2010–2019
Mahuʻinga Taʻe-Hano-Tatau
ʻOkatopa 2017


Mahuʻinga Taʻe-Hano-Tatau

Te tau lava ʻo fiefia ʻi he ngaahi fanafana fakafiemālie ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní ʻo fakamoʻoniʻi mai ʻa e moʻoni ʻo hotau mahuʻinga fakalaumālié.

Lolotonga ʻeku ʻaʻahi ki he fonua ko Siela Leone ʻi ʻAfilika Hihifó, naʻá ku kau atu ai ki ha fakataha naʻe tataki ʻe ha taki fakasiteiki ʻo e Palaimelí. Naʻe tataki ʻe Malama ʻa e fakatahá ʻaki ʻa e loto-ʻofa, angaʻofa, mo e loto-falala ʻoku faingofua ke pehē ko ha mēmipa fuoloa ia ʻo e Siasí. Ka naʻe toki papi ului mai pē ʻa Malama.

ʻĪmisi
Ko Malama mo ʻene tama fefiné

Naʻe kau hono tehiná ki he Siasí pea naʻá ne fakaafeʻi ʻa Malama ke na ʻalu ki ha kalasi ʻa e Siasí. Naʻe ongo moʻoni ʻa e pōpoakí kia Malama. Naʻe fekauʻaki ʻa e lēsoní mo e fono ʻo e angamaʻá. Naʻá ne kole ke akoʻi lahi ange ia ʻe he ongo faifekaú pea naʻá ne maʻu vave ai ha fakamoʻoni ki he Palōfita ko Siosefa Sāmitá. Naʻe papitaiso ia ʻi he 2014, pea naʻe papitaiso ʻene tama fefiné ʻi he māhina kuo ʻosí. Fakakaukauloto angé, ko e ongo akonaki mahuʻinga naʻe tupunga ai e ului ʻa Malamá ko e fono ʻo e angamaʻá mo e Palōfita ko Siosefa Sāmitá, ko e ongo kaveinga ia ʻe ua ʻoku faʻa taku ʻe he māmaní ʻoku taʻeʻaonga, olokuonga pe fakapikó. Ka naʻe fakamoʻoni ʻa Malama naʻá ne hangē ha misi ne holo ki he ʻovavá. Naʻá ne pehē, “ʻI he taimi ne u kau ai ki he ongoongoleleí, ne u ongoʻi kuó u moʻui.” Naʻá ne ʻiloʻi hono tuʻunga mahuʻingá ʻi he ngaahi tefitoʻi moʻoni fakalangí. Naʻe fakahā kiate ia ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní ʻa hono mahuʻingá ʻi heʻene hoko ko e ʻofefine ʻo e ʻOtuá.

Te u talanoa leva he taimí ni fekauʻaki mo e ongo tautehina Singá mei ʻInitia. Naʻe vahevahe mai ʻeni ʻe Leni, ʻa ē ʻoku taupotu taha ki toʻomataʻú, ko e fuofua mēmipa ia ʻo ha tautehina ʻe toko nima ke kau ki he Siasí:

ʻĪmisi
Tautehina Singá

“Kimuʻa peá u fieʻilo ki he Siasí, naʻe ʻikai ke u ongoʻi moʻoni ʻoku ou makehe. Ne u hoko ko ha meʻanoa pē ʻi ha haʻofanga tokolahi, pea naʻe ʻikai ke akoʻi au ʻi hoku sosaietí mo e anga fakafonuá ʻoku ʻi ai haku mahuʻinga fakafoʻituitui. ʻI he taimi naʻá ku ako ai ki he ongoongoleleí peá u ʻiloʻi ko ha ʻofefine au ʻo ʻetau Tamai Hēvaní, naʻe liliu ai au. Naʻe fakafokifā ʻeku ongoʻi makehé—naʻe fakatupu moʻoni ʻe he ʻOtuá au mo hoku laumālié pea ʻi ai hano mahuʻinga mo e taumuʻa ʻeku moʻuí.

