2010–2019
Sapwellime Ngehn en Ketket Rehmwail
Epreil 2018


Sapwellime Ngehn en Ketket Remwi

I kapakapki sang nan ahi mohngiong unsek me kumwail pahn rong kepitiehn Ngehno, me kohieng kumwail ansou koaros.

Riei kan, I ahniki kaping laud pwehki ahi ansou mwahu en koasoaieng kumwail ni Sapwellimen Kauno rahn en Kaudek, nan kapokon lap en Sapwellime Mwomwohdiso, nan ansou en Ister wet. I kaping kiong Samatail Nanleng pwehki kisakis en Sapwellime Iehros kempoake, me pein Ih pilida en ketdo sampah pwehn wiahla atail Soundoar. I kalahnganki ahi ese me E ketin pwoukihla dipei kan oh pil pahn iasada rahn en iasadao. Rahn koaros I kapaikihda ahi ese met, pwehki Sapwellime Tomwo, Ehu rahn I pahn iasada oh mih rehn ahi peneinei kohkohlahte.

I ese mepwukat ni wiepe tehiu me aramas kak esehla soahng pwukat. Ngehn Sarawi kawehwehiengehr ahi mwahliel oh mohngiong me mehlel-kaiden paktehiu ahpw pak tohtoh. I kin anahne soangehn kaloalamwahu wet. Kitail koaros kin lelehng kahpwal kan oh kin anahnehda uhtuht en Ngehno. I kehnda anahn wet Ehu rahnoi iangih ahi pahpahu kohla nimwen wini. Se kilang ahd en mehlahn ahi nohnohu lau ih samwalah. Ni aht kilenglang mesehu, E sinsirei oh medek en paliwarehu sohrala. Mwurin ansou kis, ahi pahpahu ahpw lokaia. E nda, “kisin serepein emen samwalahrehr nihmwo.”

E kosoia ni ngihl tikitik. E mwomwen ahniki meleilei. E kosoiahda mehkot me E pein ese me mehlel. Ohlo uhd kihpene en nohno kisin kepweh kan. E kohieila likin perehu pwehn wia ah kalahngan ong irail nurse oh toahkteh kau me sewesehda liho erein rahn kei.

Ngehn Sarawi miher rehn pahpa ansouo pwe E kak kehn, ese, oh wia soahngkan me E wia rahno. E alehier inouo duwehte tohtohn kitail, pwe sapwellime Ngehn en ketket rehrail (Tehk D&C 20:79).

Rahnwet I kasik me amwail ineng oh kak en alehdi Ngehn Sarawi pahn laudla. Tamataman, Ih me Koht Ngehn Sarawi. (Tehk D&C 130:22) Sahmo oh Nahu wia paliwar iasadahrkei. Ah Ngehn Sarawi me wia pali Ngehno. Kumwail kak pilada en alehda I oh kasomwohdo Ih ong nan amw mohngiong oh madamadau.

Koasoandi pen atail kak en ahleda kapai kesempwalo me sansal nan mahsen kan me kitail kin rong wihk kan koaros, ahpw mweinte re sohte kin lelehng mongiong oh mwelielitail kan. Iei en mweidong Ngehno en ketdo rehtail kitail anahne “tamataman ansou koaros” sounkomouro oh “peikieng sapwellime kosonned akan.” (Tehk D&C 20:77).

Sounpwong wet kin sewese kitail en tamataman sapwellimen Sounkomouro tohnmetei oh Ah ketin iasadahsang nan sousouo wia aramas iasadah men. Me tohtoh kitail kin doandoarepwe irair pwukat nan atail madamadau. Ehu ansou ngehi oh ahi pwoud kohla ni sousou ehu nan Serusalem. Aramas tohto kamehlele me ih sousou en Sounkomouro me kalohpwuhla oh iasadahr oh Koht me ieieiaso mwo.

Sounkaweid me kawkaweid kiht rahno idila oh indahlahng kit, “Kohdo, kilang iet sousou me sohla towehu.”

Se uhdi pwe sen doulong. Se kilang peht iou wiawihkihda takai nan perehu. Ahpw nan pein ahi madamadau I kilangada ehu soangen kilel tohror. I kilangada Mary, me wahnparon ko kohkohla sang ni sousouo. Ihme Ngehno mweidehng ien kilang oh rong nan pein ahi madamadau, ni sansal duwehte ma I mih mwo ansouo.

