoko, e kaperen patehng kumwail. Oh ih met me I men ehukiong kumwail nimenseng wet—ahneki peren unsek.

Rohng en nan news kapw iou kosoia, “Soahngkei me sohte kesikpe kawelahr wehi [oh] sampah.”1Sang melimel kehlail oh lapake, karakar laud, sohla kotou mweredi, lapalahn kisiniei, reradahn sahpw, mahwen oh soumwahu keper, karehdar, “sampah pwon pahtoukilahr mwekid sohte kesikpe pwukat.”2

Aramas rar kei kokohsangehr ni imwarail kan, mour tohto me okilahr kahpwal pwukat. Akamai nan pwungen peneinei oh wasahn kousoan akan kin karehda masepwehk, peikasal, oh soahng kan me kitail kin koasoanehdi sohla kin kak pweida sang ni soangen kahpwal pwukat. E pahn kak ahpwal en pehmada popohl me Lehi padahngkio me iei kahrepen mour.3 Peidek wet kin wiawi ong kitail koaros ekei pak, “Iawasa I kak diarie mehleilei? Ia kansenamwahupei   … ?”4 Kitail kin medewe, “Ia mwomwen atail kak diar peren detehn mie kahpwal nan atail mour?”

Pasapengo pahn mwomwen mengei, ahpw e sansaldahr sang ni mwein Adam o. Peren kokolahte pahn dierekda sang ni atail pahn ideidawehn Sounkomour, Sises Krais, oh momourki rongamwahuo me wiawi oh padahk sang Reh. Wen laud en atail esehla mepwukat, ahniki pwoson, oh idawehn Sises Krais, ih wen laud en atail pahn esehla me Ih me soun kamwahuiala, kameleilei, oh kaunopada ong moursoutuk. E luke emen emen kitail en kohdo Reh,5luhk wet me Presiden Henry B. Eyring kasalehda me “ih luhk me keieu kesempwal me kitail koaros anahne alehda.”6

Esehla duwen Sises Krais

Ia mwowmen atail kak kohdo Reh? Epreil samwalahro, Presiden Russell M. Nelson oh Elder M.  Russell Ballard kaweid kin kitail en onopki “The Living Christ”7 [Kadedehpen Sises Krais sang irail Wahnparon kan] e wia kisehn mehn sawas en esehla Sounkomouro. Tohto me songehr oh kapaidahr. Me keren, emen kempoakepahi kiong emen emen nah serih laud ko koapi en padahk kei iangahki kilel kei pwe en kawewehda ehu ehu ire. Ansou kis mwurin mwo. kempoakepahio kasalehda kasadohn nein nah seri kisin seri sounpar siluh men me kapkapadal ah ireu pwehn wadlik ni peren oh meleilei. I medewe me ma seri sounpar siluh kak, eri I pil kak!

Kilel
Laynie, me wadlikihiala “The Living Christ”

Ni, ahi onopkihier mour oh padahk kan en Sises Krais iangahki nanantihong oh onohnopki “The Living Christ” kin tamataman, ahi kaping kalahngan oh limpoak ong Sounkomouro kin laudla. Ehu ehu ire nan kisin likouo audaudkihda padahk kesempwal oh kin kalaudehla ahi esehla Sapwellime pwukoah sarawi oh doadoahk pohn sampah. Dahme I esehla oh pehmada ansou me I onopki oh medemedewe mwahu mepwukat kamehlelehiongie mehlel me Sises me “marain, mour, oh koapwoaroapwoar en sampah.”8 Pwuhk sarawi en mahs oh mahsen en soukohp en imwin rahn-akan ntingdier de koasoiadahr duwehn Ih oh kadehdedahr me “Sapwellime ahl iei ahl en kolahng peren nan mour wet oh mour soutuk palio.”9

Pwoson Sises Krais

Ni amwail pahn onopki mour en Krais oh sapwellime padahk kan ni soangsoangen wiepe tohto, amwail pwoson Ih pahn laudla. Kumwail pahn esehda me E poakohng emen emen kumwail oh ese mehlel ihs kumwail. Ni sounpar 33 [silihsek siluh] me E ketketki pohn sampa, E ketin medekla sang ni arail kamahmkihla, kalokolok, men mwenge, men nimpil, ngirala,10sangat oh kalokolok en palinwar, oh mwuri, kamakamala sang rehn irail aramas suwed kei.11 Nan Mwetuwel en Ketsemeni oh pohn lopwu en Kalpweri, E sapwellimankihda atail medek koaros, kahpwal, kasongsong, soumwahu, oh luwet akan.12

