2018
Te pure : Te tāviri nō te ’itera’a pāpū ’e te fa’aho’i-fa’ahou-ra’a mai
April 2018


Te pure : Te tāviri ïa nō te ’itera’a pāpū ’e te fa’aho’i-fa’ahou-ra’a mai.

Nō roto mai i te hō’ē a’ora’a o te ’āmuira’a rahi nō ’ātopa 2003.

’A pe’e i te hi’ora’a ’o Iosepha Semita ’e te hōho’a o te fa’aho’i-fa’ahou-ra’a mai. ’A fāriu atu i te mau pāpa’ira’a mo’a. ’A tūturi nō te pure. ’A ani ma te fa’aro’o ’A fa’aro’o i te Vārua Maita’i

Hōho’a
clasped hands

Hōho’a nā Guetty Images

’Ei feiā fa’atere o te ’Ēkālesia, ’ua ui-pinepine-hia mātou, « nāhea vau i te fāri’i i te hō’ē ’itera’a pāpū nō ni’a i te ’evanelia a Iesu Mesia tei fa’aho’i-fa’ahou-hia mai ? »

E ha’amata te noa’ara’a i te hō’ē ’itera’a pāpū ’e te fa’afāriura’a nā roto i te tuātapapara’a ’e te pure, e te orara’a i muri iho i te ’evanelia ma te fa’a’oroma’i ’e te tāmau-noa-ra’a ’e te anira’a ’e te ti’aturira’a i te Vārua. ’Ua riro te orara’a ’o Iosepha Semita ’e te hōho’a o te fa’aho’i-fa’ahou-ra’a mai ’ei mau hi’ora’a maita’i nō teie ravera’a. ’A [fa’a’ite ai au]… ia ’outou te mau mea tei tupu nō ni’a i te fa’aho’i-fa’ahou-ra’a mai, a hi’o i te mau ta’ahira’a tei arata’i atu i te ’itera’a pāpū…

’Ārepurepura’a rahi

’Ua fānauhia Iosepha Semita i te 23 nō tītema 1805 i Sharon, Vermont. ’Ua fānauhia ’oia i roto i te hō’ē ’utuāfare o te pure ’e ’o te tai’o i te Bibilia. I tōna ’āpīra’a, ’ua ’ana’anatae ’oia i te pae nō te fa’aro’o ’e ’ua ’ite ihora ē, tē vai ra te hō’ē« ’ārepurepura’a rahi » nō ni’a i te mau ha’api’ira’a a te Mesia, ’e « ’ua ’aro atura te tahi ’orometua i te tahi ’orometua, ’e te tahi ta’ata fa’afāriuhia » (Iosepha Semita—’Ā’amu o te ’Ēkālesia 1:6).

’Ua… ha’amata teie ’ārepurepura’a e rave rahi tenetere nā mua a’e o tei pi’ihia te tāivara’a rahi. « E’ita te mahana ’o te Mesia e tae mai, o tā te ’āpōsetolo Paulo i parau, « o te tāiva te tupu na mua ! » (2 Tesalonia 2:3).

Rave rahi matahiti i muri mai i te ti’a-fa’ahou-ra’a ’o te Mesia, ’ua taparahi-pohe-hia tāna mau ’āpōsetolo, ’e ’ua vi’ivi’i tāna mau ha’api’ira’a, ’e ’ua ravehia atu te autahu’ara’a i te fenua nei. Ārea rā, ’ua ’ite Paulo i tō tātou nei ’anotau ’e ’ua tohu ē « e ’ia tae i te tu’ura’a parau i te hopera’a mau o te mau tau ra, e ’āmui [te Atua] i te mau mea ato’a i te Mesia ra » (Ephesia 1:10). E fa’ati’a fa’ahou mai ’oia i te ’Ēkālesia mau a te Mesia i te fenua nei…

’Ua ’imi Iosepha i te hō’ē pāhonora’a

I te 14ra’a o tōna matahiti… ’ua topa ’oia i roto i te hō’ē « mārora’a o te mau mana’o [ha’apa’ora’a fa’aro’o] ». ’Ua ui pinepine ’oia iāna iho, « mai te mea ’ua tano te hō’ē [o teie mau ’ēkālesia], o te hea ïa, ’e nāhea ïa vau e ’ite ai i te reira ? » (Iosepha Semita—’Ā’amu 1:10).

