Kaiken palauttaminen

Me Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenet välitämme kaikista Jumalan lapsista, jotka elävät nykyään tai ovat joskus eläneet maan päällä. Ensimmäinen presidenttikunta julisti vuonna 1978 seuraavaa: ”Meidän sanomamme on sanoma erityisestä rakkaudesta ja huolesta, jota tunnemme kaikkien miesten ja naisten iankaikkista hyvinvointia kohtaan uskonkäsityksistä, rodusta tai kansallisuudesta riippumatta, ja tiedämme, että me todellakin olemme veljiä ja sisaria, koska me olemme saman iankaikkisen Isän poikia ja tyttäriä.”¹ Kuten Dallin H. Oaks sanoi joitakin vuosia sitten:

”Monet Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon uskonkäsityksistä ovat samanlaisia kuin muidenkin kristillisten kirkkojen. Mutta niissä on myös eroavuuksia, ja nuo erot selittävät sen, miksi me lähetämme lähetyssaarnaajia muiden kristittyjen keskuuteen, miksi me rakennamme temppeleitä kirkkojen lisäksi ja miksi meidän uskomme tuo meille onnea ja voimaa kestää elämän ja kuoleman haasteet.”²

Haluan todistaa tänään Jeesuksen Kristuksen palautetun evankeliumin täyteydestä, joka tuo jotakin uutta muiden uskontojen – sekä kristillisten että ei-kristillisten – uskonkäsityksiin. Alun perin Vapahtaja perusti tämän täyteyden maanpäällisen palvelutyönsä aikana. Sen jälkeen tapahtui kuitenkin uskosta luopuminen.

Jotkut varhaisista apostoleista tiesivät, että ennen Herran Jeesuksen Kristuksen toista tulemista tapahtuisi luopumus. Paavali kirjoitti tästä tapahtumasta tessalonikalaisille: ”Älkää antako kenenkään millään tavoin johtaa itseänne harhaan. Ennen tuota päivää näet tapahtuu uskosta luopuminen.”³

Tämän luopumisen myötä pappeuden avaimet menetettiin ja joitakin Vapahtajan järjestämän kirkon kallisarvoisia oppeja muutettiin. Niihin kuuluivat muun muassa upotuskaste⁴; Pyhän Hengen saaminen kätten päällepanemisen kautta⁵; Jumaluuden luonne – se, että on olemassa kolme erillistä persoonaa⁶; koko ihmiskunnan, niin hurskaiden kuin jumalattomienkin, kokema ylösnousemus Kristuksen sovituksen kautta⁷; jatkuva ilmoitus – taivaita ei ole suljettu⁸; sekä temppelityö elävien ja kuolleiden puolesta⁹.

Sitä seuraavaa aikakautta alettiin kutsua pimeäksi keskiajaksi. Apostoli Pietari näki ennalta tämän luopumisen ja julisti, että ”taivas oli oleva hänen [Jeesuksen Kristuksen] asuinsijansa siihen aikaan saakka, jolloin kaikki pannaan kohdalleen, niin kuin Jumala ikiajoista asti on luvannut pyhien profeettojensa suulla”¹⁰. Palautus olisi tarpeen vain, jos nämä kallisarvoiset asiat olivat kadonneet.

Seuraavina vuosisatoina uskovaiset ihmiset ymmärsivät, että Jeesuksen Kristuksen järjestämästä kirkosta oli vähitellen luovuttu. Jotkut heistä kärsivät suuresti uskonkäsitystensä vuoksi aikana, jota alettiin myöhemmin kutsua uskonpuhdistukseksi. Kyseessä oli 1500-luvun suuntaus, joka pyrki uudistamaan länsimaisen kristillisyyden. Tämä johti protestanttisten kirkkojen eroamiseen kristillisestä pääsuuntauksesta.