“Kimuʻa peá u kau ki he ongoongoleleí, naʻá ku feinga maʻu pē ke fakamoʻoniʻi ki he niʻihi kehé ko ha tokotaha makehe au. Ka ʻi he taimi ne u ʻiloʻi ai e moʻoní, ko ha ʻofefine au ʻo e ʻOtuá, naʻe ʻikai fie maʻu ke u toe fakamoʻoniʻi ha meʻa ki ha taha. Ne u ʻiloʻi ko ha tokotaha makehe au. … ʻOua ʻaupito naʻá ke teitei fakakaukau ko ha meʻa noa pē koe.”

Naʻe tonu hono lea ʻaki ia ʻe Palesiteni Tōmasi S. Monisoní, ʻi heʻene pehē: “Ko e mahuʻinga ʻo ha laumālié ʻa ʻene malava ke hoko ʻo hangē ko e ʻOtuá.”1

ʻĪmisi
Taiana

Naʻá ku monūʻia ke u toki fetaulaki mo ha finemui ʻe taha ʻoku mahino kiate ia ʻa e moʻoni tatau ko ʻení.Ko hono hingoá ko Taiana. Ne u fetaulaki mo ia ʻi he Primary Childrenʻs Hospital ʻi Sōleki Sití. Naʻe kei ako ʻa Taiana ʻi he ako māʻolungá ʻi he taimi naʻe maʻu ai ia ʻe he kanisaá. Naʻá ne fefaʻuhi loto-toʻa ʻi ha māhina ʻe 18 kimuʻa peá ne toki mālōlō ʻi he ngaahi uike siʻi kuo hilí. Naʻe fonu ʻa Taiana ʻi he māmá mo e ʻofá. Naʻe ʻiloʻaki ia ʻene fofonga malimalí mo ʻene fakatātaaʻi ʻaki hono nimá ʻene fiefiá. ʻI he taimi naʻe fehuʻi ange ai ʻe he niʻihi kehé, “Ko e hā ʻoku hoko ai ʻeni kiate koé Taiana?” ko ʻene talí, “He ko e hā hano kovi?” Naʻe feinga ʻa Taiana ke hangē ko hono Fakamoʻuí, ʻa ia naʻá ne ʻofa taha aí. Lolotonga ʻemau ʻaʻahí, naʻá ku ʻiloʻi naʻe mahino kia Taiana ʻa hono mahuʻinga fakalangí. Naʻe hoko ʻene ʻiloʻi ko ha ʻofefine ia ʻo e ʻOtuá ke ne maʻu ai ha nonga mo ha lototoʻa ke ne fehangahangai mo e taulōfuʻu hono faingataʻá ʻi he founga lelei naʻá ne fakahokó.

ʻOku akoʻi mai ʻe Malama, Leni, mo Taiana ʻe fakapapauʻi mai ʻe he Laumālié kiate kitautolu fakafoʻituitui ʻa hotau mahuʻinga fakalangí. ʻE faitokonia ʻa e tapa kotoa hoʻo moʻuí ʻi hoʻo ʻiloʻi moʻoni ko e ʻofefine koe ʻo e ʻOtuá, pea ʻe tataki koe ʻi he ngāue ʻokú ke fakahoko ʻi he ʻaho kotoa peé. Naʻe fakamatalaʻi ʻe Palesiteni Sipenisā W. Kimipolo ʻi he ngaahi lea nāunauʻiá ni ʻo pehē:

“Ko e ʻOtuá ʻa hoʻo Tamaí. ʻOkú Ne ʻofa ʻiate koe.ʻOkú taʻe-hano-tatau ʻEne mahuʻingaʻia mo hoʻo faʻē fakalangí ʻiate koé. … ʻOkú ke makehe. ʻOku mahulu hake ʻa e poto taʻengata ʻokú ke maʻú, ʻa ia ʻoku malava ai ke ke maʻu ʻa e moʻui taʻengatá.

