Tule ja seuraa minua

Rakkaat veljeni ja sisareni, vaimoni Wendy ja minä iloitsemme siitä, että olemme kanssanne tänä lepopäivän aamuna. Paljon on tapahtunut viime yleiskonferenssimme jälkeen. Uusia temppeleitä on vihitty käyttöön Concepciónissa Chilessä, Barranquillassa Kolumbiassa ja Roomassa Italiassa. Olemme kokeneet näissä pyhissä tapahtumissa Hengen runsaan vuodatuksen.

Onnittelen monia naisia (ja miehiä), jotka ovat äskettäin lukeneet Mormonin kirjan ja löytäneet iloa ja salattuja aarteita. Minua innoittavat selonteot ihmeistä, joita on koettu.

Ihailen niitä 11-vuotiaita nuoria miehiä, jotka nyt diakoneina jakavat sakramentin kelvollisesti joka sunnuntai. He menevät temppeliin yhdessä 11-vuotiaiden nuorten naistemme kanssa, jotka nyt innokkaina oppivat ja palvelevat mehiläisten luokissa. Sekä nuoret miehet että nuoret naiset saarnaavat evankeliumin totuuksia selkeästi ja vakuuttavasti.

Riemuitsen niiden lasten ja nuorten rinnalla, jotka auttavat evankeliumin opettamisessa kodissaan, kun he työskentelevät yhdessä vanhempiensa kanssa noudattaakseen kotiin keskittyvää, kirkon tukemaa opetusohjelmaa.

Saimme tämän valokuvan nelivuotiaasta Blakesta, joka varhain lauantaiaamuna nappasi käteensä erään kirkon kirjan ja huudahti: ”Minun pitää antaa ruokaa hengelleni!”

Blake, olemme innoissamme sinun ja muiden kanssa, jotka päättävät ravita henkeään kestitsemällä itseään Jeesuksen Kristuksen palautetun evankeliumin totuuksilla. Ja iloitsemme tietäessämme, että monet saavat elämäänsä Jumalan voimaa, kun he rukoilevat ja palvelevat temppelissä.

Kuten monet teistä tietävät, perheemme koki kolme kuukautta sitten hellänhaikean eron, kun tyttäremme Wendy jätti tämän kuolevaisen elämän. Hänen syöpää vastaan käydyn taistelunsa viimeisinä päivinä minua siunattiin tilaisuudella käydä hänen kanssaan isän ja tyttären välinen jäähyväiskeskustelu.

Pitelin hänen käsiään ja kerroin hänelle, kuinka paljon rakastan häntä ja kuinka kiitollinen olen siitä, että olen hänen isänsä. Sanoin: ”Sinä solmit temppeliavioliiton ja pidit uskollisesti liittosi. Sinä ja miehesi otitte lämpimästi vastaan seitsemän lasta kotiinne ja kasvatitte heistä omistautuneita Jeesuksen Kristuksen opetuslapsia, uskollisia kirkon jäseniä ja osallistuvia kansalaisia. Ja he ovat valinneet yhtä hienot puolisot. Isäsi on hyvin, hyvin ylpeä sinusta. Sinä olet tuonut minulle paljon iloa!”

Hän vastasi hiljaa: ”Kiitos, isä.”

Se oli meille tunteikas, kyyneleinen hetki. Hänen 67 elinvuotensa aikana me teimme työtä yhdessä, lauloimme yhdessä ja laskettelimme usein yhdessä. Mutta sinä iltana me puhuimme asioista, jotka merkitsevät eniten, kuten liitoista, toimituksista, kuuliaisuudesta, uskosta, perheestä, uskollisuudesta, rakkaudesta ja iankaikkisesta elämästä.