“A Mary uh likinsousowo oh wie sengiseng. Ni E wie sangiseng, e aphw itiekidi pwe en kilenglong nan sousowo.

“Eri, e aphw kilangada tohnleng riemen me kapwatki likou pwetepwet. Ira mwohd wasa me kahlap en sises ket ieo, emen wasa me moangehu mih ie, oh emen wasa me aluweluwe kan mihe.

“Ira ahpw ndahng, Lih, Dahme ke sengisengki? Liho ahpw ndaiong ira, ahki irail wahsangehr ei Kaun, oh I sehse iawasa irail kihdiong ie!

“Ni E ndaier met, e ahpw sohpeila oh kilangada Sises me ketin uh mpe, e ahpw sehse me Ih Sises.

“Sises eri mahsaniong, Lih, dahme ke sengisengki? ihs me ke raparapahki? Pwehki Mery E medewe me iei I soumweto, e ahpw ndaiong, Maing, ma komwi me wahsang, a komwi padahkihong ie wasa komw kihong ie, pwe I en kohla oh ale.

“Sises ahpw mahsani, Mery. Mery ahpw sohpeiong oh patohwanohng, ni mahsen en Ipru, Rapohni! me wehwehki Sounpadahk.

“Sises ahpw mahsanIong, pweisang ie mahs, pwe I saikinte pwuradalahng rehn Semei. A kohwei rehn riei ko oh ndaiong irail, I pahn pwuradalahng rehn Semei oh Semomwamwail, rehn ahi Koht, oh amwail Koht”(John 20:11–17).

I kapakapkiher pwehn ale mweimwei en kehn kisehn pepehm me Mary alehdi ni sousouo oh pil dahme tohnpadahk riemeno pehmehr nan ahlen Emmaus ni ara alialu rehn Sounkomwouro, medewehte me Ih mehn likih men me pwarpwarek Serusalem:

“Ira ahpw peki reh patohwanohng, “Komw ketin pweiekdi ret, pwe ketipin peiklahr oh wasa pwongier. I eri Ketilong rEra nan Imwo pwe en iang pweiekdi wasao.

“Eri ni arail ketiket nin tehpel, e ketikida pilawa Ehu, loulou oh kaping kalahngan ong Koht. E apw ketin pilitikipeseng pilawao oh ketikihong ira.

“Mesara ko pa pehdpeseng, ira ahpw esehda me Sises mwo: a ni ahnsowohte Sises ahpw sohrasang mwohra.

“Ira ahpw ndapene, “nan kapehdita kat soh kin mwekimwekidki peren, rasehng kisiniei, ni E kin mahmahsen oh kawehwehiong kita Pwuhk Sarawi kan?” (Luk 24:29–32).

Ekei lepin lokaia pwukat pil pwarada ni ehu kaudek en kamadipw sarawi iou me I iang sounpar isihsek samwalahro. Nan ansouo kaudek en kamadipw sarawi kin wiawi ni soutik. Wasa pwongier. Tohn sarawihko koulki mahsen wadawad pwukat. I rongehr koul wet pak tohto. Ahpw I kak tamatamante pepehm me I kehn pwohngo. E kin kakerenielahng Sounkomouro. Mwein ma I pahn wadekada mahsen en koulo pepehmo pahn pwurehng kohieng kitail koaros:

Komw ketin pweiekdi rehi; pwe ketipin peiklahr.

Rahno imwseklahr

Rotorot en pwong lelehr

Ei wasa pwongier

Komw Ketlong nan ahi mohngiong,

Komw ketiket nan Imwei.

Komw ketin pweiekdi rehi; pwe ketipin peiklahr.

Ni ahi alailu rehmwi rahnwet

Mongiongie mwekidki peren rahseng kisiniei,

Ni ata kin mahmahsen pene.

Sapwellimomwi mahsen kan audedahr ahi mohngiong

Oh Kahrehiong ahi karanih komwihla.

O Sounkomour, koamoaldi rehi pwohnget;

Kilang, wasa pwongier.

