Jumalan sanomattoman suuri lahja

Vanhin Craig C. Christensen

seitsemänkymmenen koorumien johtokunnasta


Craig C. Christensen
Pyhä Henki työskentelee täydellisessä ykseydessä taivaallisen Isän ja Jeesuksen Kristuksen kanssa hoitaen monia tärkeitä tehtäviä ja erilaisia velvollisuuksia.

Vuonna 1994 presidentti Howard W. Hunter kehotti kaikkia kirkon jäseniä pitämään temppeliä jäsenyytemme suurena vertauskuvana1. Myöhemmin samana vuonna valmistui Bountifulin temppeli Utahissa. Monien muiden tavoin olimme innoissamme viedessämme nuoren perheemme avoimien ovien tilaisuuteen ennen temppelin vihkimistä. Autoimme uutterasti lapsiamme valmistautumaan temppeliin menoon ja rukoilimme vilpittömästi, että he saisivat hengellisen kokemuksen, jotta temppelistä tulisi heidän elämänsä keskipiste.

Kun kuljimme kunnioittavasti temppelin läpi, huomasin ihailevani upeaa arkkitehtuuria, tyylikästä viimeistelyä, korkeiden ikkunoiden läpi loistavaa valoa ja monia innoittavia maalauksia. Jokainen kohta tässä pyhässä rakennuksessa oli todella hienostunut.

Kun olimme astumassa selestiseen huoneeseen, huomasin yhtäkkiä, kuinka nuorin poikamme, kuusivuotias Ben, takertui jalkaani. Hän vaikutti jännittyneeltä – ehkä vähän huolestuneelta.

”Mikä hätänä, poikaseni?” minä kuiskasin.

”Isi, mitä täällä oikein tapahtuu?” hän kysyi. ”Minusta ei ole koskaan tuntunut tällaiselta.”

Tajutessani, että kyseessä oli varmaankin ensimmäinen kerta, kun pieni poikamme oli tuntenut Pyhän Hengen vaikutuksen niin voimallisesti, polvistuin lattialle hänen viereensä. Toisten vierailijoiden kävellessä ohitsemme Ben ja minä olimme siinä vierekkäin monta minuuttia oppien yhdessä asioita Pyhästä Hengestä. Hämmästyin, kuinka helposti pystyimme keskustelemaan hänen pyhistä tuntemuksistaan. Jutellessamme kävi selväksi, että se, mikä Beniä innoitti eniten, ei ollut se, mitä hän näki, vaan se, mitä hän tunsi – ei ympärillämme oleva ulkoinen kauneus, vaan hänen sydämessään vallitseva Jumalan Hengen hiljainen, vieno ääni. Kerroin hänelle, mitä olin oppinut omista kokemuksistani, samalla kun hänen lapsenomainen ihmetyksensä herätti minussa syvän kiitollisuuden tunteen tästä Jumalan sanomattoman suuresta lahjasta – Pyhän Hengen lahjasta2.

Kuka on Pyhä Henki?

Pyhä Henki on jumaluuden kolmas jäsen, ja sellaisena, kuten Isä Jumala ja Jeesus Kristus, Hän tietää meidän ajatuksemme ja sydämemme aikeet.3 Pyhä Henki rakastaa meitä ja haluaa meidän olevan onnellisia. Koska Hän tietää meidän kohtaamamme haasteet, Hän voi opastaa meitä ja opettaa meille kaiken, mitä meidän täytyy tehdä palataksemme jälleen asumaan taivaallisen Isämme luokse.4

Vaikka taivaallisella Isällä ja Jeesuksella Kristuksella on kirkastettu lihaa ja luuta oleva ruumis, Pyhä Henki on henkipersoona, joka kommunikoi meidän henkemme kanssa tunteiden ja vaikutelmien välityksellä.5 Henkiolentona Hänellä on ainutlaatuinen tehtävä toimia välittäjänä, jonka kautta saadaan henkilökohtaista ilmoitusta. Pyhissä kirjoituksissa Pyhästä Hengestä käytetään usein ilmaisuja Herran Henki, lupauksen Pyhä Henki tai yksinkertaisesti Henki.6

Mikä on Pyhän Hengen tehtävä?