Me kaipaamme tytärtämme suuresti. Jeesuksen Kristuksen palautetun evankeliumin ansiosta me emme kuitenkaan ole huolissamme hänestä. Kun edelleenkin pidämme kunniassa Jumalan kanssa tekemämme liitot, me elämme odottaen sitä, kun olemme jälleen hänen kanssaan. Siihen asti me palvelemme Herraa täällä ja hän palvelee Herraa siellä – paratiisissa.¹

Itse asiassa vaimoni ja minä vierailimme paratiisissa aiemmin tänä vuonna – nimittäin Paradisen kaupungissa Kaliforniassa. Kuinka ollakaan, suunniteltu vierailumme sinne tapahtui vajaat 40 tuntia sen jälkeen kun tyttäremme lähti tästä maailmasta. Me sekä vanhin Kevin W. Pearson ja hänen vaimonsa June saimme vahvistusta Chicon vaarnan pyhiltä Kaliforniassa. Saimme kuulla heidän suuresta uskostaan, heidän palvelutyöstään ja ihmeistä, joita tapahtui jopa Kalifornian historian tuhoisimpien maastopalojen aiheuttamien järkyttävien menetysten aikana.

Siellä ollessamme puhuimme pitkään erään nuoren poliisin, Johnin, kanssa, joka oli yksi monista urheista ensimmäisinä paikalle hälytetyistä auttajista. Hän muisteli sankkaa pimeyttä, joka laskeutui Paradisen ylle 8. marraskuuta 2018, kun kaupungin halki vyöryvät liekit ja hehkuva hiillos hävittivät taloja ja omaisuutta kuin vitsaus jättäen jälkeensä vain tuhkakasoja ja pelkkiä tiilisiä savupiippuja.

Viidentoista tunnin ajan John ajoi läpipääsemättömässä pimeydessä, jossa sinkoili pelottavia hehkuvia kekäleitä, kun hän auttoi ihmisiä ja perheitä toisensa jälkeen pääsemään turvaan – ja kaiken tämän hän teki oman henkensä uhalla. Silti tuon erittäin rasittavan koettelemuksen aikana Johnia kauhistutti eniten hänen mieltä kalvava kysymyksensä: ”Missä on minun perheeni?” Monien pitkien, kauhistuttavien ahdistuksen tuntien jälkeen hän sai viimein tietää, että heidät oli evakuoitu turvallisesti.

Kertomus Johnin perhettään koskevasta huolesta on innoittanut minua puhumaan tänään niille teistä, jotka saattavat kysyä lähestyessään kuolevaisen elämänsä päätöstä: ”Missä on minun perheeni?” Sinä tulevana päivänä, jolloin saatatte päätökseen koetusaikanne kuolevaisuudessa ja menette henkimaailmaan, te joudutte kohtaamaan tuon sydäntä riipaisevan kysymyksen: ”Missä on minun perheeni?”

Jeesus Kristus opettaa tien takaisin iankaikkiseen kotiimme. Hän ymmärtää taivaallisen Isämme suunnitelman iankaikkiseksi edistymiseksemme paremmin kuin kukaan muu. Onhan Hän sen kaiken lakikivi. Hän on meidän Lunastajamme, meidän Parantajamme ja meidän Vapahtajamme.

Aina siitä lähtien kun Aadam ja Eeva karkotettiin Eedenin puutarhasta, Jeesus Kristus on tarjonnut väkevän käsivartensa auttamaan kaikkia, jotka tekevät valinnan seurata Häntä. Pyhissä kirjoituksissa kerrotaan toistuvasti, että kaikenlaisten ihmisten kaikenlaisista synneistä huolimatta Hänen käsivartensa ovat edelleenkin ojennettuina.²

Meissä jokaisessa oleva henki kaipaa luonnollisesti sitä, että rakkaus perheessä kestää ikuisesti. Rakkauslaulut edistävät virheellistä toivoa siitä, ettei tarvita muuta kuin rakkautta, jos haluaa olla yhdessä ikuisesti. Ja jotkut uskovat erheellisesti, että Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksessa on lupaus, että kaikki ihmiset tulevat olemaan rakkaidensa kanssa kuoleman jälkeen.

Todellisuudessa Vapahtaja itse on tehnyt erittäin selväksi, että vaikka Hänen ylösnousemuksensa takaakin, että jokainen joskus elänyt todellakin nousee kuolleista ja elää ikuisesti³, niin vaaditaan paljon enemmän, jos haluamme saada korotuksen suuren etuoikeuden. Pelastus on yksilöä koskeva asia, mutta korotus on perheen asia.