O Sounkomour, koamoaldi rehi pwohnget;

Kilang, wasa pwongier.1

Me kesempwal sang ketemenpen mwekid kan iei ketemen pen ansou kan me Ngehn Sarawi kin sair atail mohngiong oh kadkadehdehki me mehlelo. Keneinei sang kilangki mesetail kan de pil sang mahsen kan me kitail rong de wadek, me iei en tamataman pepehm kan me patehng ngihl tikitik en Ngehno. Ekeite pak, me I kehn duwehte dahme soun seiloak kan nan ahl me kohkolahng Emmaus kehnehr-me mwomwen kisiniei lulul nan kapedarailko. Aphw pali laud en ansou kan, I kehnte pepehm en marain oh kekehlail.

Kitail alehdier inou kesempwal me Ngehn Sarawi kak wia iangatail ansou koaros iangahki kaweid mehlel me pid ia mwomwen atail kak ale kisakiso. Lepin lokaia pwukat kin kohsang weliepen Kauno sang ni Limeh kan ah pwildier pohn moangatail kan: “Alehda Ngehn Sarawi.” Ansouo, kita koaros mwahngiher me Ngehno pahn ketdo. Ahpw atail pwukoah iei en pilada ritingadahng atail mohngiong kan en alehda kaweid en Ngehno, erein mour.

Irair akan me Soukohp Joseph Smith lelehngehr kak wia mehn kaweid mwahu. E tapiada oh douluhla ah doadoahk ni eh koasoanedier me ah loalokong me sohte itar pwe en ese ale me E weweidki. E pein pilada en aktikitikla mwohn Koht.

Mwuri, Joseph pilada en peki sawas rehn Koht. E kapakapki ni pwoson ni E kamehlele me Koht pahn ketin sapeng. E alehdi pasapengo ni Eh wia mwahnakapw pwulopwul men. Pasapeng pwukat kohdo ni Eh anahne ese duwen koasoandi me Koht kupwurki Sapwellime Mwomwodiso en ahniki. Ngehn Sarawi kaloalamwahuih oh kaweid erein ah mour.

E peikieng Kauhdail mendahte apwalpe. Ni karasepe, E ale kaudiahl pwe meh Ehkriemeno en seiloakla England ni ansouohte me E keiu anahne irail. Ahpw en mweidiraila.

E alehdi kapwung oh kaloalamwahu sang rehn Ngehno ni E mih nan imweteng oh sounleng kan alehdi kalokolok. Oh e pil peik ni e weid nan elen kohlang kahnimw en Carthage mendahte e ese me e pahn mwein kamakamwla.

Soukohp Josep wiahda karasaras mwahu ong kitail duwen atail pahn kin alehdi kaweid oh kaloalamwahu sang rehn Ngehn Sarawi.

Keiu E pilida en aktikitik mwohn Koht.

Keriau E kapakap ni ah pwoson laud ki Kaun Sises Krias.

Kesilu iei en peik ni pisetik. Peik kak wehwehki ken mwekid pitipit. E kak wehwehki ken kaunopda. De E pil kak wehwehki ken awiawi ni kanengamah ke lao alehdi kaweid kan me luhe.

Oh KepaIu me iei ken kapakapki pwehn ese anahn kan oh pepehm kan en aramas teikan oh duwen amw pahn kak sewese pahn kaweid en Kauno. Sosep kapakapki souleng kan me aliale kalokolok ni ah mih nan imweteng. Nan ahi mour I paikiher ansou mwahu tohtoh en kasawi soukohp en Koht kan ni ar kin kapakap, peki kaweid, alehda kaweid, oh kawpaiada.

I wehwehkilahr duwen audepen ar kapakap kan me pid irail akan me re kin poakong oh papah. Mwomwen ar kin kesempwalki mehteikan kin ritingida ar mongiongkan pwehn alehdi kaudail. Ke pil kak wia met.

Kaweid sang nanleng pahn sewese uhk ni amw pahn papah mehteikan ni mwarehn Kauno. Ke kilangehrr met nan amw mour, duwe ngehi. Ehu rahno ahi pisop ndahong ie-ni ansou ieu me ahi pwoud inenen pwunod oh wia doahdoahk laud nan ah mour—“ansou koaros I kin esehda duwen emen tohn aht ward me anahne sawas, ansou me I lella rehrail pwehn sewese, I kin diarada me ahmw pwoud lelehr mwo pwehn sewese. Ia duwen ah kin kak wia soahnget?”