Pyhä Henki työskentelee täydellisessä ykseydessä taivaallisen Isän ja Jeesuksen Kristuksen kanssa suorittaen monia tärkeitä tehtäviä ja erilaisia velvollisuuksia. Pyhän Hengen ensisijaisena tehtävänä on todistaa Isästä Jumalasta ja Hänen Pojastaan Jeesuksesta Kristuksesta7 sekä opettaa meille totuus kaikesta8. Pyhältä Hengeltä saatu varma todistus on paljon varmempi kuin mistään muusta lähteestä saatu todistus. Presidentti Joseph Fielding Smith on opettanut: ”Kun Jumalan Henki puhuu ihmisen hengelle, sillä on voima ilmoittaa totuutta tehokkaammin ja ymmärrettävämmin kuin sitä voitaisiin ilmoittaa oltaessa henkilökohtaisessa yhteydessä taivaallisten olentojenkaan kanssa.”9

Pyhä Henki tunnetaan myös Puolustajana ja Lohduttajana.10 Kun meillä on vaikeuksia tai kun olemme epätoivoisia tai meidän yksinkertaisesti täytyy saada tietää, että Jumala on lähellä, Pyhä Henki voi kohottaa mielialaamme, antaa meille toivoa ja opettaa meille ”rauhaa tuovia valtakunnan asioita”11 auttaen meitä tuntemaan Jumalan rauhaa, ”joka ylittää kaiken ymmärryksen”12.

Joitakin vuosia sitten, kun sukuamme oli kokoontunut juhla-ateriaa varten, isäni alkoi touhuta monien lastenlastensa kanssa. Yhtäkkiä ja ilman varoitusta hän lysähti maahan ja kuoli pian. Tuo odottamaton tapahtuma olisi voinut olla musertava, etenkin hänen lastenlapsilleen, nostaen esiin kysymyksiä, joihin on vaikea vastata. Mutta kun kokosimme lapset ympärillemme, kun rukoilimme ja luimme Mormonin kirjan profeettojen sanoja elämän tarkoituksesta, Pyhä Henki lohdutti meitä jokaista henkilökohtaisesti. Tavoilla, joita on vaikea kuvailla sanoin, etsimämme vastaukset tulivat selkeinä sydämeemme. Tunsimme sinä päivänä rauhaa, joka todella ylitti meidän ymmärryksemme, ja kuitenkin Pyhän Hengen antama todistus oli varma, kiistämätön ja tosi.

Pyhä Henki on opettaja ja ilmoituksenantaja.13 Kun me tutkimme ja pohdimme evankeliumin totuuksia ja rukoilemme niistä, Pyhä Henki valaisee mielemme ja avartaa ymmärryksemme.14 Hän saa aikaan sen, että totuus kirjoitetaan sieluumme lähtemättömästi, ja Hän voi saada aikaan voimallisen muutoksen sydämessämme. Kun me kerromme näistä totuuksista perheellemme, muille kirkon jäsenille sekä ystäville ja naapureille omalla paikkakunnallamme, Pyhästä Hengestä tulee heidänkin opettajansa, sillä Hän vie evankeliumin sanoman ”ihmislasten sydämiin”15.

Pyhä Henki innoittaa meitä palvelemaan muita. Minusta kaikkein mieleenpainuvimmat esimerkit Pyhän Hengen kuiskausten kuulemisesta ja muiden palvelemisesta tulevat presidentti Thomas S. Monsonin elämästä ja palvelutyöstä. Hän on sanonut: ”Olen oppinut, että kun me tehtäviämme suorittaessamme huomaamme hiljaisen innoituksen kuiskauksen ja toimimme viipymättä sen mukaan, taivaallinen Isämme ohjaa askeleitamme ja siunaa elämäämme ja toisten elämää. En tiedä sen suloisempaa kokemusta tai kallisarvoisempia tunteita kuin mitä silloin kokee, kun noudattaa Pyhän Hengen kuiskauksia ja huomaa, että Herra on vastannut jonkun toisen henkilön rukoukseen sinun kauttasi.”16