’Ua fāriu atu Iosepha i te Bibilia nō te mau pāhonora’a. ’Ua tai’o ’oia i roto i te ’episetole a Iakobo, « te ’ere ra rā te hō’ē o ’outou i te ’ite, e ani ’oia i te Atua ra, o tei hōro’a hua mai i te maita’i i te ta’ata ato’a ra, ma te pāto’i ’ore ; ’e e hōro’ahia mai tāna » (Iakobo 1:5).

Hōho’a
joseph praying

Hu’ahu’a nō roto mai i Te mau hina’aro o tō’u ’ā’au, nā Walter Rane.

’Ua ha’apa’o ’o Iosepha i te arata’i ’a Iakobo, haere atura ’oia i roto i te mau uru rā’au piri mai i tōna fare nō te pure. ’A ti’aoro ai ’oia i te Atua, « e pou māramarama… tei pou mai », ’e ’ua hau taua māramarama ra i tō te mahana o te avatea, ’e ’ua fā mai ra « ’e piti ta’ata ». ’Ua parau mai ra te hō’ē o rāua iā’u, ma te fa’atoro atu i tōna rima i ni’a i te tahi, ’e ma te fa’ahiti i tō’u i’oa, i te nā-ō-ra’a mai ē—’O ta’u Tamaiti Here teie. ’A fa’aro’o iāna ! » (Iosepha Semita—’Ā’amu 1:16-17).

’Ua paraparau mai te Atua te Metua ’e tāna Tamaiti, ’o Iesu Mesia ia Iosepha. ’Ua pāhono rāua i tāna uira’a. ’Ua ha’api’i rāua iāna ē ’ua mo’e te ’Ēkālesia mau a te Mesia i te fenua nei. ’Ua ha’api’i mai Iosepha ē, teie mau melo e toru ’o te Atuara’a e mea ta’a ’ē ïa te tahi i te tahi, ’ua ’ite rāua i tōna i’oa, ’e ’ua hina’aro rāua i te pāhono i tāna mau pure. ’Ua veteahia te ra’i, ’ua hope te ru’i o te tāivara’a, ’e ’ua ha’amata te māramarama o te ’evanelia i te ’ana’ana fa’ahou mai.

Mai ia Iosepha, e rave rahi o tātou o tē ’imi nei i te māramarama o te parau-mau… Mai ia Iosepha, e mea ti’a ia tātou ’ia ’imi i roto i te mau pāpa’ira’a mo’a ’e ’ia pure.… [’ia] fa’aha’eha’a, ’e [’ia ha’api’i mai] nā roto i te fa’a’ohipara’a i te fa’aro’o.

Moroni ’e te mau ’api ’auro

I roto i nā matahiti e toru i muri mai i tāna ’ōrama mātāmua, ’ua [parau Iosepha ē ’ua ’ite pinepine ’oia i te hepohepo nō tōna mau paruparau ’e tōna mau hapehape]. ’Aita rā ’oia i ha’aparuparu i tōna fa’aro’o ’e ’aore rā, ’aita ’oia i ha’amo’e i te mana o te pure.

I te 21 nō tetepa 1823, i te 17ra’a o tōna matahiti, ’ua tūturi [Iosepha] i raro nō te ani « ’ia fa’aorehia [tāna] mau hara ato’a » […] ’e ’ia ’ite [’oia] i te huru o [tōna] ti’ara’a i mua i [te Atua] » (’a hi’o Iosepha Semita—’ā’amu 1: 29). ’A pure ai ’oia, ’ite ihora ’oia i te māramarama i te ōra’a mai i roto i tōna piha « e tae noa atu ’ua hau te māramarama o te piha i te mahana i te avatea » (’īrava 30). E i roto i taua māramarama ra ’ua fā mai te hō’ē ta’ata ’ahuhia i te ’ahu roa « tei hau atu i te teatea » (’īrava 31). ’Ua pi’i ’oia ia Iosepha ma tōna i’oa e parau mai nei ē, ’o Moroni ’oia. ’Ua fa’a’ite mai ’oia ē « e ’ohipa tā te Atua e hōro’a na [Iosepha] ’ia rave » e parau mai ra ē, tē vai ra te hō’ē pāpa’a parau tahito i pāpa’ihia i ni’a i te mau ’api ’auro, ’e ’ia ’īriti-ana’e-hia e riro mai ïa ’ei Buka a Moromona. Tei roto i taua buka ra te ’īra’a o te ’Evanelia. (’A hi’o i te mau ’īrava 33-34.)… ’Ua arata’ihia Iosepha… i taua mau pāpa’a parau ra tei hunahia… [i roto] i te hō’ē ’āivi piri atu… o Cumorah.

