Keltakantinen kirja

Randol asui Boliviassa. Hänestä oli mukava käydä koulua, ja hän piti hyvää huolta koulukirjoistaan. Hänen lempikirjassaan oli keltaiset kannet ja mielenkiintoisia kuvia.

Eräänä päivänä Randol ei löytänyt mistään keltaista kirjaansa. Äiti ja isä auttoivat häntä etsimisessä, mutta siltikään he eivät löytäneet sitä.

Randol oli hyvin surullinen. ”Pidetään rukous”, Randolin isä sanoi. ”Pyydetään taivaallista Isää auttamaan meitä.”

Rukouksen jälkeen Randolin isä sai ajatuksen.”Kysytäänpä enolta”, isä ehdotti. ”Ehkä hänen lapsensa ovat käyttäneet samaa kirjaa ja antavat sinun lainata sitä.”

”Tämä on vastaus rukoukseemme”, Randol ajatteli.

Randolin perhe meni enon kauppaan. He kysyivät häneltä keltaisesta kirjasta. Eno sanoi, etteivät hänen lapsensa ole koskaan käyttäneet sellaista kirjaa.

Nyt Randol oli ymmällään. Eikö taivaallinen Isä aikonutkaan vastata heidän rukoukseensa?

Juuri silloin enon kauppaan tuli miehiä myymään kirjoja. Heillä oli se keltakantinen kirja!

Randolin isä osti kirjan. Randol kiitti siitä, että taivaallinen Isä oli vastannut hänen rukoukseensa.