Kerron vielä toisesta suloisesta kokemuksesta. Kun presidentti Monson palveli piispana, hän sai tietää, että hänen seurakuntansa jäsen Mary Watson oli sairaalassa. Kun hän meni tapaamaan tuota sisarta, hän huomasi tämän olevan suuressa huoneessa, jossa oli monia muitakin potilaita. Lähestyessään sisar Watsonia hän huomasi, kuinka viereisessä vuoteessa oleva potilas peitti nopeasti kasvonsa.

Juteltuaan sisar Watsonin kanssa ja annettuaan hänelle pappeuden siunauksen presidentti Monson kätteli häntä ja sanoi näkemiin valmistautuen poistumaan huoneesta. Silloin tapahtui pieni mutta ihmeellinen asia. Lainaan nyt presidentti Monsonin omia muistoja tästä kokemuksesta:

”En voinut lähteä hänen viereltään. Oli kuin näkymätön käsi olisi ollut olallani, ja tuntui, kuin olisin sielussani kuullut nämä sanat: ’Mene viereisen vuoteen luo, jossa makaava pienikokoinen nainen peitti kasvonsa lakanalla, kun tulit sisään.’ Tein niin. – –

Menin toisen potilaan vuoteen viereen, kosketin lempeästi hänen olkapäätään ja vedin varovasti pois lakanan, jolla hän oli peittänyt kasvonsa. Kas kummaa! Hänkin oli seurakuntani jäsen. En ollut tiennyt, että hän oli potilaana sairaalassa. Hänen nimensä oli Kathleen McKee. Kun katseemme kohtasivat, hän huudahti kyynelsilmin: ’Voi piispa, kun tulit sisään ovesta, minusta tuntui, että olit tullut katsomaan minua ja antamaan minulle siunauksen, koska olin rukoillut sitä. Iloitsin mielessäni ajatuksesta, että tiesit minun olevan täällä, mutta kun pysähdyitkin toisen vuoteen viereen, tunsin pettymystä ja ymmärsin, ettet ollut tullut minua tapaamaan.’

Sanoin [sisar] McKeelle: ’Ei sillä ole väliä, etten minä tiennyt sinun olevan täällä. Tärkeää on, että taivaallinen Isämme kuitenkin tiesi ja että olit rukoillut hiljaa pappeuden siunausta. Juuri Hän kehotti minua häiritsemään sinua ollessasi omissa oloissasi.’”17

Kuinka Pyhä Henki puhuu meille?

Meillä kaikilla on kokemuksia Pyhästä Hengestä, vaikka emme aina tunnistaisikaan niitä. Kun mieleemme tulee innoitettuja ajatuksia, tiedämme niiden totuudellisuuden sydämeemme tulevien hengellisten tunteiden kautta. Presidentti Boyd K. Packer on opettanut: ”Pyhä Henki puhuu äänellä, jonka pikemminkin tunnette kuin kuulette. – – Vaikka me puhumme Hengen kuiskausten ’kuuntelemisesta’, niin useimmiten hengellistä ohjausta kuvataan sanomalla ’Minulla oli tunne…’”18 Juuri näiden Pyhältä Hengeltä saamiemme pyhien tunteiden välityksellä opimme tietämään, mitä Jumala haluaa meidän tekevän, sillä tämä on, kuten pyhissä kirjoituksissa sanotaan, ”ilmoituksen henki”19.

Mitä Pyhän Hengen lahjan saaminen tarkoittaa?