I te mahana i muri mai, ’ua ’itehia ia Iosepha taua mau ’api parau ra, ’aita rā i tae i te taime nō te ’īritira’a mai i te reira i rāpae. ’Ua fa’aue Moroni ia Iosepha ’ia ho’i e fārerei iāna i taua vāhi ra, i taua iho mahana ra, i te matahiti i mua e hope noa atu nā matahiti e maha (’a hi’o i te mau ’īrava 52-53). ’Ua ha’apa’o maita’i Iosepha. I te mau matahiti ato’a e haere ’oia i te ’āivi i reira tō Moroni hōro’ara’a mai i te « arata’ira’a » iāna nō ni’a i te fa’aho’i-fa’ahou-ra’a mai o te ’Ēkālesia a te Mesia.

’Ua fāri’i Iosepha i te mau ’api ’auro i te 22 nō tetepa 1827 i te 21ra’a o tōna matahiti. ’Ua fāri’i ato’a ’oia i te hō’ē tao’a tahito nō te ’īritira’a i te parau, tei pi’ihia te Urima ’e te Tumima. Nā roto i te fa’a’ohipara’a i teie nei tao’a mo’a ’e te Vārua Maita’i nō te hurira’a i te parau, ’ua ha’amata Iosepha i te ’ohipa ’īritira’a…

Tē tupu ra te fa’aho‘i-fa’ahou-ra’a mai

I te 23ra’a o tōna matahiti, ’a ’īriti ai Iosepha i te mau ’api ’ua topa ’oia ’e [tāna pāpa’i parau, ’o Oliver [Cowdery] i ni’a i te parau nō te bāpetizora’a ’ia matara te hara… ’Ua hina’aro rāua i te ’ite hau atu. ’Ua ’ite Iosepha e aha te ti’a iāna ’ia rave.

I te 15 nō mē 1829, haere atura [Iosepha ’e Oliver] i roto i te uru rā’au e pure i te Fatu. ’A pure noa ai rāua, fā mai ra Ioane Bāpetizo « nā roto i te ’ata māramarama » (Iosepha Semita—’Ā’amu 1:68). ’O ’oia tei bāpetizo i te Fa’aora i roto i tōna ra orara’a, [’e] ’ua mau ’oia i te mau tāviri nō te autahu’ara’a tītauhia nō te ravera’a i taua ’ōro’a ra nā roto i te mana ’o te Atua.

Tū’u mai ra Ioane i tōna nā pu’e rima i ni’a i [te upo’o ’o Iosepha ’e i muri iho i ni’a i te upo’o ’o Oliver] ’e ’ua hōroa atu i te autahu’ara’a a Aarona i ni’a ’ia rāua [tāta’itahi] (’a hi’o PH&PF 13 ; Iosepha Semita—’Ā’amu 1:68-69)… I te hope’a o te ’āva’e mē ’aore rā, i te mau mahana mātāmua nō tiunu 1829, ’ua fa’atōro’ahia ’o Iosepha ’e ’o Oliver i te autahu’ara’a a Melehizedeka ’aore rā, te autahu’ara’a teitei e nā mau ’āpōsetolo, Petero, Iakobo, ’e Ioane.

Hōho’a
conferring the Aaronic Priesthood

Te fa’aho’i-fa’ahou-ra’a-hia mai te autahu’ara’a a Melehizedeka, nā Walter Rane.