Kuunnelkaa näitä Herran Jeesuksen Kristuksen profeetalleen puhumia sanoja: ”Mitkään liitot, sopimukset, sitoumukset, velvoitteet, valat, lupaukset, teot, yhdistämiset, liittämiset tai odotukset, joita ei tehdä ja joihin ei astuta lupauksen Pyhän Hengen kautta ja joita lupauksen Pyhä Henki ei sinetöi – –, eivät ole voimassa kuolleista ylösnousemuksessa eivätkä sen jälkeen; sillä kaikki sopimukset, joita ei ole tehty tätä tarkoitusta varten, päättyvät ihmisten kuollessa.”⁴

Mitä siis vaaditaan, että perhe saa korotuksen ikuisesti? Me tulemme kelvollisiksi siihen etuoikeuteen tekemällä liittoja Jumalan kanssa, pitämällä ne liitot ja ottamalla vastaan välttämättömät toimitukset.

Tämä on ollut totta ajan alusta asti. Aadam ja Eeva, Nooa ja hänen vaimonsa, Abraham ja Saara, Lehi ja Saria ja kaikki muut Jeesuksen Kristuksen omistautuneet opetuslapset – maailman luomisesta alkaen – ovat tehneet samat liitot Jumalan kanssa. He ovat ottaneet vastaan samat toimitukset, jotka me Herran palautetun kirkon jäsenet tänä aikana olemme ottaneet: ne liitot, jotka otamme vastaan kasteessa ja temppelissä.

Vapahtaja kutsuu kaikkia seuraamaan Häntä kasteen vesiin ja aikanaan tekemään lisää liittoja Jumalan kanssa temppelissä ja ottamaan vastaan nuo muut välttämättömät toimitukset sekä olemaan uskollinen niille. Kaikki tämä vaaditaan, jos haluamme tulla korotetuiksi ja olla perheemme ja Jumalan kanssa ikuisesti.

Sydäntäni ahdistaa, että monet ihmiset, joita rakastan, joita ihailen ja joita kunnioitan, kieltäytyvät Hänen kutsustaan. He eivät välitä Jeesuksen Kristuksen hartaista pyynnöistä, kun Hän kutsuu: ”Tule – – ja seuraa minua.”⁵

Minä ymmärrän, miksi Jumala itkee.⁶ Minäkin itken sellaisten ystävien ja sukulaisten vuoksi. He ovat hienoja miehiä ja naisia, omistautuneita perheelleen ja vastuilleen kansalaisina. He uhraavat anteliaasti aikaansa, tarmoaan ja varojaan. Ja maailma on parempi heidän ponnistelujensa vuoksi. Mutta he ovat päättäneet olla tekemättä liittoja Jumalan kanssa. He eivät ole ottaneet vastaan toimituksia, jotka korottaisivat heidät heidän perheensä kanssa ja sitoisivat heidät yhteen ikuisesti.⁷

Kuinka toivonkaan, että voisin puhua heidän kanssaan ja kutsua heitä harkitsemaan vakavasti kaiken mahdollistavia Herran lakeja. Olen miettinyt, mitä sellaista voisin mitenkään sanoa, mistä he tuntisivat, kuinka paljon Vapahtaja rakastaa heitä, ja tuntisivat, kuinka paljon minä rakastan heitä, ja oppisivat ymmärtämään, kuinka liittonsa pitävät miehet ja naiset voivat saada ”ilon täyteyden”⁸.

Heidän pitää ymmärtää, että vaikka heille on paikka tämän elämän jälkeen – suurenmoisten miesten ja naisten seurassa, jotka myös päättivät olla tekemättä liittoja Jumalan kanssa – niin se ei ole paikka, missä perheet yhdistyvät jälleen ja saavat etuoikeuden elää ja edistyä ikuisesti. Se ei ole valtakunta, jossa he tulevat kokemaan milloinkaan päättymättömän edistymisen ja onnen tuoman ilon täyteyttä.⁹ Nuo korkeimmat siunaukset voivat tulla vain elämällä korotetussa selestisessä valtakunnassa Jumalan, iankaikkisen Isämme, Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen sekä suurenmoisten, kelvollisten ja sinne kuuluvien perheenjäsentemme kanssa.

