2010–2019
Ehu Rahn Luhwe
Epreil 2018


Rahn ehu Luhwe

Kitail koaros ahneki rahn ehu kitail en mouriki, oh ihte me kitail en wia pwe rahno en kak pweida, iei kitail en ahneki ineng en tohnmetei.

Pahr kei samwalahro, kempoakepahi ko nainekihda seri masamwahu men adanki Brigham. Mwurin en serio iwpidi, Brigham kosou ehr oh dierekdahr meh kohwa soumwahu me re kin kadanki Hunter syndrome, me wewehki e sohte pahn mour werei. Ehu rahno ni peneineio ah mwemweitla likin tehnpas sarawio, Brigham pa ndahla sin lokaia iou; pak riau e nda, “Rahn ehu luhwe.” Rahn ehu mwuri, Brigham mehla.

Kilel
Brigham
Kilel
Brigham’s family
Kilel
Brigham’ grave

I pil kin iang mwemweitla ni an Brigham sousou-o ekei pak, oh ansou koaros I kohla, I kin medewe lokiahu “Rahn ehu luhwe.” I kin medemedewe pahn ia wehwe, ia mwomwen ngehi ma i pahn ese me rahn ehu luhwe ien mouriki. Pahn ia mwomwen ngehi ong ahi pwoud, nei seri, oh mehteikan? Ia uwen eimah oh kadek me i pahn wia? Ia mwomwen ahi pahn apwalih palinwereie? Ia mwomwen ahi pahn kin wie kapakap tikitik oh wadek nei pwuhk sarawi? I kamehlele me ehu rahn kitail pahn ahneki “rahn ehu luhwehu” kitail pahn pwuriamweikihla—diarada me kitail anahne doadoahk mwahu pwehki ihte uwen ansou me luhwedi ong kitail

Nan pwuhk en Kadehde Mering kitail wadek ehr soai pen Hezekiah, nahnmwarki en Suda. Soukohp Aiseia pakairkiongehr Hezekiah me an Hezekiah mour pahn loplahr. Ni ansou e rong an soukohp-o mahsen, Hezekiah apw tepda kapakap, pekpeki oh wie mamauk laudki. Ni ansouwohte, Siohwa ketkiong Hezekiah mour sounpar 15. (Tehk Isaiah 38:1–5.)

Ma kitail pahn ese me atail mour mwotomwot lahr, mwein kitail pahn pil peki atail rahn en kak kalaudla pwehki soang kei me kitail anahne wia de kamwahuihla.

Mendahte uwen ansou iou, Kauno nin duwen Kupwure, kin ketkiong emen emen kitail, soang tehiou me kitail kak koapwoaroapwoarki: kitail koaros ahneki rahn ehu-o kitail en mouriki, oh ihte me kitail en wia pwe rahno en kak pweida, iei kitail en kak ahneki ineng en meirong

Kauno masanih, Oh kilang, met e kadahnki rahnwet lahu lel ansou ketdohn Sapwellime Iehroso, oh e wia rahn en tohnmetei (Tehk D&C 64:23; kalaudpe patehng).

Lepin lokaia tohnmetei kohdo sang lokaiahn Latin sacer, me wehwehki “sarawi,” oh facere, me wehwehki “en wia,” ni ekei koasoai en wia pwe en sarawihla, en wadohng irail wahu.

“Tohnmetei kin wahdo kapai sang nanleng” (“Praise to the Man,” Hymns, no. 27).

Ni songen wiepe dah me tohnmetei kin kiheng atail mour pwehn mie katepe de kapai pe?

Keiou, pein tohnmetei kin kakehlakai kitail oh kihdo kesemwpwal en dahme kitail kin meirongki.

Pahr kei samwalahro ni ehu rahn sarawi en kaisihsol, liohdi men apw kohdahdo oh wia ah kadehde. E kousoan nan kanihmw iou kahdanki Iquitos, me mihmi nan wel en Amazon. E inda me sangete ansou me e pepdaiso, e kin kalapw koaskoasoane en wia tiahk sarawi kan nan tehnpas sarawi en Lima nan Peru. E kin loaloapwoatehng pwain meiroang ansou koaros oh kihpene nah sent ekisekis sounpar tohto.

