2016
Joy D. Jones
Toukokuu 2016


Sisar Joy D. Jones

Alkeisyhdistyksen ylijohtaja

Joy D. Jonesin sankareita ovat olleet hänen rakastavat vanhempansa.

”Minusta tuntui, että isä pystyi mihin tahansa”, sisar Jones sanoo isästään, joka oli sähköasentaja. Äidistään hän sanoo: ”Äiti oli hämmästyttävä nainen”, joka valmisti kaiken perheen ruoasta perheen käyttämiin vaatteisiin – alusta alkaen. ”Minulle hän oli pyhimys, ja halusin olla aikuisena samanlainen kuin hän.”

Vanhemmistaan Aldo Harmon ja Eleanor Ellsworth Harmonista vaalimiensa muistojen lisäksi sisar Jones vaalii lapsuuden muistoaan siitä, kuinka hän kuunteli vanhin Robert L. Backmania tämän puhuessa piirikonferenssissa Oregonissa Yhdysvalloissa. Vanhin Backman, joka nykyään on täysinpalvellut johtavana auktoriteettina palvellut seitsenkymmen, oli tuolloin lähetysjohtaja.

”Tunsin jotakin hyvin voimallista hänen puhuessaan”, sisar Jones sanoo. ”Tunsin jotakin todella erilaista kuin olin tuntenut aiemmin. – – Olen hyvin kiitollinen siitä, koska sain Hengeltä todistuksen, että se, mitä hän sanoi, oli totta.”

Joy Diane Harmon syntyi 20. heinäkuuta 1954 The Dallesissa Oregonissa. Sekä hän että hänen tuleva aviomiehensä Robert Bruce Jones varttuivat Oregonissa, mutta he tapasivat Brigham Youngin yliopistossa Provossa Utahissa. He solmivat avioliiton Mantin temppelissä Utahissa 14. elokuuta 1974. Heillä on viisi lasta ja 17 lastenlasta.

Pian sen jälkeen kun sisar Jones oli suorittanut kaksivuotisen korkeakoulututkinnon pääaineena perhe-elämä, he muuttivat Portlandiin Oregoniin ja myöhemmin Santa Rosaan Kaliforniaan, missä veli Jones toimi kiropraktikkona. Veli ja sisar Jones tunsivat innoitusta muuttaa 22 vuotta sitten Draperiin Utahiin. Siitä asti sisar Jones on nauttinut siunauksesta asua lähellä temppeliä.

”Jordan Riverin temppelistä Utahissa on tullut pyhä paikkani”, hän sanoo. ”Minulla on todistus temppelin voimasta sekä rauhasta ja suunnasta, jota se on tuonut elämääni.”

Sisar Jones on palvellut seurakunnan Apuyhdistyksen johtajana ja Alkeisyhdistyksen johtajana sekä neuvonantajana seurakunnan ja vaarnan Apuyhdistyksen, Nuorten Naisten ja Alkeisyhdistyksen johtokunnissa. Aivan viimeiseksi hän on palvellut Alkeisyhdistyksen pääneuvottelukunnassa.