Näihin uskonpuhdistajiin kuului muun muassa pastori John Lathrop, joka toimi kirkkoherrana Egertonin seurakunnassa Kentissä Englannissa. Profeetta Joseph Smith on sattumoisin John Lathropin jälkeläinen. Pastori Lathrop erosi tehtävästään vuonna 1623, koska hän asetti kyseenalaiseksi anglikaanisen kirkon valtuuden toimia Jumalan nimessä. Lukiessaan Raamattua hän ymmärsi, etteivät apostoliset avaimet olleet maan päällä. Vuonna 1632 hänestä tuli erään laittoman riippumattoman kirkon pappi ja hänet pantiin vankilaan. Hänen vaimonsa kuoli hänen vankilassaoloaikanaan, ja hänen orvoiksi jääneet lapsensa anoivat piispalta hänen vapautustaan. Piispa hyväksyi Lathropin vapauttamisen sillä ehdolla, että tämä poistuisi maasta. Lathrop teki niin ja purjehti Amerikkaan 32 seurakuntansa jäsenen kanssa.¹¹

1600-luvulla elänyt pappi Roger Williams, joka perusti Rhode Islandin, kieltäytyi toimimasta pappina Providencessa, koska siellä ei ollut ”mitään säännönmukaisesti perustettua Kristuksen kirkkoa eikä ketään henkilöä, jolla olisi valtuus suorittaa mitään kirkollisia toimituksia, eikä voikaan olla, ennen kuin kirkon suuri pää, jonka tulemista hän odottaisi, lähettäisi uusia apostoleita”¹².

Nuo ovat vain pari uskovaista oppinutta, jotka tunnistivat luopumisen Jeesuksen Kristuksen järjestämästä kirkosta sekä menetettyjen pappeuden avainten palautuksen tarpeen. Apostoli Johannes näki näyssä ”taas uuden enkelin, joka lensi korkealla taivaan laella. Hänen tehtävänään oli julistaa ikuinen evankeliumi maan asukkaille, kaikille kansoille, heimoille, kielille ja maille”¹³. Tämä profetia on toteutunut. Koska uskomme, että profeetta Joseph Smith palautti Jeesuksen Kristuksen evankeliumin täyteyden omana aikanamme, haluamme antaa kaikille ihmisille tilaisuuden tuntea ja vastaanottaa tämä sanoma.

Meillä on palautetussa kirkossa nykyään apostoleja, profeettoja, paimenia, opettajia ja evankeliumin julistajia, kuten Paavali kertoi efesolaisille.¹⁴ Vapahtaja perusti nämä pappeuden virat järjestäessään kirkkonsa aikojen keskipäivänä. Tunnustamme pappeuden kaksi järjestystä ja niiden sisältämät virat: vähäisempi pappeus on Aaronin pappeus, joka on nimetty Aaronin mukaan, ja korkeampi pappeus on Melkisedekin pappeus, joka on nimetty sen Melkisedekin mukaan, jolle Abraham maksoi kymmenykset. Johannes Kastaja palautti Aaronin pappeuden 15. toukokuuta vuonna 1829 Joseph Smithille ja Oliver Cowderylle kätten päällepanon kautta. Kuukauden sisällä muinaiset apostolit Pietari, Jaakob ja Johannes palauttivat samoin Melkisedekin pappeuden. Täten niillä, joilla on pappeus tänä päivänä, on valtuus toimia pappeuden kautta Jumalan nimessä. Tämä ”valtuus tunnustetaan sekä maan päällä että taivaassa”¹⁵.