Soangen peren me E ahneki mwurin eh kohla nan tehnpas sarawi oh ale tiahk sarawi kan sansal nan koasoai pwukat: “Rahnwet I kak nda me I kehn me I udahn onopadahr I en lella ni kahdeng. Ngehi lih emen me keieu nsenamwahu nan mour wet; I nekidalahr uwen mwohni ieu, I kihkihpene nei sent ansou werei pwe I en kohla ni tehnpas sarawi, oh rahn isuh awa 18 me I dakehki bus, lau I lella nan tehnpas en Koht. Ni ei mwesel sang ni tehnpas sarawio, I sohte pahn mweidehng mehkot tikitik en kedirepwe inou koaros me I anahne wia pwe I en kak kohkihdo nan tehnpas sarawi; met pahn wia ehu mehkot mwahl. Met wia inou kesempwal.

I esehsang lih kadek menet me pein ahn emen tohnmetei wia ehu mehkot me keieu kesempwal me kin sair atail pilipil oh atail inou mehlel kan. Pein ahn emen tohnmetei kin sair atail mwekid kan, atail inou kan oh kiheng wehwehn soahng sarawi kan.

Keriau, tohnmetei me kitail kin wiahieng mehteikan, oh me mehteikan kin wiahieng kitail, kin imwikihla kapai ong koaruhsie.

Ni ansou me I wia emen tohn sukuhl nan palien kasukuhl en wia ngih, mwomwen pein atail pai en wehi sohte uhdahn idipek. Pweilaudla en dipwisou mwadangete katikala kesempwalpen mwohni sang ehu rahn ong ehu rahn.

I taman sounpar me I towehda kasukuhl me pid wiepen pwalang aramas; I anahne en mie rehi dipwisou kan me anahn ong pwalang aramas mwohn towehla elep en pahro. Ahi nohno oh pahpao nekidala uwen mwoni me mie anahnepe. Ahpw ehu pwohngo mehkot kesempwal wiawi. Kiht kihpene mwohni mehn pwain dipwisou koaros me itarohngete pwainda kisin dipwisoun kolpene dipwisoun pwal riau —oh sohte pil ehu soahng. Se pwurala ni ihmwo ni aht sohte pwainda mehkot, oh insensuwed pwe I sohlahr pahn kak towehda elep en pahro nan college. Sohte pwand, ansouohte, ahi nohno ahpw nda, “Taylor, kohdo iang ie; kita kohla net.”

Kiht eri kohla wasa me dir kepwehn netikihla oh pwainda dipwisoun ipwerek. Ni aht lel ni ehu sidohwa, ahi nohnohu pwadikehi sang nan nah pilihso kisin luwou kohl lingan ehu mi loale me ntingdi powe: “Ong nei serepein me I poakohng sang rehn ahmw pahpa.” Luwou ieu mwo me ahi pahpa kahlapo kiheng nohno ni ehu ah rahn en ipwidi ko. Eri, ni ei kilkilango, e oudahte netikihla luwouo.

Ni ansou me e ale mwohnio, e ndahngie, “Ma mie mehkot me I kamehlele, iei me ke pahn wiahla emen soun tipwengi. Kohla oh pwaida dipwisou koaros me ke anahne.” Soangen tohn sukuhl da me ke leme I wia mwurin dahme wiawihero? I men wiahla aramas me keieu mwahu oh kanekehla ahi sukuhl ni ansou mwadang pwehki I esehier uwen pweilaud en tohnmetei me e kin wiewia.

I wehwehkihla me tohnmetei me irail kan me kitail poakohng kin kamwahuiala atail mour duwehte nimala ehu kep en pihl lemwulemwur ni ansou me kitail mihmi nan werengen sapwtehn. Soangen tohnmetei wet kin elehda kapwoaroapwoar oh kamwakidada aramas.

Kesiluh, tohmetei koaros me kitail kin wia me tikitik karasalahng tohnmetei en sapwellimen Koht Iehroso.

Ia kesempwalpen atail mour kan karasalahng tohnmetei mehlel en sapwellimen Koht Iehroso? Ia duwen atail kak wauniki tohnmetei kesempwalo? Ehu ehu rahn kitail kak tamataman me kitail ahniki ehutehr rahn en mour oh loaloapwoat. Amulek padahngki: Ei, I men kumwail en dehr pwurehng kekeluwakiala mohngiongimwail kan; pwe kilang, met iei ansou oh rahn en amwail komourla; oh eri, ma kumwail pahn koluhla oh sohte kekeluwakiala mohngiongimwail kan, ansouohte koasoandi mwahu en komourlao pahn kodohng kumwail (Tehk Alma 34:31). Ong ehu kawehwe, ma kitail pahn sansaladakiheng Kauno tohnmetei en nsensuwed oh kapehd tikitik, ansouohte kapai kan en koasoandi laud en popohlo pahn sansal nan atail mour kan.

