2010–2019
Kaudiahl ong Mwomwohdiso, Revelation ong Atail Mour
Epreil 2018


Kaudiahl ong Mwomwohdiso, Kaudiahl ong atail Mour

Nan rahn akan me pahn kohdo, e pahn sohte mengei en mourla ni pali ngehn ma sohte kaweid, kahlu, kansenamwahu, oh lipwen Ngehn Sarawi.

Meid kalahngan ahi kak patehng kumwail kawawih Ihster wet nan rahn Sarawi en kapokon lap wet! Sohte mehkot me mwahusang atail pahn kataman dahme keiou kesempwal me wiawier pohn sampah sang atail pahn pwongih mehmeno me ipwidier sampah oh pwoula. Nan Mwomwodiso en Sises Krais en Souleng en Imwin Rahn Akan, kitail kin pwongih Ih me tepsang Sapwellime Tomwo nan Mwetuwel en Kedsemeni. Pein insene sang loale en lokolongki dipetail kan oh luwet en emenemen kitail, iei me lokolok karehiong nta kerekerieisang nan kisin pwoahr en pohn kilin erekso.”1 E kalohpwuala pohn lohpwun Kalpweri2 oh iasada kesiluh en rahn iei me tepin iasada nan pwungen Sapwellimen Koht Sahm Nanleng serihkan. I poakpoake oh I kadehdeda me E ketin Ieias! Iei Ih me ketin kawkaweidih Sapwellime Mwomwohdiso wet.

Ma sohte Tomw en Sounkomouro, sohte emen kitail pahn ahniki koapworopwor en pwurala rehn Sahm Nanleng. Ah ma Kauno sohte iasada, mehla me pahn imwin atail mour. Pwehki tomw en Sounkomouro karehieng mie mour soutik oh koaruhsie pahn iang mour kohkohlahte.

Pwehki Sapwellime doadoahk kesempwal oh popohl me E kin ketkihong Sapwellime souleng kan me kahrehda me ngehi oh ahi pwoud kehn nan kapehd meleilei ni soutik en Senuari 2, 2018, ni ahnsou me se tepin esehda duwen rongen Preseden Thomas S. Monson.

Kilel
Presiden Russell M. Nelson oh Presiden Thomas S. Monson

Ia uwen aht loaloidki Preseden Monson! Se wauneki ah mour oh ah wiewia katapan kan. Ohl sarawi mehlel men, e sair aramas koaros me ese ih oh mie lipwe nan Mwomwohdiso wet.

Rahn Sarawi ehu, Senuari 14, 2018 nan pere keiou powe nan Tehnpas Sarawi, Presedensi Keieu koasoanehdi sapahl nin duwen Sapwellimen Kauno koasoandi sarawi. Ah aio ni pokon sarawio, tohn Mwomwohdiso wet, wasa koaros nin sampah kauwada pehrail kan pwehn utungada mwekid me wiawier sang rehn Wahnpoaron kan. Ni karakarahk, I kapingki mehlel amwail utuht.

I pil kalahnganki irail ko me tiengla mwohi. I pil kapingki ahi ahniki ahnsou mwahu en papahki sounpar 34 nan Pwihn en Wahnpoaron Ehk Riemen oh I pil kin ese oh ahn preseden en Mwomwodiso 10 sang nan presiden 16. Soahng tohto me I esehla sang emenemen irail.

I pil kapingki mehlel ahi peneinei en mahs ko. En ahi nohno pahpa kahlap kan ar nohno pahpa koaros iangala Mwomwohdiso wet nan Europe. Emen emen irail koaros toumeteikihla mehkoaros pwe ren kohdo Saion. Ahpw, nan dih en mwurio, mie ekei kadaudokarail me luwetala. Met kahrehda I sohte tikada nan peneinei me poahsoanki rongamwahu.

Kilel
An Presiden Nelson nohno pahpa
Kilel
An Presiden Nelson peneinei

I kin kapingki ahi nohno pahpa. Ira inenen kesempwal ong ie oh re padahki ong ie padahk katapan. E sohte itar ahi kalahnganki ong ira pwehki insenemwahu me I tikida loale, ngehi oh rieiko. Ahpw sangete ahi pwutak, I eseier me mie mehkot me I anahne. Ehu rahn I douda nan pwoas oh kohla ni sdohwa en LDS me kin netkihla pwuhk pwe I en rapahkida pwuhk me pid Mwomwohdiso wet. I kin pereniki esehla duwen rongamwahu.

Ni ahnsou me I wehwehkihda duwen Kosonned en Roson-o, I mwahuki ahi nohno pahpa en momourki kosonnedo. Eri, ehu rahn ni ahnsou me I pwulopwulte, I kodihla pah nan imwato oh kapwalangpeseng pwoatel en sakau koaros! I kasik me ahi pahpahu pahn kaloke ie, ahpw e sohte mwesei.