“ʻOua naʻá ke teitei fehuʻia hoʻo mahuʻinga fakafoʻituituí. Ko e taumuʻa kakato ʻo e palani ʻo e ongoongoleleí ko hano ʻomi ha faingamālie maʻamoutolu kotoa ke mou aʻusia ai ʻa e lelei taha te mou malavá, ʻa ia ko e fakalakalaka taʻengatá mo e tuʻunga faka-ʻOtuá.”2

Tuku muʻa ke u fakamahinoʻi ʻa e fie maʻu ke fakafaikehekeheʻi ʻa e ongo foʻi lea matuʻaki mahuʻinga ko ʻení: mahuʻingá mo e tāú. ʻOku ʻikai ke na tatau. ʻOku ʻuhinga ʻa e mahuʻinga fakalaumālié ki heʻetau fakamahuʻingaʻi kitautolu ʻi he founga ʻoku fakamahuʻingaʻi ʻaki ʻe he Tamai Hēvaní kitautolú, kae ʻikai ko e founga ʻa e māmaní. Naʻe fakapapauʻi hotau mahuʻingá kimuʻa pea tau toki haʻu ki he māmaní. “Ko e ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻoku taʻe-fakangatangata pea ʻe tuʻuloa ʻo lauikuonga.”3

ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, ʻoku maʻu ʻa e tāú ʻi he talangofua. Kapau te tau faiangahala, ʻoku tau taʻetaau, ka ʻoku ʻikai ʻaupito ke tau taʻe-mahuʻinga! ʻOku hokohoko atu pē ʻetau fakatomalá mo ʻetau feinga ke hangē ko Sīsuú, ka ʻoku kei kakato pē hotau tuʻunga mahuʻingá. Hangē ko e akonaki ʻa Palesiteni Pilikihami ʻIongí: “Ko e laumālie taʻefeʻunga taha ʻi he funga ʻo e māmaní ʻi he taimi ní… , ʻoku mahuʻinga tatau ia mo e ngaahi māmaní.”4 Te tau kei mahuʻinga pē ki he Tamai Hēvaní ʻo tatau ai pē.

Ka neongo ʻa e moʻoni fakaofó ni, ko e toko fiha nai ʻiate kitautolu ʻoku feʻao he taimi kotoa mo e ngaahi fakakaukau pe ongoʻi taʻefeʻungá? ʻOku ou kau ai. Ko ha tauhele faingofua ia.Ko Sētane ʻa e tamai ʻo e ngaahi loi kotoa pē, tautautefito ki he taimi ʻoku ʻave halaʻi ai hotau natula mo e taumuʻa faka-ʻOtuá. ʻOku ʻikai lelei ke tau fakakaukau ʻoku ʻikai hatau mahuʻingá. ʻOkú ne taʻofi ai ʻetau fakalakalaká. Hangē ko ia ʻoku faʻa akoʻi kiate kitautolú, “He ʻikai lava ha taha ke ne tukuhifo koe taʻe te ke fakangofua ia.”5 Te tau lava ʻo taʻofi ʻetau fakafehoanaki ʻetau ngāue kovi tahá ki he ngāue lelei ʻa e niʻihi kehé. “ʻOku hanga ʻe he fakavahavahaʻá ʻo kaihaʻasi ʻa e fiefiá.”6

ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, ʻoku fakapapauʻi mai ʻe he ʻEikí ko e taimi ʻoku maʻa ai ʻetau fakakaukaú, te Ne tāpuekina kitautolu ʻaki ʻa e loto-falalá, ʻo aʻu ki he loto-falala ke tau ʻiloʻi hotau tuʻunga totonú. Kuo teʻeki ha toe taimi ʻe mahuʻinga ange ai ke tokanga ki Heʻene folofolá. Naʻá Ne pehē, “Tuku ke ngaohi ke fakaʻofoʻofa maʻu ai pē ʻe he angamaʻá ʻa hoʻo ngaahi fakakaukaú.” “Pea ʻe ʻāsili mālohi ʻa hoʻo falalá ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá; pea … ʻe hoko ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní ko ho takaua maʻu ai pē.”7

