Vanhinten koorumi
Se, että seurakunnassa on yksi Melkisedekin pappeuden koorumi, yhdistää pappeudenhaltijoita toteuttamaan kaikkia pelastuksen työn puolia.
Jokin aika sen jälkeen kun kirkko oli perustettu tänä viimeisenä taloudenhoitokautena, Herra sanoi ilmoituksessa: ”Ja uskonne rukouksen kautta te saatte minun lakini, jotta tietäisitte, kuinka hallita minun kirkkoani, ja kaikki olisi oikein minun edessäni.”1 Tätä periaatetta on noudatettu kirkossa – ja Herra on kunnioittanut sitä lupausta – aina siitä lähtien. Pappeuden järjestämisen ja palvelemisen malleja on ilmoitettu aika ajoin profeetta Joseph Smithistä alkaen, kun pappeuden virat ja koorumit perustettiin meidän aikanamme. Muun muassa presidentti Brigham Youngin, presidentti John Taylorin ja presidentti Spencer W. Kimballin johtajakausien aikana ilmoitettiin ja otettiin käyttöön merkittäviä muutoksia, jotka koskivat kahdentoista koorumia, seitsenkymmeniä, ylipappeja ja muita virkoja ja koorumeja sekä Melkisedekin pappeudessa että Aaronin pappeudessa.2 Nyt historiallisessa lausunnossa vain hetki sitten presidentti Russell M. Nelson ilmoitti olennaisesta lisämuutoksesta.
Saanen toistaa osan hänen lausunnostaan: ”Tänä iltana ilmoitamme Melkisedekin pappeuden koorumiemme rakenteen merkittävästä uudistamisesta, jotta Herran työtä tehtäisiin tehokkaammin. Jokaisessa seurakunnassa ylipapit ja vanhimmat yhdistetään nyt yhdeksi vanhinten koorumiksi – – [ja vaarnan ylipappien] koorumin kokoonpano perustuu tämänhetkisiin pappeustehtäviin.”
Presidentti Nelson lisäsi:
”Nämä muutokset ovat olleet tarkasteltavina monien kuukausien ajan. Olemme tunteneet pakottavaa tarvetta parantaa sitä tapaa, jolla huolehdimme jäsenistämme. – – Tehdäksemme sen paremmin meidän täytyy vahvistaa pappeuskoorumejamme, jotta ohjaisimme jäseniä entistä enemmän siihen rakkauden ja tukemisen palvelutyöhön, jonka Herra on tarkoittanut pyhilleen.
Nämä muutokset ovat Herran innoittamia. Kun otamme ne käyttöön, me tulemme olemaan vieläkin tehokkaampia kuin koskaan aikaisemmin.”3
Ensimmäisen presidenttikunnan ohjeistamina vanhin Ronald A. Rasband ja minä annamme hieman lisätietoja, joiden uskomme vastaavan teillä mahdollisesti oleviin kysymyksiin.
Vanhinten ja ylipappien koorumit
Ensimmäiseksi, vielä uudelleen – mitä muutoksia tulee seurakuntien ylipappien ryhmiin ja vanhinten koorumeihin? Seurakunnissa vanhinten koorumien ja ylipappien ryhmien jäsenet yhdistetään nyt yhdeksi Melkisedekin pappeuden koorumiksi, jolla on yksi koorumin johtokunta. Tätä koorumia, joka on suurempi sekä lukumäärältään että ykseydeltään, nimitetään ”vanhinten koorumiksi”. Ylipappien ryhmät lakkautetaan. Vanhinten koorumiin kuuluvat kaikki vanhimmat ja tulevat vanhimmat seurakunnassa sekä ylipapit, jotka eivät tällä hetkellä palvele piispakunnassa, vaarnan johtokunnassa, korkeassa neuvostossa tai jotka eivät ole tehtävässään toimivia patriarkkoja. Ylipappien koorumi vaarnassa muodostuu niistä ylipapeista, jotka palvelevat vaarnan johtokunnassa, piispakunnissa, korkeassa neuvostossa tai jotka ovat tehtävässään toimivia patriarkkoja.
Vanhinten koorumin johtokunta
Kuinka vanhinten koorumin johtokunta on määrä järjestää? Vaarnan johtokunta vapauttaa tämänhetkiset ylipappien ryhmien johtohenkilöt ja vanhinten koorumien johtokunnat sekä kutsuu jokaiseen seurakuntaan uuden vanhinten koorumin johtajan ja neuvonantajat. Uudessa vanhinten koorumin johtokunnassa voi olla vanhimpia ja ylipappeja, jotka ovat eri ikäisiä ja joilla on erilaista kokemusta mutta jotka palvelevat yhdessä yhtenä koorumin johtokuntana. Kooruminjohtajana tai neuvonantajana johtokunnassa voi palvella vanhin tai ylipappi. Tämä ei tarkoita sitä, että ylipapit ”kaappaavat” vanhinten koorumin. Odotamme vanhinten ja ylipappien työskentelevän yhdessä millaisena kokoonpanona tahansa koorumin johtokunnassa ja koorumin palvelutyössä. Nämä muutokset koorumeissa tulee ottaa käyttöön niin pian kuin se on sopivalla tavalla mahdollista.