Sohte lipilipil medek dah me kitail ahniki, Ih me sounkamwahuiala. Kumwail kan me kehnehr kalokolok sang rehn mehtei kan, nsensuwedkihla mehkot, sosoumwahu ansou werei de sohla kak mwekid, karaun likamw, kalokolok suwed, de ohlahn pali ngehn sang ni dihp de soahng kan me kitail sohte wehwehki soahng pwukat koaros kak mwahula sang rehn Sounkomour en sampah. Ahpw, E sohte pahn pidelong ma sohte me luke. Kitail pahn kohdo Reh oh mweidohng en doadoahki Sapwellime manaman.

Ehu rahn kaselelo I ritingadahr wenihmwo pwe ien kak kehn kisiniengo. Kisin men pihr kis pihrlongodo oh diaradahr me kaidehn wasa me e men mihie mwo. E pipihrseli nan perehu, oh pil pihrla ni wenihmw toko pwe en kak pitila. I song pwe ien karehlahng nan wenihmwo, ahpw e masepwehkada oh pipihrla. Mwuri e sokedi pohn wenihmw toko mesen lawalo oh masepwehk. I kihdahla moangen kepennoko oh lelehr wasa me kisin menpihro mih iehu. Ansou me I kihdahla moangen kepenoko ni nehu, kisin menpihro ahpw kahkadahng pohn kepenoko. I ahpw kawaidi, oh wahieila nan wenihmwo, wia wen ahi kak en kolada kepeneoko. Ansouohte me se lel nan wenihmwo, kisin menpihro wia wen ah kak koaros en pipihrla.

Duwehte menpihro, ekei pak kitail kin masak likih pwehki kitail sohte wehwehki Sapwellimen Koht limpoak mehlelo oh me E ketin inengieng sewesei kitail. Ahpw ansou me kitail onopki koasoandi en Samatail Nanleng oh doadoahk me Sises Krais ketin wia pohn sampa, kitail pahn esehda me ihte me Ira ketin kupwurki atail peren soutuk oh kekeirda.13 Ira ketin pereniki sewesei kitail ma kitail peki, rapahki, oh letelet.14Ansou me kitail doadoahki atail pwoson oh aktikitikla oh ritingadahng pein kitail Sapwellimara pasapeng kan, kitail pahn saledeksang souitar en atail madamadau oh kapwopwohn kan oh ahlo pahn kakehr sansalada mwohtail..

Sises Krais pil sounkameleilei.E lukei kitail en “kehleki [Sapwellime] kehl”15oh inou kan en “peren  … me kohieng irail kan me wehwehki,”16Pepehm me kin kohdo ansou me Sapwellime Ngehno kin “mahsen kin wahdo peren nan palingenitail”17 sohte lipilipil soangen kahpwal da me kapel kitail penehr.

Kilel
Snježana Podvinski, emen towe nan Croatia

Snjezana Podyinski, emen irail Souleng malaulau kei nan Karlovac, Croatia, kehliki Sounkomouro ansou me ah pwoud ah nohno oh pahpa koaros mehla nan irair en sounpwong weneu en pahr nekiero. Nsensuwed laud, ahpw pwehki mie ah kadehde me peneinei kak mihmi pene kohkolahte, e doadoahngkihla nah sent koaros pwe en kohla nan tehnpas sarawi en Switzerland, wasa me e katengtengehng ah pwoud oh ah nohno pahpa. E ehukihda me rahn oko me e mihmi nan tehnpas sarawio e sohte pahn manokehla erein ah mour. Pwehki ah kadehde Sises Krais oh Sapwellime Tomwo eh kehlail, e pehmada peren oh esehla me kamwahula wet pil kin wia mehn kakehlail ong koaros me mihmi limwah.

Sises Krais kin wahdo kapai tohto sang kamwahula oh peren. Duwehte me Presiden Henry B. Eyring ehukihda: “I kaping kalahnganki ansou tohto me Kauno ketin pwarekie sang rehn Ngehn Sarawio ansou me I kin anahne meleilei. Ahpw iet Samatail Nanleng sohte nsenohkihte atail nsenamwahu ahpw mehlel atail kekeirda.”18

Pwehki Sapwellimen Sises Krais Tomwo, me karehda kisakis en komour oh iasadao, kitail kak koluhla, wekila, oh koadoahki mour soutuk. Pwehki manaman me E ketkiong kitail ansou me kitail kin peik, kitail pil kak mwahulahsang wen me kitail kak. Kitail kak sohte esehla douluhl ia mwomwe, ahpw emen emen kitail me pehmadahr me ah pwoson Krais lalauda pil pahn esehla me kitail duwehte Ih oh kahrepen atail mour, pahn kaweid kitail en wiahda atail pilipil me pahn sang ni dahme kitail esehla.