Kun opetin kuusivuotiasta poikaamme Beniä, ajattelin, että on tärkeää osoittaa ero sen välillä, mitä hän tunsi – mikä oli Pyhän Hengen vaikutusta – ja Pyhän Hengen lahjan välillä, jonka hän saisi kasteen jälkeen. Kaikki kunnialliset ja vilpittömät totuuden etsijät voivat tuntea ajoittain Pyhän Hengen vaikutuksen ennen kastettakin. Silti mahdollisuus saada Pyhän Hengen jatkuva kumppanuus ja kaikkien siihen liittyvien siunausten täyteys on tarjolla vain kelvollisille kastetuille jäsenille, jotka saavat Pyhän Hengen lahjan niiden kätten päällepanemisella, joilla on Jumalan pappeuden valtuus.

Pyhän Hengen lahjan välityksellä me saamme lisää kykyjä ja hengellisiä lahjoja, enemmän ilmoitusta ja varjelua, jatkuvaa opastusta ja ohjausta sekä luvatut pyhityksen ja korotuksen siunaukset selestisessä valtakunnassa. Kaikki nämä siunaukset annetaan meille seurauksena omasta halustamme saada ne, ja ne tulevat, kun sovitamme elämämme suunnan Jumalan tahdon mukaiseksi ja pyrimme saamaan Hänen jatkuvaa ohjaustaan.

Kun muistelen kokemusta, jonka sain Bountifulin temppelissä Utahissa Benin kanssa, mielessäni on monia suloisia tuntemuksia ja vaikutelmia. Yksi selkeä muistikuva on se, että kun itse keskityin kaiken näkemäni loistokkuuteen, vierelläni oleva pieni lapsi huomasi sydämessään vallitsevat voimalliset tunteet. Lempeällä muistutuksella minua kehotettiin paitsi pysähtymään ja polvistumaan myös noudattamaan Vapahtajan kutsua tulla pienen lapsen kaltaiseksi – olla nöyrä, sävyisä ja valmis kuulemaan Hänen Henkensä hiljaista, vienoa ääntä.

Todistan Pyhän Hengen elävästä todellisuudesta ja jumalallisesta tehtävästä sekä siitä, että Pyhän Hengen voimasta me voimme tietää totuuden kaikesta. Todistan, että Pyhän Hengen lahja on taivaallisen Isän kallisarvoinen ja sanomattoman suuri lahja kaikille, jotka tulevat Hänen Poikansa luokse, jotka kastetaan Hänen nimessään ja jotka konfirmoinnin kautta Hänen kirkossaan saavat Pyhän Hengen. Lausun oman todistukseni näistä pyhistä totuuksista Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.

Show References

  1.  

    1. ”Jäsenyytemme suuri vertauskuva”, Valkeus, marraskuu 1994, s. 3.

  2.  

    2. Ks. OL 121:26.

  3.  

    3. Ks. Alma 12:7; 18:16–18; OL 6:15–16.

  4.  

    4. Ks. 2. Nefi 32:5.

  5.  

    5. Ks. OL 130:22.

  6.  

    6. Ks. Luuk. 4:1, 18; 11:13; Joh. 1:33; Ef. 1:13; OL 88:3.

  7.  

    7. Ks. 2. Nefi 31:18; 3. Nefi 28:11; OL 20:27.

  8.  

    8. Ks. Moroni 10:5.

  9.  

    9.  Pelastuksen oppeja, toim. Bruce R. McConkie, 3 osaa, 1977–1982, osa 1, s. 55.

  10.  

    10. Ks. Joh. 14:18; OL 35:19.

  11.  

    11.  OL 36:2.

  12.  

    12.  Fil. 4:7.

  13.  

    13. Ks. Luuk. 12:12; 1. Kor. 2:13; OL 50:13–22; Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, 2007, s. 136–137.

  14.  

    14. Ks. OL 18:10.

  15.  

    15.  2. Nefi 33:1.

  16.  

    16. ”Rauha vaan”, Liahona, marraskuu 2002, s. 55.

  17.  

    17. Ks. ”Kristus Betesdan altaalla”, Valkeus, tammikuu 1997, s. 18.

  18.  

    18. ”Henkilökohtainen ilmoitus – lahja, koe ja lupaus”, Valkeus, kesäkuu 1997, s. 10.

  19.  

    19.  OL 8:3; ks. myös jae 2.