Ahnsou me I tepier ekis koahiekda oh tepier wewehki uwen kaselel en koasoandi en Sahm Nanleng, I kin wie medemedewe, “I solahr anahne kisakis en Krismas! Ihte me I men wia, katengtengpene rehn ahi nohno pahpa.” Uwen werei en ahi kin kaskasik e sohte wiawioh lao ahi nohno pahpa lela sounpar welihsek samwa. Ahpw e pweida. I sohte kak kawehwehda uwen peren laud me I kehn rahno.3

Kilel
Russell ih Dantzel Nelson

Nan pahr 1945 ni ahnsou I iang sukuhl en toahkte, I pwoudkihda Dantzel White nan Tehnpas Sarawi en Salt Lake. Se nainekihda serepein kaselel duwemen oh emen pwutak. Rahnwet aht peneinei me wie kekeirdahte me kin kapereniehda mehlel nan ahi mour.

Kilel
Presiden ih Sister Nelson oh neira serepein kan
Kilel
Presiden Nelson oh nah pwutak

Nan 2005, mwurin sounpar 60 en aht pwopwoud, ahi werek Dantzel mehla ni sohte kasikpe. Erein ahnsoukis I pwonkihla ahi nsensuwed. Ahpw me soaipen Ihster oh inou en iasada me kakehlaiehda.

Kilel
Wendy oh Russell Nelson

Eri Kauno ketkihong ie Wendy Watson. Se katengtengpene nan Tehnpas Sarawi en Salt Lake nan Eiprel 6, 2006. Oh ia uwen ahi poakpoake! Lih kapwuriamwei men. Lapalahn kapahi ong ie, ong aht peneinei, oh ong Mwomwodiso Unsek.

Ehu ehu kapahi pwukat kohkihdo ahi raparapahki oh idihdawehn kemwekid en Ngehn Sarawi kan. Preseden Lorenzo Snow mahsanih, “Ih me kapahi laud en Souleng kan koaruhsie … iei me mie atail pwuhng en alehdi atail pwais sang rehn Ngehno pwehn doadoahk nan atail mour rahn koaros.”4

Sangete ahi malipilip kapw en wie Preseden en Mwomwohdiso wet, Ngehno kin kapwkapwurehiong ie uwen Kauno Ah ketin kupwurki kasalehda kupwure. Kapai en alehda kaudiahl iei ehu kisakis inenen kesempwal me Koht kin ketkihong Sapwellime serikan.

Sang ni koadoakpen Ngehn Sarawio, Kauno pahn ketin sewese kitail ni mehkoaros me pwung. Nan pere en koadoahke aramas nan imwen wini, mie ahnsou me I kesihnen pohnangin aramas—oh sohte nohn wehwehki ia mwomwen I pahn koadoahkehki ehu soangen pwal me saikinte wiawi—oh I ahpw kehn Ngehn Sarawio kasalehiong ie nan ahi madamadau ia mwomwen I pahn wia.5

Pwehn kalaudehla uwen Wendy en koapworopworkin ie, ni ahnsou me I peki pwopwoud I ndahiong, “I ese duwen kaudiahl oh ia mwomwen alehdi.” Duwen ah lih koahiek men—oh duwen me I wehwehkier met sang reh—e rapahki oh alehdier pein ah kaudiahl duwen kiht, me kahrehda ah sapengkin ie ehi mwurin ahi pekihda.

Ni ahi kin iang towe Pwihn en Wahnpoaron Ehk-Riemen, I kin kapakapki rahn koaros I en alehdi kaudiahl oh I kin kapingkalahngankiong Kauno ahnsou koaros me E kamwekidada loaleie.

Medewe manaman kapwuriamwei sang kaudiahl kan. Sohte lipilip soangen malipilip dah me kitail pwukoahki nan Mwomwohdiso, kitail kak peki rehn Sahm Nanleng oh alehdi kaweid en ketin doare kitailsang ni me suwed kan oh mehn karampwa kan oh pwe kitail en kak kapwaiada mehkan me kin apwalehng kitail en pein wia. Ma kitail pahn mehlel en alehda Ngehn Sarawi oh esehla oh kak kehn oh wewehki Sapwellime mwenginingin en kaweid, E pahn ketin kakahluwai kitail nan irair kan me laud oh tikitik.

Ni ahi sohpai ih kahpwal en pilada nei soun sawas riemen, I medmedewe ia mwomwen ahi pahn kak pilada ohl riemente sang nan meh ehk riemeno me I kin poakohng oh kin wauneki.