Mooses ilmestyi Kirtlandin temppelissä 3. huhtikuuta vuonna 1836 ja antoi profeetta Joseph Smithille ja Oliver Cowderylle Israelin kokoamisen avaimet. Sen jälkeen Elias ilmestyi ja antoi Abrahamin evankeliumin taloudenhoitokauden, että ”meidän ja meidän jälkeläistemme kautta siunattaisiin kaikkia sukupolvia meidän jälkeemme”¹⁶. Sitten ilmestyi profeetta Elia ja antoi heille tämän taloudenhoitokauden avaimet, joihin kuuluu sinetöimisvaltuus, joka tarkoittaa, että se, mikä on sidottu temppeleissä maan päällä, on sidottu myös taivaassa.¹⁷ Täten aikaisempien evankeliumin taloudenhoitokausien profeetat antoivat avaimensa profeetta Joseph Smithille tänä viimeisenä aikojen täyttymisen taloudenhoitokautena, josta apostoli Paavali puhui efesolaisille.¹⁸

Olen kiitollinen, että Herra on nähnyt sopivaksi antaa tälle kansalle jälleen kymmenysten ja uhrausten lain. Kun noudatamme kymmenysten lakia, taivaan ikkunat avautuvat meille. Heille, joilla on uskoa noudattaa kymmenysten lakia, vuodatetaan suurenmoisia siunauksia.

Maailman pitkän historian aikana temppelissä palveleminen on ollut merkittävä osa pyhien jumalanpalvelusta, jonka kautta he osoittavat halunsa tulla lähemmäksi Luojaansa. Vapahtajan ollessa maan päällä temppeli oli Hänelle oppimisen paikka; se oli suuri osa Hänen elämäänsä. Temppelin siunaukset ovat jälleen kerran saatavissa omana aikanamme. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa on eräs ainutlaatuinen piirre: opetukset, jotka koskevat temppeleitä ja kaiken niissä tapahtuvan iankaikkista merkitystä. Nykyään meidän majesteettisia ja kauniita temppeleitämme on lähes joka puolella maailmaa. Niissä tehdään kaikkein pyhintä työtä. Presidentti Gordon B. Hinckley on sanonut näistä temppeleistä: ”Maan päällä on vain muutamia paikkoja, joissa meidän elämää koskevat kysymyksemme saavat iankaikkisuuden vastaukset.”¹⁹ Temppeleissä vastataan täydellisemmin vakaviin arvoituksiin siitä, mistä me tulemme, miksi olemme täällä ja minne olemme menossa. Tulimme Jumalan luota ja olemme täällä maan päällä valmistautuaksemme palaamaan takaisin Hänen luokseen.

On ylimaallisen merkittävää, että temppelin pyhien seinien sisäpuolella aviomies ja vaimo tekevät iankaikkisen liiton. Tämä liitto sinetöidään pappeuden valtuudella. Tuossa liitossa syntyneet lapset voivat, mikäli he ovat kelvollisia, nauttia iankaikkisesta perhesuhteesta osana perhettä ja Jumalan lapsina. Kuten apostoli Johannes kirjoitti: ”Keitä nämä valkeavaatteiset ovat? – – Sen tähden he ovat Jumalan valtaistuimen edessä ja palvelevat häntä hänen pyhäkössään päivin ja öin.”²⁰

Herra sanoi, että Hänen työnsä on ”ihmisen kuolemattomuuden ja iankaikkisen elämän toteuttaminen”²¹. Siitä seuraa, että koko ihmiskunnalla, elävillä ja kuolleilla, tulisi olla tilaisuus kuulla evankeliumia joko tässä elämässä tai henkimaailmassa. Kuten Paavali sanoi korinttilaisille: ”Mitä varten sitten jotkut antavat kastaa itsensä kuolleiden puolesta? Ellei kuolleita lainkaan herätetä, miksi he kastattavat itsensä näiden puolesta?”²² Juuri tästä syystä teemme temppeleissä toimituksia kuolleitten esivanhempiemme puolesta. Keneltäkään ei oteta pois vaihtoehtoa tai valinnanvapautta. Ne, joiden puolesta työ tehdään, voivat ottaa sen vastaan tai sitten ei, oman valintansa mukaan.