Detehn sampah kin katik kitailla oh keseikitaildi duwehte “kisin mahn akan,”19ese me Koht iei Samatail me kamehlelehiong kitail me kitail kak duwehla Ih oh wiahla ohl oh lih nahnmwarki. Dehr mihmi nan sampah me pahn ndahng uhk me mehla imwin ahmw mour, ese me Sapwellimen Koht Iehroso kamangaialahr soahng koaros pwe kitail en kak pwurehng mourda oh iasadao kiong kitail koapwoaroapwoar en kekeirda soutuk.

Alasang Sises Krais

Ni atail pahn esehla laud duwen Sises Krais, atail pwoson Ih pahn lalaudla oh kitail pahn men idawehn Sapwellime karasaras. Kapwaiada Sapwellime kosonned akan pahn wia mehkot me kitail keieu men wia. Atail mohngiong kan pahn men sewesehda mehteikan duwehte dahme E ketin wiahier, oh kitail pahn men irail en iang diarada meleilei oh peren me kitail diaradahr.

Dahme karehda song wia dahme E ketin wiahier nohn manamanki? Pwehki ma kitail kin doadoahngki atail pwoson, Ngehn Sarawi kin kadehdehiong kitail mehlel kan en nanleng.20Sises masanihong Sapwellime werengko en kapwaiada Sapwellime kosonned akan pwe e mwahngih me ansou me kitail pahn idawehn Sapwellime karasaras, kitail pahn tepda alehdi peren, oh ni atail pahn ideidawehn Ih, atail peren pahn unsekla. E kawehwehda me, “Soahng koaros I koaskoasoaia ong kumwail, pwe ahi peren en mihmi rehmwail, oh amwail peren en unsekla.”21

Atail kadehde kan kin poasoandah sang pohn Sises Krais oh Sapwellime Rongamwahuo? Ma kahpwal pahn lel kitail, kitail kak kilangada nan pwuhk de peki sawas nan internet? Doadoahngki atail ansou en kauwada oh kakehlailih atail marain oh kadehde en Sises Krais pahn sewesei kitail nan ansou en kasongosong oh kahpwal. Wadwadek pwuhk sarawi rahn koaros oh medemedewe mahsen en soukohp ieias akan; poadidiong kapakap sang nan atail mohngiong kan; aliale kamadipw sarawi wihk koaros; papah duwehte dahme Sounkomouro ketin wia—ehu ehu kisin kemwekid mengei pwukat pahn wiahla poahsoan en peren nan atail mour.

Dahme kin kiong uhk peren? Sang ni ahmw kin kilkilang irail me ke poakpoakeh kan nan rahn ehu pwon? Sang ni ahmw doadoahk koaros nekier? Peren en irail kan me ke kin sewesehda arail kahpwal kan? Mahsen en koul en sarawi kan me kin sairada nan ahmw mohngiongen? Kempoakepahmw kan kin kasamwohiuk? Kelehpwla ehu ansou kowe medewe mwahu ahmw kapai kan, oh esehda iamwomwen ahmw pahn ehukiong mehtei kan. Ni ahmw pahn doulahte papah oh sewesehda riomw ohl oh lih akan me mihmi limwahmw kan oh wasa koaros nan sampah, ke pahn pehmada peren laud oh kamwahu oh keirda.

Kodo alehda Ih.I kadehde me ni ahmw pahn poasoanehkihda ahmw mour Sises Krais, ke pahn diar peren ni ahmw wiewia kan, sohte lipilipil dah. Mehlel, “Kauno kehlehpw,”22 me wia pasapeng. Ni ansou me kitail kin esehla Sises Krais sang ni atail kin inengieng onohnopki, kin kalaudehla atail pwoson Ih, oh kin nanantiong pwe kitail en duwehla Ih, kitail pil pahn men koasoaia, “Kapingkiong Koht pwehki Sapwellime Iehros Sises Krais.”23 Ni mwar sarawi en Sises Krais, amen.