Pwehki I ese me kamarain mwahu kin poahsoanki ire dehde, I ahpw kapakapki oh tuhwong Wahnpoaron ko emen wad emen.6 Eri I kohla nan ehu pere tohrohr nan tehnpas sarawi oh rapahki kupwur en Kauno. I kadehdehki me Kauno kupwurki ien pilada Preseden Dallin H. Oaks oh Preseden Henry B. Eyring en wiahla nei sounsawas kan nan Presedensi Keieu.

Pil duwehte, I kadedehki me Kauno kamarainihkiniehda malipilip en Elder Gerrit W. Gong oh Elder Ulisses Soares ren kasarawieng nan pwukoah en Sapwellime Wahnpoaron. I kasamwo ira ong pwihn en ohl pirien en papah.

Ni aht kin patohpene pwehn kosoipene nanpwungen Presidensi Keieu oh Pwihn en Wahnpoaron kan, nan aht perehn tiepene kin wiahla perehn kaudiahl. E kin sansal me Ngehn Sarawi kin ketiket mwo. Ni aht kin wia lamalamkipene nanpwungat ire apwal kei, e kin kapwuriamwei dahme kin wiawi ni ahnsou me emenemen Wahnpoaron ko kin koasoaia ar pali. Ele mwein ni tepdao en emenemen ah lamalam kin wekpeseng, ahpw aht poakpene sohte kin duduwehte. Aht kin ehupene kin sewese kiht en kasawih kupwur en Kauno pid duwen Sapwellime Mwomwohdiso.

Nan aht tiepene kan, sohte usuhs kin wiawi! Se kin rong sang emenemen iangahki kapakap oh kosoipene lao se kin ehupene. Mwuri, ni aht kin pwungkipene, aht miniminpene en Ngehn Sarawi kin kaperenihkitda! Se kehn dahme soukohp Joseph Smith ese ni ah padahngki, “Ni atail kin ehu kihpene atail pepehm kitail kin alehda manaman rehn Koht.”7Sohte emen nan tohn pwihn en Presedensi Keieu oh pwihn en Wahnpoaron Ehk Riemen kin kihda pein insene ong Mwomwodiso en Kauno!

Riei ko, ia mwomwen atail pahn kak wiahla ohl oh lih—me kin papah duwehte mwomwen Krais kin papah—me Kauno ketin kupwurki kitail en kin wia? Ia mwomwen atail pahn kak diar pasepeng kan en atail peidek kan me kin sawehwe ong kitail? Ma mie mehkot me kitail esehla sang dahme wiawieng Joseph Smith nanpwungen Puhk Sarawi ko, Iet, Nanleng kin wie ritirite oh Koht kin ketin mahmahsente ong Sapwellime serikan.

Joseph Smith kasalehieng kitailehr koasoandi ehu pwe kitail en idawehn en alehdi pasepeng en atail peidek kan. Ni ah idawehn inou en Seims me ma kitail anahne erpit kitail en peki rehn Koht, kisin pwutak Joseph ahpw inenlahte peki rehn Sahm Nanleng.8 E rapahki pein ah kaudiahl, oh pwehki ah rapahki e ritingadahng kaimwiseklahn irair en ahnsou.

Me pahn duwehte, dahme ke raprapahki me pahn ritidahng uhk? Eripit dah me ke anahne? Dahme ke kehn me kesempwal en ese de en wewehki? Idawehn karasaras en Soukohp Joseph. Rapahki wasa meleilei wasa me ke pahn kak wie kohkohla ie. Karakarahkala mwohn Koht. Wehkada loalomw unsek ong Sahm Nanleng. Patohla Reh pwehn diar pasapengpen ahmw iren peidek kan oh ma ke anahne koaloalamwahu.

Kapakapki ni mwaren Sises Krais duwen ahmw iren kapwunod kan, ahmw kin masak kan, ahmw luwet akan—ehi, dahme mih nan ahmw mohngiong. Eri rong! Intingiedi dahme kohdo nan ahmw madamadau. Intingiedi dahme ahmw pepehm kan oh wia dahme ke kamwekidada en wia. Ni ahmw pahn kin wiewia kapwkapwurehiong rahn koaros, sounpwung koaros, pahr koaros, ke pahn “keirda nin duwen padahk mehlel en kaudiahl.”9

Koht uhdahn men mahseniong uhk? Ehi! En aramas emen eh pahn kapahwei oh song en kauhdi pillap en Missouri … pahn rasehngete aramas me pahn song en kerempwa kupwur en Koht Wasa Lapalahpie ni E pahn ketin kamwerehdiong pohn Souleng kan Sapwellime kupwurokong sang nanleng.”10

Ke sohte anahne wie medemedewe duwen dahme pwung.11 Ke sohte anahne medemedewe ihs me ke kak likih. Sang pein ahmw kaudiahl, ke kak pein alehdi ahmw kadehde, me Pwuken Mormon iei mahsen en Koht, oh me Joseph Smith soukohp men, me Mwomwohdiso wet Sapwellimen Kauno. Mendahte dahme ekei aramas kin nda de wia, sohte emen kak kihsang kadehde me poadier nan mohngiongomw oh nan ahmw madamadau duwen dahme pwung.