Pappeusvirat vanhinten koorumissa
Muuttaako tämä muutos koorumin rakenteessa koorumin jäsenten pappeusvirkaa? Ei, tämä toimenpide ei kumoa mitään pappeusvirkaa, johon joku koorumin jäsen on mahdollisesti aiemmin asetettu. Kuten tiedätte, mies voidaan asettaa eri pappeusvirkoihin hänen elämänsä aikana, eikä hän menetä mitään tai joudu luopumaan mistään aiemmasta asettamisesta, kun hän saa uuden. Vaikka joissakin tilanteissa joku pappeudenhaltija saattaakin palvella useammassa kuin yhdessä virassa kerrallaan, kuten silloin kun ylipappi palvelee myös patriarkkana tai piispana, niin tavallisesti hän ei toimi kaikissa hänellä olevissa pappeusviroissa samanaikaisesti. Esimerkiksi piispat ja seitsenkymmenet eivät aktiivisesti palvele niissä viroissa, kun heidät vapautetaan tai nimitetään täysin palvelleiksi. Olipa miehellä siis mikä tahansa muu pappeusvirka tai -virkoja, niin kun hän on jäsen vanhinten koorumissa, hän palvelee vanhimpana.
Vuosia sitten presidentti Boyd K. Packer huomautti, että ”pappeus on suurempaa kuin mikään sen viroista. – – Pappeus ei ole jaollinen. Vanhimmalla on yhtä paljon pappeutta kuin apostolilla (ks. OL 20:38). Kun [miehelle annetaan pappeus], hän saa sen kokonaan. Pappeudessa on kuitenkin virkoja – valtuuden ja vastuun jakoa. – – Joskus yhdestä virasta puhutaan ’korkeampana’ tai ’vähäisempänä’ kuin toisesta. Melkisedekin pappeuden virat edustavat erilaisia palvelemisen alueita eivätkä ’korkeampia’ tai ’vähäisempiä’ virkoja.”4 Veljet, toivon hartaasti, ettemme enää puhu ”edistymisestä” toiseen virkaan Melkisedekin pappeudessa.
Vanhimmat asetetaan jatkossakin ylipapeiksi, kun heidät kutsutaan vaarnan johtokuntaan, korkeaan neuvostoon tai piispakuntaan — tai muina ajankohtina sen mukaan kuin vaarnanjohtaja päättää harkittuaan asiaa rukoillen ja innoituksen mukaan. Kun ylipappien palvelukausi vaarnan johtokunnassa, korkeassa neuvostossa tai piispakunnassa päättyy, he palaavat seurakuntansa vanhinten koorumiin.
Ohjeita vanhinten koorumin johtajalle
Kuka johtaa vanhinten koorumin johtajan työtä? Vaarnanjohtaja johtaa Melkisedekin pappeutta vaarnassaan. Siten vanhinten koorumin johtaja on suoraan vastuussa vaarnanjohtajalle, joka kouluttaa ja opastaa vaarnan johtokunnan taholta ja korkean neuvoston kautta. Myös piispa, seurakunnan johtava ylipappi, tapaa säännöllisesti vanhinten koorumin johtajan. Piispa pitää neuvoa hänen kanssaan ja antaa asianmukaista ohjausta siitä, kuinka parhaiten palvella ja siunata seurakunnan jäseniä työskentelemällä sopusoinnussa seurakunnan kaikkien järjestöjen kanssa.5
Näiden muutosten tarkoitus
Mitkä ovat Melkisedekin pappeuden koorumeihin tehtyjen muutosten tarkoitukset? Se, että seurakunnassa on yksi Melkisedekin pappeuden koorumi, yhdistää pappeudenhaltijoita toteuttamaan kaikkia pelastuksen työn puolia, mukaan lukien temppeli- ja sukututkimustyö, joka aiemmin oli koordinoitu ylipappien ryhmien tehtäväksi. Se antaa kaiken ikäisten ja kaikenlaisista taustoista tulevien koorumin jäsenten hyötyä toinen toisensa sekä eri elämänvaiheissa olevien näkemyksestä ja kokemuksesta. Se tarjoaa myös kokeneille pappeudenhaltijoille lisää mahdollisuuksia opastaa muita, mukaan lukien tulevia vanhimpia, uusia jäseniä, nuoria aikuisia ja niitä, jotka ovat palaamassa aktiivisiksi kirkossa. En osaa kylliksi ilmaista, kuinka innostunut olen pohtiessani sitä entistä keskeisempää roolia, joka vanhinten koorumeilla tulee olemaan tulevaisuudessa. Näissä koorumeissa oleva viisaus, kokemus, kyvykkyys ja voima enteilevät uutta aikakautta ja uutta tasoa pappeuden palvelutyössä kaikkialla kirkossa.