Koasoandi en komouro kak pweida pwehki tomw en Sises Kraiso. Pein Ih ketin kawehwedahr duwen dahme tohnmeteio wiahiengehr Pein Ih, duwehte Koht, me keieu lapalapo, eh ketin rerada pwehki medek, keredi en nta ni kisin pwoahr koaros, pwe en ketin epwelkihda, oh kahpwal en koaros kahlap oh ngehn—oh me I sohte pahn nim kep katiko, oh rempwikihdi (Tehk D&C 19:18).

Oh pwehki tohnmetei wet, mwurin ideidawehn wiepen koluhla mwahu, me kitail kak pehm uwen toutoun atail sapwung kan oh dihp kan arail epwella. Ni mehlel, dihp, namenek, medek, nsensuwen, oh sohte medemedewe pein kitail kin welialihkihda ehu pepehm sansal, popohl, peren, oh koapwoaroapwoar.

Ansouohte, ni atail kin wahuniki oh pil kalahnganki Sapwellim tohnmetei, kitail kak alehdi ni kouahlap ineng laud en wia seri mwahu en Koht, pwehn tohrohrala sang dihp, oh kolokol inou kan mwahu sang mahs.

Eri, duwehte me Inos wiahier mwurin Eh alehdi mahkpen dipe kan, kitail pahn pehm ineng en tohnmeteiki pein kitail oh rapahki kamwahupen riatail peinakap oh mwahnakapw akan (tehk Inos 1:9). Oh kitail pahn inengieng douluhl “ehutehr rahn” koaros idawehn luhk me Piresiden Howard W. Hunter kaleledohng kitail ni eh mahsanih: “Kamwahuala ehu pingiping. Ropada emen kempoakepahmw me manokinoklahr. Kihsang lemelemehk oh weliankihdi koapwoaroapwoar. …Kihla ehu pasapeng mwahu. Kanngoange me pwulopwul. Kasalehda ahmw mehlel ni koasoai oh mwekid. Kolokolete inou. Kesehla mour suwed. Mahk ohng imwintihti. Pekimahk. Song wehwehkihla. Kasawih ahmw anahn rehn mehteikan. Medewe mahs emen tohrohr. Kadek. Meleilei. Ekis kouruhr. Kasalehda ahmw kaping kalahngan. Kasamwoh aramas en kohdo. Kaperenda mohngiong en seri. …Koasoaia ahmw limpoak oh pil pwurehng koasoaia (Padahk sang Presiden kan en Mwomwohdiso wet: Howard W. Hunter [2015], 32; adapted from “Ia wehwehn Krismas,” McCall’s, Dec. 1959, 82–83).

I koapwoaroapwoarki me kitail koaruhsie pahn audehkihda rahn akan en atail mour soangen mwekid wo oh mour wo me pein ahn emen tohnmetei oh tohnmetei me kitail kin wia de alehdi sang rehn mehtei kan kin kiheng kitail. Oh nan ehu wiepe tohrohr, kitail kak pereniki meleilei oh peren me tohnmetei en Ihte Sounkomouro ketin wiahieng kitailehro; ei, onepek mwahu wo me sansalehr ni ansou me kitail wadekehr me Adam pwupwidier pwe aramas en kak mour, oh me aramas wie momour, oh ni mehlel kumwail momour (ni paliwar) pwe kumwail en kak ahniki popohl (tehk 2 Nephi 2:25). Popohl wo wia uhdahn popohl me tohnmeteio te oh Tomw en Sounkomour Sises Krais kak ketin toukihda.

Iei ahi kapakap kitail en idawehn Ih, kitail en kamehlele Ih, kitail en poakohng Ih, oh kitail en pehm limpoak me sansal sang ni Sapwellim tohnmeteio ansou koaros me kitail ahniki ansou mwahu en mour pil ehu rahn. Ni mwaren Sises Krais, amen.