I te reira ato’a ’āva’e nō tiunu i oti ai te ’īritira’a o te Buka a Moromona, ’e ’ua nene’ihia te buka i te 26 nō māti 1830… I te mau mahana i muri mai, i te 6 nō ’ēperēra, ’ua fa’anahonahohia te ’Ēkālesia… Mai tā Paulo i tohu, ’ua fa’ati’a-fa’ahou-hia te ’Ēkālesia a te Mesia i tahito ra i ni’a i te fenua nei.

’Aita rā te ’ohipa o te fa’aho’i-fa’ahou-ra’a mai i oti… ’Ua ha’amo’ahia [te hiero nō Ketelani, te hiero mātāmua tei patuhia i roto i teie nei tau tu’ura’a ’evānelia]… i te 27 nō māti 1836. Hō’ē hepetoma i muri mai i te 3 nō ’ēperēra, ’ua fa’atupuhia te hō’ē ’āpo’ora’a i reira. I muri a’e i te hō’ē pure hanahana ’e te muhu ’ore,… ’ua fā atu te Fatu ra ’o Iesu Mesia [ia Iosepha ’e ia Oliver]… Ua fā ato’a mai ’o Mose, Elia, ’e ’o Eliaha [i roto i te hiero nō Ketelani] ’e ’ua [hōro’a i te mau tāviri nō te autahu’ara’a] ia Iosepha (’a hi’o PH&PF 110).

Hōho’a
in the Kirtland Temple

Hu’ahu’a nō roto mai Tō Iesu Mesia fāra’a atu i te peropheta Iosepha Semita ’e ia Oliver Cowdery, nā Walter Rane

Hō’ē hōho’a nā tātou nō te pe’e atu

E te mau taea’e ’e te mau tuahine, tē ’ite ra tātou i teie hōho’a ? Te mau tupura’a o te fa’aho’i- fa’ahou-ra’a mai—te ’ōrama mātāmua, te fāra’a mai ’o Moroni ’e te taera’a mai o te Buka a Moromona, te fa’aho’i-fa’ahou-ra’a-hia mai te autahu’ara’a, ’e tē fāra’a mai ’o Iesu Mesia [i roto] i tōna hiero mo’a—’ua nā-mua-hia atu ïa i te pure…

’Ua ’ite au [e rave rahi taime] i te fa’a’itera’a pāpū a te Vārua o te Atua, mai te hō’ē ’auahi e ’ama ra i roto i tō’u nei ’ā’au, ’e e parau mau te ’evānelia tei fa’aho’i-fa’ahou-hia mai… [Mai te mea ’aita ’outou i ’ite i teie mau mea nō ’outou iho,] tē parau nei au ’a fāri’i mai i te anira’a tei hōro’ahia e Moroni i roto i te Buka a Moromona : « ’Ia ’itea teie nei mau parau ia ’outou, e ui atu i te Atua, i te Metua mure ’ore ra, i te i’oa ’o Iesu Mesia ē, e parau mau ānei teie mau parau, ma te mana’o pāpū, ’e ma te fa’aro’o i te Mesia, nāna ïa e fa’a’ite mai i te parau mau ia ’outou nā roto i te mana o te Vārua Maita’i. « ’E nā roto i te mana o te Vārua Maita’i e ’ite ai ’outou i te parau mau i te mau mea ato’a ra » (Moroni 10:4-5)…

…’A pe’e i te hi’ora’a ’o Iosepha Semita ’e te hōho’a o te fa’aho’i-fa’ahou-ra’a mai. ’A fāriu atu i te mau pāpa’ira’a mo’a. ’A tūturi nō te pure. ’A ani ma te fa’aro’o ’A Fa’aro’o i te Vārua Maita’i… ’E i te i’oa ’o Iesu Mesia, tē fafau atu nei au, « mai te mea e ani… ’outou [i te Atua] ma te fa’aro’o, ma te mana’o ē, e roa’a mai tā ’outou, ’e ma te ha’apa’o māite ho’i i te mau fa’aue [a te Fatu], e fa’a’ite-mau-hia ïa taua mea ra ia ’outou » (1 Nephi 15:11).