Salaisten haavojen parantuminen
Lähes kaikki nykyajan nuoret joutuvat tekemisiin pornografian kanssa ennen kuin täyttävät 18 vuotta. Vanhemmat, tässä on muutamia toimenpiteitä, joihin kannattaa ryhtyä.
Helaman kertoo 2 060 nuoresta sotilaasta, jotka suuressa taistelussa Kumenin kaupungista taistelivat epätoivoisesti vihollista vastaan (ks. Alma 57:19). Vaikka ”ainoakaan sielu heistä ei menehtynyt” tässä taistelussa, ”heidän joukossaan [ei] ollut yhtäkään sielua, joka ei ollut saanut monia haavoja” (Alma 57:25). Monet näistä teini-ikäisistä sotilaista olivat niin pahoin loukkaantuneita, että he menivät verenhukasta tainnoksiin.
Nämä nuoret sotilaat sotivat taistelussa, jota heidän vanhempansa eivät pystyneet sotimaan heidän puolestaan, ja he taistelivat, koska heidän yhteisöään vastaan oli hyökätty. Yhtä tuhoisa sota raivoaa samoista syistä nykypäivän teini-ikäisten keskuudessa. Nykypäivän vanhemmat eivät pysty sotimaan nuortensa hengellisiä taisteluja yhtään sen enempää kuin Ammonin kansa pystyi. Mutta he voivat oppia huomaamaan ne hengelliset haavat, joita tässä sodassa saadaan, ja varustamaan lapsensa niillä tiedoilla ja apukeinoilla, joita nämä tarvitsevat selviytyäkseen tästä sodasta hengissä.
Tunnustakaamme tosiasiat
Eräät tutkimukset osoittavat, että lähes sata prosenttia nykyajan teini-ikäisistä altistuu pornografialle ennen täysi-ikäisyyttä ja useimmin niin käy internetin ääressä lapsen tehdessä läksyjä.1 Vuonna 2008 arviolta 9 nuorta miestä 10:stä ja lähes kolmannes nuorista naisista kertoi käyttävänsä pornografiaa.2 Pornografialle altistutaan ja siitä tullaan riippuvaiseksi keskimäärin samassa iässä: 11-vuotiaana. Me toivomme, että nämä numerot laskisivat evankeliumin vaikutuksen myötä, mutta tutkimukset osoittavat, että myöhempien aikojen pyhät ”eivät eroa muista, mitä tulee seksuaaliriippuvuuksien yleisyyteen tai laajuuteen”3. Valitettavasti kysymys ei näytä enää olevan siitä, altistuvatko lapsemme pornografialle, vaan siitä, milloin – ja kuinka he selviytyvät siitä. Voimme todellakin odottaa, että monet nuoristamme haavoittuvat tässä taistelussa. Mutta se ei tarkoita, että he menehtyisivät.
Pyrkimyksessään suojella lapsiaan vanhemmat voivat takertua internetin käytön turvallisuutta koskeviin ohjeisiin ja kieltoihin. Mark Butler, perhe-elämän professori Brigham Youngin yliopistossa, myöntää, että on tärkeää suojella kotiamme ja perhettämme, mutta lisää, että nämä ”tekniset ratkaisut ovat vasta ratkaisun alku. Tärkein suojakilpi on se, jolla ympäröimme sydämemme, ja tämä hengellinen suojakilpi muovataan ja sovitetaan paikalleen kotona.”4 Vaikka internetsuodattimet ja tietokoneen käyttöä koskevat perheen säännöt ovat ratkaisevan tärkeitä ja hyödyllisiä, riippuvuus pornografiasta kehittyy usein kodin ulkopuolella yleisissä kirjastoissa, ystävien kodeissa tai paikoissa, joissa on langaton yhteys eikä internetin käytölle ole niin monia esteitä.
Vanhin D. Todd Christofferson kahdentoista apostolin koorumista on opettanut: ”Reaktiot ovat keskittyneet siihen, että säädetään enemmän ja vahvempia säännöksiä. Se saattaa vähentääkin muutamien häikäilemätöntä käytöstä, mutta toisista tulee yksinkertaisesti luovempia petoksissaan. Koskaan ei voi olla niin paljon ja niin yksityiskohtaisia sääntöjä, että ne ottaisivat huomioon ja kattaisivat jokaisen tilanteen – –. Loppujen lopuksi vain kunkin yksilön sisäinen moraalinen kompassi voi tehokkaasti ottaa käsiteltäväksi yhteiskunnallisen rappion aiheuttajat sekä sen oireet.”5 Loppujen lopuksi paras puolustus, minkä voitte juurruttaa nuoriinne, on halu elää hyveellistä elämää.
Riippuvuuden merkit
Emme pysty koskaan käyttämään fyysistä ruumistamme väärin vahingoittamatta myös henkeämme, ja sellainen vahingoittuminen jättää aina hengellisiä arpia.