I koangoangehkin kumwail en kalaudehla amwail koahiek ni palingehn en alehda pein amwail kaudiahl, pwe Kauno inoukier me “ma ke pahn peki, ke pahn kin wie aliale kaudiahl, kin wie aliale kupwurokong, ke pahn esehla soahng rir kei oh esehla mehkan mehn kameleilei—me kin kahrehda popohl oh mour soutik.”12

E inenen tohto dahme Sahm Nanleng kupwurkin kumwail en ese. Nin duwen me Elder Neal A. Maxwell padahngki, “Ong irail kan me masarail kan kak kilang wasa oh salengarail kan kak rong wasa, e inenen sansal me Sahm oh Sapwellimeo kin ketkiong irail soahng rir kan en lahng oh sampah pokon!”13

Sohte mehkot kak ritingada wenihmw en nanleng me duwehte kalaudlahn mwakelekel, mehlel en peik, ngoangki rapahki, wadwadek mahsen en Krais nan Pwuken Mormon rahn koaros,14 oh kin wie pwarapwarlahte nan tehnpas sarawi oh wia koadoahkpen poadopoad en peneinei.

Uhdahn, pahn mie ahnsou me ke pahn kehn me nanleng ritdi. Ahpw I inouki me ni ahmw pahn doudoulahte poadediengete, kalkalahnganki kapahi koaros me Kauno ketkiong uhk, oh ma ke pahn kanengemah wauneki koasoandi en Kauno, e pahn ketkiong uhk kupwurokong oh wehwe me ke raparapahki. Kapahi tohto me Kauno ketin neknekid ohng uhk—pil manaman kapwuriamwei kan—pahn kohdohng uhk. Ihme pein ahmw kaudiahl pahn wiahiong uhk.

I ahniki koapworopwor duwen dahme pahn wiawi mwohtail. E pahn dirkihla ahnsou mwahu ong emenemen kitail en keirda, ahnsou en sawas, oh wahla rongamwahu ni keimwin sampah kan koaros. Ahpw I pil pwunodki dahme pahn wiawi nan rahn kohkohdo kan. Kitail wie momour nan sampah me diren kahpwal oh pingiping wie lalaudla. Dondodilahn ahnsou en social media oh rohng kapw ahnsou koaros. Ma kitail men kasawihda nanpwungen kid en lamalam oh iren madamadau en aramas akan me kin pelian me mehlel, kitail anahne esehla mwomwen alehdi kaudiahl.

Atail Sounkomour oh Soundoar, Sises Krais, pahn ketin kapwaiada ekei Sapwellime manaman kapwuriamwei kan sang met lao ansou me E pahn ketdo sapahl. Kitail pahn kilang kilel kaselel kan me Koht Sahm oh Sapwellime Iehroskin kakaun sampah wet ni lingan oh roson. Ahpw, nan rahn kokohdo kan, e pahn apwal en pitla ni pali ngehn ma sohte kaweid oh koaloalamwahu en Ngehn Sarawi.

Riei ohl oh lih kempoak kan, I peki rehmwail ni ngidingid en kalaudehla ni pali ngenomwail en alehdi kaudiahl. Mweidehng Rahn Sarawi en Ihster wet en kawekila amwail mour. Pilada en wia doadoahk sarawi me mie pwe ke en insenemwahuki kisakis en Ngehn Sarawi oh rong mwahu ngilen Ngehno ahnsou koaros ni ngihl sansal.

I iangala Moronai ni ei I koangoangehkin kumwail nan Ihster en Rahn en Sapad wet en “kohdo rehn Krais, oh alehda kisakis mwahu koaros,”15 tepki mahs kisakis en Ngehn Sarawi, iei kisakiso me pahn wekidala ahmw mour.

Kitail me tounpadahk en Sises Krais.Mehlel me keieu kesempwal me Ngehn Sarawi pahn kadehdehiong uhk iei me Sises me Krais, Sapwellimen Koht Ieias. E ketin Ieias! Iei Ih me weliapatail rehn Sahmo, me wia atail karasaras, oh atail Soundoar. Nan Ihster en Rahn Sarawi wet, kitail kawahuih Sapwellime tohnmetei, Sapwellime Iasadahu, oh Sapwellime sarawi.

Nan Sapwellime Mwomwohdiso wet, me kapwurpwurdohr sang Soukohp Joseph Smith. I kadehde, me I poakohng emenemen kumwail, ni leleng kapai en Sises Krais, ahmen.