Apostoli Johannes näki näyn ajasta, jolloin enkeli tulisi maan päälle, mikä olisi osa evankeliumin palautusta. Tuo enkeli oli Moroni, joka ilmestyi profeetta Joseph Smithille. Hän johdatti Josephin paikkaan, johon muinaisia kirjoituksia sisältävät kultaiset levyt oli pantu talteen. Sitten Joseph Smith käänsi nämä levyt Jumalan lahjan ja voiman avulla, ja Mormonin kirja julkaistiin. Tämä on aikakirja kahdesta ihmisryhmästä, jotka elivät vuosisatoja sitten Amerikan mantereella. Heistä ei tiedetty juuri mitään ennen Mormonin kirjan ilmestymistä. Mutta mikä tärkeämpää, Mormonin kirja on toinen todistus Kristuksesta. Se palautti kallisarvoisia totuuksia, jotka koskevat luopumusta, sovitusta, ylösnousemusta ja kuolemanjälkeistä elämää.

Ennen palautusta taivaat olivat olleet suljettuina vuosisatojen ajan. Kun maan päällä oli taas profeettoja ja apostoleita, taivaat avattiin jälleen kerran näkyjen ja ilmoitusten muodossa. Monet profeetta Joseph Smithille tulleista ilmoituksista kirjoitettiin muistiin kirjaan, joka tultiin tuntemaan nimellä Oppi ja liitot. Siinä on lisää tietoa periaatteista ja toimituksista, ja se on arvokas pappeuden rakennetta koskeva lähde. Sen lisäksi meillä on vielä yksi pyhä kirjoitus nimeltään Kallisarvoinen helmi. Se sisältää Mooseksen kirjan, jonka profeetta Joseph Smith sai ilmoituksen kautta, sekä Abrahamin kirjan, jonka hän käänsi ostetusta egyptiläisestä kirjakääröstä. Sen lisäksi että opimme niistä paljon enemmän Mooseksesta, Abrahamista, Henokista ja muista profeetoista, saamme tietää myös paljon enemmän yksityiskohtia luomisesta. Saamme tietää, että Jeesuksen Kristuksen evankeliumia opetettiin kaikille profeetoille alusta asti – jopa Aadamin ajoista alkaen.²³

Uskomme, että Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko on palautettu Jeesuksen Kristuksen perustama alkuperäinen kirkko, ”jonka perustuksena ovat apostolit ja profeetat ja jonka kulmakivenä on itse Kristus Jeesus”²⁴. Se ei ole eronnut mistään muusta kirkosta.

Uskomme, että Kristuksen evankeliumin täyteys on palautettu, mutta se ei ole mikään syy kenellekään tuntea olevansa millään tavoin muita Jumalan lapsia parempi. Sen sijaan se edellyttää suurempaa velvollisuutta rukoilla elämäämme sitä, mikä on tärkeintä Kristuksen evankeliumissa – kykyä rakastaa, palvella ja siunata muita. Uskomme todellakin, kuten ensimmäinen presidenttikunta julisti vuonna 1978, että ”maailman suuret uskonnolliset johtajat, kuten Muhammed, Konfutse ja uskonpuhdistajat, sekä sellaiset filosofit kuin Sokrates, Platon ja monet muut, saivat osan Jumalan valkeudesta. Jumala antoi heille moraalisia totuuksia valistaakseen kokonaisia kansoja ja saattaakseen ihmiset korkeammalle ymmärryksen tasolle.”²⁵ Kunnioitamme siis muiden vilpittömiä uskonkäsityksiä ja odotamme muiden osoittavan samaa suopeutta ja kunnioitusta niitä opinkappaleita kohtaan, joita me pidämme tärkeinä.

Minulla on henkilökohtainen todistus profeetta Joseph Smithin kautta palautettujen liittojen, opetusten ja valtuuden totuudesta. Minulla on ollut tämä varmuus koko elämäni ajan. Olen kiitollinen siitä, että evankeliumin täyteyden palautus on tapahtunut omana aikanamme. Se sisältää tien iankaikkiseen elämään. Rukoilen, että Isän Jumalan voima, rauha ja huolenpito sekä Herran Jeesuksen Kristuksen jatkuva rakkaus ja armo on meidän kaikkien kanssamme. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.