Valppaat vanhemmat saattavat kyetä havaitsemaan pornografiariippuvuuden tarkkailemalla seuraavia merkkejä. Varoituksen sana: nämä merkit eivät välttämättä ole merkkinä pornografiariippuvuudesta. Jos teini-ikäisenne käyttäytyy joillakin näistä tavoista, ne viittaavat syvemmällä olevaan ongelmaan, esimerkiksi päihteiden käyttöön, pornografiariippuvuuteen, kiusaamiseen tai johonkin muuhun. Riippumatta siitä, mikä on näiden merkkien aiheuttaja, ne voivat olla teille vihjeenä siitä, että teidän kannattaa aloittaa rakastava, asiaan puuttuva vuoropuhelu lastenne kanssa.
Heikompi omanarvontunto
Nuoret, jotka kamppailevat pornografian kanssa, kokevat usein kalvavaa häpeää, joka murentaa heidän omanarvontuntoaan. Omanarvontunnon heikentyminen näkyy muun muassa huonona koulumenestyksenä, toimintaan liittyvän motivaation kadottamisena ja itsekurin puutteena, mitä tulee hyviin terveystottumuksiin tai nukkumisrytmiin.
Vetäytyminen sosiaalisesta kanssakäymisestä
Pornografiariippuvuus kukoistaa salassa, ja saatatte huomata, että teini-ikäisenne vetäytyy useammin pois perheen yhteisistä hetkistä ja yhdessäolosta muiden kanssa. Se on yleisin merkki pornografiaan liittyvästä ongelmasta. Teini-ikäiset, jotka viettävät kohtuuttomasti aikaa huoneessaan ovi lukittuna ja jotka eristäytyvät muista, eivät ehkä ole pelkästään ujoja. Silloinkin kun nämä teinit ovat mukana sosiaalisissa tilanteissa, heillä on usein vaikeuksia olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Eristäytyminen tulee yhä ilmeisemmäksi, kun riippuvuus voimistuu, ja usein teinit suuttuvat, kun heidän henkilökohtaista tilaansa loukataan. Niille, jotka kamppailevat pornografian kanssa, kehittyy vääristynyt näkemys omasta arvosta ja muiden hyveellisyydestä, ja he vetäytyvät pois niiden ihmisten luota, joiden he kuvittelevat olevan hyveellisempiä, koska he tuntevat olevansa kelvottomia ja tekopyhiä ja he häpeävät itseään.
Masennus
Masennus on kaksiteräinen miekka, koska se voi olla sekä riippuvuuden oire että laukaisija. Jatkuvat toivottomuuden ilmaukset, itsepintainen kielteisyys ja avuttomuuden ilmaukset voivat kaikki olla merkkejä masennuksesta. Teini-ikäiset, jotka laskevat leikkiä itsemurhasta, osoittavat oireita masennuksesta. Muita masennuksen merkkejä ovat muun muassa seuraavat: tavallista suurempi tai vähäisempi ruokahalu, unettomuus tai liiallinen nukkuminen, fyysinen uupumus – periaatteessa kaikenlainen äärimmäisyyksiin menevä käyttäytyminen.
Muita merkkejä pornografian käytöstä ovat lisääntynyt vihamielisyys, epärehellisyys, ylpeys sekä vaivautuminen tai kyllästyminen hengellisissä tilanteissa.
Kaikkia pornografiariippuvuuden merkkejä ei ole mahdollista luetella. Vanhemmat voivat parhaiten arvioida, ovatko heidän teininsä riittävästi varustautuneita pornografiaa vastaan vai eivät, kun he puhuvat nuortensa kanssa avoimesti seksuaalisuudesta sekä nuortensa emotionaalisesta ja hengellisestä terveydestä.
Lapsellani on riippuvuus. Mitä nyt?
Vanhin M. Russell Ballard kahdentoista apostolin koorumista on sanonut: ”Joutuipa ihminen millaiseen riippuvuuden kierteeseen tahansa”, Jeesuksen Kristuksen sovituksen ansiosta ”aina on toivoa”.6
Pohjimmiltaan ”kaikki riippuvuudet ovat vääränlaisia selviytymismenetelmiä”, sanoo professori Butler. Lapset, jotka eivät ole oppineet käsittelemään syyllisyyttä, häpeää, surua tai tuskaa, pyrkivät turruttamaan kielteiset tunteensa riippuvuuskäyttäytymisellä. Nekin tuntemukset, jotka ovat vähemmän vakavia, kuten stressi, ikävystyminen tai yksinäisyys, voivat johtaa riippuvuuskäyttäytymiseen, jollei lapsi ymmärrä, kuinka käsitellä niitä.
Vanhemmat voivat auttaa lapsiaan oppimaan terveitä selviytymismenetelmiä näyttämällä itse mallia sellaisesta käyttäytymisestä. Seuraavat kysymykset voivat auttaa teitä arvioimaan omia selviytymismenetelmiänne: Kun tunnet olevasi stressaantunut, väsynyt tai toivoton, eristäydytkö? Pakenetko ongelmiasi viihteeseen sen sijaan että ryhtyisit ratkomaan niitä? Osoitatko, että tervein tapa ratkaista ongelmia on luottaa taivaalliseen Isään, Vapahtajaan ja suhteisiisi muihin ihmisiin?