E duwe irail akan koaros me ngoangki wia doahdoahk nan wein Kauno. Re kin wia soahng riau. Tohn padahk koahiek kan kin wahrong Ngehn sarawi en ketiket rehrail kerenieng ansou koaros. Oh re pil alehdier kisakis en ahniki limpoak mehlel, iei limpoak mehlel en Krias. Kisakis pwukat wie lalaudla rehrail ni arail kin doahdoahki pwehn papah pwehki ar poakong Kauno.

Mwomwen kapakap, kaudail, oh limpoak oh kauno kin doahdoahkpene ni atail kin papah kawehwehdier ni unsek nan mahsen pwukat:

“Ma kumwail pahn peki rehi mehkot ni edei, I udahn pahn kapwaiada.

“Ma kumwail poahkohng ie, kumwail kapwaiada ei kosonned akan.

“I pahn peki rehn Semei, oh e pahn ketikiong kumwail pilemen Sounsawas, pwehn ketiket rehmwail kohkohlahte;

“Me iei Ngehn en Mehlel; Tohn sampah wet sohte kak ale, pwehki ar sohte kak kilang de ese Ngehno: A kumwail ese, pwehki E kin ketiket rehmwail oh kin koukousoan loalamwail.

“I sohte pahn likidmelieikumwailla: Ahpw I pahn pwurodo rehmwail.

“Mwurin ansou kis sampah wet solahr pahn kilang ie; ahpw kumwail pahn kilang ie: Oh pwehki Ei momour, kumwail pahn pil momour.

“Ni rahno E pahn leledo, kumwail pahn ese me I kin mihmih nan kupwur en Semei, oh kumwail kin mihmih nan mohngiongi, duwehte Ei kin mihmih nan mohngiongimwail.

“Mehmen me kin rong oh kapwaiada Ei kosonned kan, iei I me kin poakohng ie: Semei pahn loalloale mehmen me kin poakohng ie, oh I pil pahn poakohng, oh kasalehiong pein ngehi.” (Sohn 14:14–21).

I kapwulewei pein ahi kahdehde me Sahmo udahn ese Ihs kowe, amw pepemw kan, oh kin ese anahn kan ni pali Ngehn oh paliwar en emen emen aramas. I kadehdehki me Sahmo oh Nahu me kin ketin kadarada Ngehn Sarawi ong koaros irail akan me alehier kisakiso, peki pwe ken kak ale kapai wet, oh nantihong warohng. Sahmo, de Nahu de pil Ngehn Sarawi sohte pahn idingehng pein irail nan amw mour. Kitail me saledek pwehn pilida. Kauno ketin Mahsaniher ong karusiehn:

“Rong! Iet I lelehr ni omw wenihmw oh wie letelet; mehmen me kin rong ngileiet oh ritingdadahng ie, I pahn pedolong re nan imwe oh iang I, oh e pahn iang ie, se ahpw pahn konokonot.

“Me kin dadaurete lao powehdi me suwed koaros, I pahn mweidohng en iang mwohd limwahn mwoalei, duwehte ei powEdIer sampa on wia mwomwohnd limwahn mwoalen Semei.

“Eri, mehmen me mihe salenge men song wasa, ah en rong dahme Ngehn Sarawi mahmahsanihong.” (Kaudiahl 3:20–22).

I kapakapki ahi mongiong unsek me kumwail pahn rong kapitien Ngehno, me Kauno kin kihwei ni kalahngan. Oh I kapakapki pwe kumwail en kin ritingada amwail mongiong kan pwehn alehda Ngehno. Ma komw pahn peki ni ineng mehlel oh sang ni amw pwoson Sises Kriais pwehn alehdi kaweid, komw pahn alehdi ni ansou oh wiepe me Kauno kupwurki. Koht ketin wia met ong Sosep Smid. Oh E kin ketin wia met ong soukohp iaias kan, Presiden Russel M. Nelson. E ketin kosonedIer duwen amw pahn tuheng Sapwellime seri kan pwe wilianti I oh papah irail.

I kehnehr limpoak en Sahmo oh Sapwellime Iehros ong Sapwellimen Koht seri kan koaros me mih sampah oh pil me mih sapwehn Ngehn. I kehnehr kalouloumahwu oh kaweid n Ngehn Sarawi. I kapakapki pwe kumwail en kak alehdi pohpol me kin kohsang en Ngehn Sarawi ah kin ieiahng uhk. Ni mwarehn Sises Krias, amen.

Iren kaweid

  1. “Abide with Me; ’Tis Eventide,” Hymns, no. 165.