Naʻe fakahā ʻe he ʻEikí ʻa e moʻoni ko ʻení ki he Palōfita ko Siosefa Sāmitá: “Ko ia ia ʻokú ne maʻu ha meʻa mei he ʻOtuá, tuku ke ne fakahā ko e meʻa ia mei he ʻOtuá; pea tuku ke ne fiefia ʻi he lau ia ʻe he ʻOtuá ʻokú ne feʻunga ke maʻu iá.”8 Ko e taimi te tau ongoʻi ai ʻa e Laumālié, hangē ko ia ʻoku fakamatalaʻi ʻi he veesi ko ʻení, ʻoku tau ʻiloʻi ai ko e meʻa ʻoku tau ongoʻí ʻoku haʻu ia mei heʻetau Tamai Hevaní. ʻOku tau tokanga kiate Ia mo fakafetaʻi kiate Ia koeʻuhí ko hotau ngaahi tāpuakí. ʻOku tau fiefia leva ʻi hono fakakau kitautolu ʻoku tau taau ke maʻu iá.

Fakakaukauloto ʻokú ke lau ʻa e folofolá ʻi ha pongipongi ʻe taha pea ʻoku vanavanaiki atu e fanafana ʻa e Laumālié ʻoku moʻoni e meʻa ʻokú ke laú. Te ke lava nai ʻo ʻiloʻi ʻa e Laumālié pea fiefia ʻi hoʻo ongoʻi ʻEne ʻofá mo hoʻo taau ke maʻu iá?

Siʻi ngaahi faʻē, mahalo te ke tūʻulutui fakataha mo hoʻo tama taʻu faá ʻi heʻene lotu pea toki mohé. ʻOku kamata ke lōmekina koe ʻe ha faʻahinga ongo ʻi hoʻo fakafanongó. ʻOkú ke ongoʻi māfana mo nonga. ʻOku taimi nounou pē hoʻo ongoʻi iá, ka ʻokú ke ʻiloʻi, ʻi he momeniti pē ko iá, ʻokú ke taau ke maʻu ia. ʻOku tātātaha ke tau maʻu ha fakahā fakalaumālie lalahi ʻi heʻetau moʻuí; ka te tau lava ʻo fiefia ʻi he ngaahi fanafana fakafiemālie ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní, ʻokú Ne fakamoʻoniʻi mai ʻoku moʻoni hotau mahuʻinga fakalaumālié.

Naʻe fakamatalaʻi ʻe he ʻEikí e fehokotaki hotau mahuʻingá mo ʻEne feilaulau fakalelei maʻongoʻongá, ʻi Heʻene pehē:

“Manatu ʻoku mahuʻinga lahi ʻa e ngaahi laumālié ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá;

“He vakai, naʻe kātakiʻi ʻe he ʻEiki ko homou Huhuʻí ʻa e mate ʻi he kakanó; ko ia, naʻá ne kātakiʻi ai ʻa e mamahi ʻa e kakai kotoa pē, koeʻuhí ke lava ʻa e kakai kotoa pē ʻo fakatomala pea haʻu kiate ia.”9

Ngaahi tokoua, tuʻunga he meʻa naʻá Ne fai maʻatautolú, “[ʻoku tau haʻisia ai kiate Ia ʻi he ʻofa].”10 Naʻá Ne folofola ʻo pehē, “Naʻe fekauʻi au ʻe heʻeku Tamaí koeʻuhí ke hiki hake au ki he kolosí; pea ka hili hono hiki hake au ki he kolosí, ke u tohoakiʻi ʻa e kakai fulipē kiate au.”11