Lasten täytyy oppia tunnistamaan hengellisten haavojen merkit, kuten murhe, syyllisyys ja tuska, jotta he voivat kääntää tuskansa oppimiskokemuksiksi. Emotionaalinen tuska ei ole pahasta. Alma nuorempi kuvailee syntiensä tuomaa tuskaa suureksi ja katkeraksi (ks. Alma 36:21), Pietari ”itki katkerasti” kiellettyään Vapahtajan (Luuk. 22:62) ja Seesrom kärsi ”jumalattomuutensa vuoksi” (Alma 15:3). Te voitte auttaa lapsianne oppimaan, kuinka suhtautua tuskaan – ei niinkään kauheana tunteena, jota pitää välttää, vaan opettajana, joka voi johtaa uskomattomaan kasvuun. Alma, Pietari ja Seesrom käyttivät kukin syntiensä aiheuttamaa tuskaa kannustimena parannukseen, ja heistä tuli evankeliumin innokkaita lähettiläitä. Teidän esimerkkinne ja opastuksenne voivat auttaa lapsianne oppimaan, miten tärkeää on tehdä parannus riippuvuudesta.
Presidentti Dieter F. Uchtdorf, toinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa, on opettanut: ”Siinä, tunteeko synnistä murhetta, joka johtaa parannukseen, vai murhetta, joka johtaa epätoivoon, on merkittävä ero.
Apostoli Paavali opetti: ’Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen – –. Maallinen murhe sen sijaan tuottaa kuoleman.’ [2. Kor. 7:10, kursivointi lisätty.] Jumalan mielen mukainen murhe innoittaa muutokseen ja toivoon Jeesuksen Kristuksen sovituksen kautta. Maallinen murhe kiskoo meitä alas, sammuttaa toivon ja saa meidät antamaan periksi muillekin kiusauksille. – –
Todellisessa parannuksessa on kyse muuttumisesta, ei piinasta eikä kidutuksesta. Vilpitön murhe ja todellinen katumus tottelemattomuudesta tekevät kyllä usein kipeää ja ovat tärkeitä askelia parannuksen pyhässä prosessissa. Mutta kun syyllisyys johtaa itseinhoon tai estää meitä nousemasta jälleen pystyyn, se pikemminkin haittaa parannustamme kuin edistää sitä.”7
Lapsenne pystyvät kestämään hengelliset haavansa, kun heillä on näkemys ja toivo hyveellisestä elämästä. Tämä näkemys rakentuu siten, että päivittäin rukoilee palavasti ja tutkii vilpittömästi pyhiä kirjoituksia.8 Professori Butler neuvoo vanhempia: ”Luokaa esimerkkinne voimalla vastustamaton näkemys ilosta, rauhasta ja onnesta, jotka hyveellinen elämä tuo mukanaan. Hyveellisen elämän haluamisesta on pitkä matka sen saavuttamiseen, mutta halu on se siemen, josta tuo matka alkaa.” Kestää kenties jonkin aikaa, ennen kuin halu hyveellisyyteen herää. ”Luonnollinen ihminen on erittäin sinnikäs olento, ja hänen häätämisensä kestää usein kauan”, professori Butler sanoo. Ja vaikka sana riippuvuus ei poistakaan vastuuta valinnoista, se tarkoittaa sitä, että pahanlaatuisempiin tapoihin on usein puututtava kärsivällisesti ja itsepintaisesti (esimerkiksi kirkon riippuvuuksista toipumisen ohjelman avulla), jotta niistä voi päästä eroon.
Toivoa on edessäpäin
Helamanin sotilaiden tavoin meidänkin nuoremme osoittavat usein ”suurta rohkeutta” kohdatessaan pahaa (Alma 56:45). Aivan kuten nuo Mormonin kirjan sotilaat turvasivat vanhempiensa uskoon, meidänkin täytyy ilmaista todistuksemme evankeliumista ja omistautumisemme sille niin, että nuoremme voivat sanoa: ”Me emme epäile äitiemme [ja isiemme] tienneen sitä” (Alma 56:48). Herra on luvannut: ”Minä taistelen teidän taistelunne” (OL 105:14). Kun nuoremme osoittavat uskoa Jeesuksen Kristuksen sovitukseen, heistä tulee voimallisia ”jopa niin, että heillä on voimaa vapautua” (1. Nefi 1:20).
Tietokoneen käyttöä koskevat perheen säännöt ovat ratkaisevan tärkeitä, mutta emme voi takertua internetin käytön turvallisuutta koskeviin ohjeisiin ja kieltoihin.
Meidän täytyy ilmaista nuorillemme meidän todistuksemme evankeliumista ja omistautumisemme sille.
Kun nuoremme osoittavat uskoa Jeesuksen Kristuksen sovitukseen, he voivat parantua hengellisistä haavoistaan.
Valokuvakuvitus diawka/iStock/Thinkstock
Yksityiskohta Heinrich Hofmannin teoksesta Kristus ja rikas nuorukainen, C. Harrison Conroy Co:n luvalla