Haluan sanoa vastahakoisille ystävilleni:

”Te ette ole tässä elämässä koskaan tyytyneet toiseksi parhaaseen missään asiassa. Mutta kun ette ota täysin vastaan Jeesuksen Kristuksen palautettua evankeliumia, te päätätte tyytyä toiseksi parhaaseen.

Vapahtaja on sanonut: ’Minun Isäni kodissa on monta huonetta.’¹⁰ Jos kuitenkin päätätte olla tekemättä liittoja Jumalan kanssa, niin te tyydytte siihen, että saatte niukimman mahdollisen katon päänne päälle koko iankaikkisuudeksi.”

Anelisin lisäksi vastahakoisia ystäviäni sanomalla:

”Vuodattakaa sydämenne rukouksessa Jumalalle. Kysykää Häneltä, ovatko nämä asiat totta. Varatkaa aikaa Hänen sanojensa tutkimiseen. Tutkikaa niitä kunnolla! Jos todella rakastatte perhettänne ja jos haluatte, että teidät korotetaan heidän kanssaan iankaikkisuudeksi, maksakaa sen hinta nyt – tutkimalla vakavasti ja rukoilemalla palavasti – jotta tuntisitte nämä iankaikkiset totuudet ja sitten eläisitte niiden mukaan.

Jos ette ole varmoja, uskotteko edes Jumalaan, aloittakaa siitä. Ymmärtäkää, että ellei teillä ole kokemuksia Jumalasta, te voittekin epäillä Jumalan olemassaoloa. Järjestäkää siis niin, että alatte saada kokemuksia Hänestä. Nöyrtykää. Rukoilkaa silmiä nähdä Jumalan käden vaikutus elämässänne ja maailmassa ympärillänne. Pyytäkää Häntä kertomaan teille, onko Hän todella olemassa – tunteeko Hän teidät. Kysykää Häneltä, mitä Hän ajattelee teistä. Ja sitten kuunnelkaa.”

Yhdellä tällaisella rakkaalla ystävälläni ei ollut juurikaan kokemuksia Jumalasta. Mutta hän kaipasi olla edesmenneen vaimonsa kanssa. Niinpä hän pyysi minua auttamaan häntä. Kannustin häntä tapaamaan lähetyssaarnaajamme, jotta hän ymmärtäisi Kristuksen opin ja saisi tietoa evankeliumin liitoista, toimituksista ja siunauksista.

Niin hän tekikin. Mutta hän tunsi, että heidän neuvomansa suunta vaatisi häntä tekemään liian monia muutoksia elämässään. Hän sanoi: ”Nuo käskyt ja liitot ovat aivan liian vaikeita minulle. Enkä voi mitenkään maksaa kymmenyksiä eikä minulla ole aikaa palvella kirkossa.” Sitten hän pyysi minulta: ”Kun kuolen, teethän tarpeellisen temppelityön vaimoni puolesta ja minun puolestani, jotta me voimme olla jälleen yhdessä?”

Onneksi minä en ole tämän miehen tuomari. Mutta kylläkin kyseenalaistan temppelissä tehtävän sijaistyön vaikutuksen sellaisen miehen kohdalla, jolla oli tilaisuus mennä kasteelle tässä elämässä – tulla asetetuksi pappeuteen ja saada temppelitoimitukset hänen ollessaan täällä kuolevaisuudessa – mutta joka teki tietoisen päätöksen torjua tuon suunnan.

Rakkaat veljeni ja sisareni, Jeesus Kristus kutsuu meitä kulkemaan liittopolkua takaisin kotiin taivaallisten vanhempiemme luo ja olemaan rakkaittemme kanssa. Hän kutsuu meitä: ”Tule – – ja seuraa minua.”

Hänen kirkkonsa presidenttinä minä vetoan teihin, jotka olette erkaantuneet kirkosta, ja teihin, jotka ette ole vielä todella pyrkineet tietämään, että Vapahtajan kirkko on palautettu. Tehkää hengellinen työ saadaksenne se selville omakohtaisesti ja tehkää se nyt. Aika on kulumassa umpeen.

Minä todistan, että Jumala elää! Jeesus on Kristus. Hänen kirkkonsa ja Hänen evankeliuminsa täyteys on palautettu siunaamaan elämäämme ilolla täällä ja tämän jälkeen. Tästä todistan Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.