Naʻe fakamatalaʻi foki ʻe he Tuʻi ko Penisimaní ʻa ʻene fetuʻutaki vāofi mo hotau Fakamoʻuí: “Pea vakai, te ne kātakiʻi ʻa e ngaahi ʻahiʻahi, mo e mamahi fakaesino, ʻa e fiekaiá, fieinuá, mo e ongosiá, ʻio ʻo lahi hake ʻi he meʻa ʻoku faʻa kātakiʻi ʻe he tangatá, tuku kehe pē ʻa e maté; he vakai, ʻoku tafe hifo ʻa e taʻataʻá mei he ava kotoa pē ʻo hono kilí, pea ʻe lahi pehē ʻa ʻene mamahí koeʻuhi ko e ngaahi fai angahala mo e ngaahi anga-fakalielia ʻa hono kakaí.”12 ʻOku hanga ʻe he mamahi ko iá mo e ola ʻo e mamahi ko iá ʻo fakafonu hotau lotó ʻaki ʻa e ʻofa mo e houngaʻia. Naʻe akoʻi mai ʻe ʻEletā Paula E. Kolikā, “ʻI heʻetau toʻo atu e ngaahi meʻa fakahē ʻokú ne fusi kitautolu ki he māmaní pea fakaʻaongaʻi ʻetau tauʻatāina ke filí ke fekumi kiate Iá, ʻoku fakaava ai hotau lotó ki ha mālohi fakasilesitiale ʻokú ne fusi kitautolu kiate Ia.”13 Kapau ʻoku tau ʻofa ki he Fakamoʻuí mo e meʻa naʻá Ne fai maʻatautolú ʻo lahi ange ia ʻi he ivi ʻoku tau maʻu ki he ngaahi vaivaí, tālafilí, pe tōʻonga koví, te Ne tokoniʻi leva kitautolu ke tau ikunaʻi ʻa e ngaahi faingataʻa ʻi heʻetau moʻuí. ʻOkú Ne fakahaofi kitautolu mei hotau ngaahi vaivaí.

Tuku ke u toe fakamamafaʻi atu: kapau ʻoku mālohi ange ʻa e tākiekina ʻa e māmaní ʻi he tui mo e falala ʻoku tau maʻu ki he Fakamoʻuí, pea ʻe ikuna maʻu pē ʻa e tākiekina ia ʻa e māmaní. Kapau te tau fili ke tau nofotaha pē ʻi heʻetau ngaahi fakakaukau fakalotosiʻí pea fehuʻia hotau mahuʻingá kae ʻikai ke tau pikitai ki he Fakamoʻuí, ʻe faingataʻa ange leva ke tau ongoʻi ʻa e ngaahi ueʻi ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní.

Siʻi ngaahi tokoua, ʻoua muʻa naʻa tau puputuʻu pe ko hai kitautolu! Neongo ʻoku faʻa faingofua ange ʻa e fakafiefiemālie fakalaumālié ʻi ha feinga fakalaumālie ke manatuʻi pea pikitai ki hotau tuʻunga fakalangí, ka ʻoku ʻikai ʻaonga ke kei fai ʻa e fakahōhōloto ko iá ʻi he ngaahi ʻahó ni. Fakatauange pē, ʻi heʻetau hoko ko e ngaahi tokouá, te tau “tui faivelenga kia Kalaisi; … ʻofa ke hiki hake [kitautolu] ʻe Kalaisi, pea ʻofa ke nofo maʻu ai pē ʻi [heʻetau] fakakaukaú ʻo taʻengata ʻa ʻene ngaahi mamahí mo e pekiá … mo ʻene ʻaloʻofá mo e kātaki fuoloá, pea mo e ʻamanaki lelei ki hono nāunaú mo e moʻui taʻengatá, ʻi [hotau] ʻatamaí.”14 ʻI he hiki hake kitautolu ʻe he Fakamoʻuí ki ha tuʻunga māʻolunga angé, ʻe lava ke toe lelei ange ʻetau vakaí, ʻo ʻikai ngata pē ki hotau tuʻungá, ka ʻoku tau toe ofi ange kiate Ia ʻi he meʻa ʻoku tau lava ʻo fakakaukauá. ʻI he huafa toputapu ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.