Kaksikymmentä vuotta sitten yleiskonferenssissa kerroin tarinan, jonka on ensimmäisenä kertonut vanhin Vaughn J. Featherstone seitsemänkymmenen koorumista ja joka uskoakseni kannattaa toistaa tässä yhteydessä.
Vuonna 1918 veli George Goates oli maanviljelijä, joka viljeli sokerijuurikkaita Lehissä Utahissa. Sinä vuonna talvi tuli varhain, ja suuri osa sokerijuurikassadosta jäätyi maahan. Georgen ja hänen nuoren poikansa Francisin sadonkorjuutyö oli hidasta ja vaikeaa. Samaan aikaan riehui influenssaepidemia. Pelätty tauti vei Georgen pojan Charlesin ja kolme Charlesin pientä lasta – kaksi tytärtä ja pojan. Vain kuuden päivän kuluessa sureva George Goates teki kolme eri matkaa Ogdeniin Utahissa hakeakseen ruumiit kotiin haudattaviksi. Tämän hirvittävän koettelemuksen päätyttyä George ja Francis valjastivat härät vankkureiden eteen ja lähtivät takaisin sokerijuurikaspellolle.
”[Matkallaan] he ohittivat sokerijuurikaskuorman toisensa jälkeen, kun naapuriviljelijät kuljettivat niitä tehtaaseen. Heidän ohi ajaessaan jokainen kuljettajista heilautti kättään ja tervehti sanoen: ’Huomenta, George-setä’, ’Valitteluni, George’, ’Kovin ikävää, George’, ’Sinulla on paljon ystäviä, George’.
Viimeistä kuormaa kuljetti – – pisamakasvoinen Jasper Rolfe. Hän heilautti kättään ja huudahti iloisesti: ’Siinä on kaikki, George-setä!’
Veli Goates kääntyi Francisiin päin ja sanoi: ’Olisivatpa ne olleet meidän juurikkaitamme.’
Heidän saavuttuaan maatilansa portille Francis hyppäsi alas suurilta punaisilta juurikaskärryiltä ja avasi veräjän, ja [hänen isänsä] ajoi pellolle. [George] pysäytti hevoset – – ja tarkasteli peltoa. – – Koko pellolla ei ollut yhtä ainoata sokerijuurikasta. Silloin hänelle valkeni, mitä Jasper Rolfe oli tarkoittanut huutaessaan: ’Siinä on kaikki, George-setä!’
[George] laskeutui kärryiltä, otti käteensä kourallisen muhevaa, ruskeaa multaa, jota hän rakasti niin suuresti, ja sitten – – sokerijuurikkaan naatin. Hän katsoi hetken aikaa näitä työnsä vertauskuvia, ikään kuin ei voisi uskoa silmiään.
Sitten [hän] istuutui naattikasan päälle – tämä mies, joka oli kuuden päivän kuluessa noutanut kotiin neljä rakkaimmistaan haudattavaksi, joka oli valmistanut arkkuja, kaivanut hautoja ja jopa auttanut hautausvaatteiden kanssa – tämä hämmästyttävä mies, joka ei kertaakaan horjunut, ei peräytynyt eikä epäröinyt tämän tuskallisen koettelemuksen aikana, istuutui naattikasan päälle ja nyyhkytti kuin pieni lapsi.
Tämän jälkeen hän nousi, kuivasi silmänsä, – – kohotti katseensa taivasta kohti ja sanoi: ’Kiitos, Isä, seurakuntamme vanhimmista.’”6
Niin, kiitos Jumalalle pappeuden miehistä ja siitä palvelutyöstä, jota he tulevat vielä tekemään kohottaen yksilöitä ja perheitä ja vahvistaessaan Siionia.
Ensimmäinen presidenttikunta, kahdentoista apostolin koorumi ja seitsemänkymmenen johtokunta ovat pitkän aikaa harkinneet näitä muutoksia. Rukoiltuamme paljon, tutkittuamme huolellisesti pappeuskoorumien pyhissä kirjoituksissa esitettyä perustaa ja saatuamme vahvistuksen, että tämä on Herran tahto, me etenemme yksimielisinä siinä, mikä on todellisuudessa jälleen yksi askel palautuksen toteutumisessa. Herran ohjaus on ilmeistä, ja riemuitsen siitä samalla kun lausun todistuksen Hänestä, Hänen pappeudestaan ja teidän asettamisestanne siihen pappeuteen. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.