2018
E tamari’i ānei au na te Atua ?
May 2018


E tamari’i ānei au na te Atua ?

Nāhea e ti’a ai ia tātou tāta’itahi ’ia fāri’i i te pūai o te hāro’aro’ara’a i tō tātou ti’ara’a ta’ata hanahana ? E ha’amata te reira nā roto i te ’imira’a ’ia ’ite i te Atua, tō tātou Metua.

’Aita i maoro a’enei ’ua haere au i te purera’a nā muri iho i tō’u mama here i tā mātou fare purera’a ’ōfa’i tahito roa. ’Ua haru tō’u tari’a i te mau reo na’ina’i mai roto mai i te piha paraimere, tā’u i haere atu i reira e rave rahi matahiti i ma’iri a’e nei, haere atu ra vau i muri, ’e ’ua hi’ohi’o noa vau i te mau ti’a fa’atere aupuru i te ha’api’ira’a i te parau tumu o teie matahiti : « E tamari’i au na te Atua ».1 ’Ua ’ata’ata vau ’a ha’amana’o ai au i te mau ’orometua fa’a’oroma’i ’e te here, i te taime hīmenera’a e rā ’ē te tau, e hi’o pinepine mai rātou i ni’a iā’u—terā tamaiti iti ha’uti i te hope’a o te pārahira’a—mai tē huru ra ē, tē parau ra ē, « E tamarii mau ānei ’oia nā te Atua ? ’E nā vai i tono mai iāna i’ō nei ? »2

Tē ani nei au ia tātou tāta’itahi ’ia ’īriti i tō tātou ’ā’au i te Vārua Maita’i, « tei fa’a’ite i tō tātou vārua ē, e mau tamari’i tātou nā te Atua ».3

E mea māramarama ’e te faufa’a rahi te mau parau a te peresideni Boyd K. Packer : « E tamari’i ’outou nā te Atua. ’O ’oia te metua nō tō ’outou vārua. E fānaura’a hanahana tō ’outou i te pae vārua, e tamari’i nā te Ari’i nō te Ra’i ra. ’A tāmau i teie parau mau i roto i tō ’outou ferurira’a ’e ’a tāpe’a i te reira. Noa atu te rahi o te mau u’i i roto i tō ’outou tupuna tāhuti nei, noa atu te huru o tō ’outou taura ta’ata, e nehenehe e pāpa’i i te ’āpapara’a tupuna o tō outou vārua i ni’a i te hō’ē noa iho reni.E tamari’i ’outou nā te Atua ! »4

Tē fa’ata’a nei Brigham Young ē, « ’Ia ’ite ana’e ’outou… i tō tātou Metua, e ’ite ’outou i te hō’ē ta’ata o tā ’outou i mātau a’e na, e fāri’i ’oia ia ’outou i roto i tōna nā rima, ’e e ineine ’outou nō te topa i roto i tāna tauahira’a ’e ’ia āpā iāna ».5

Te tama’i rahi nō te ti’ara’a hanahana

’Ua ha’api’i mai Mose nō ni’a i tōna fatura’a ’āi’a hanahana nā roto i te paraparaura’a i te Fatu mata ’e mata. I muri iho, « ’ua haere mai ra sātane nō te fa’ahema » ma te ’ōpuara’a ’ite-’ore-hia, terā rā, e ’ōpuara’a ’ino nō te fa’a’ino i te ti’ara’a ta’ata o Mose, i te paraura’a ē « E Mose, te tamaiti a te ta’ata ’ā ha’amori mai iā’u. ’E… hi’o atura Mose i ni’a ia Sātane ’e nā ’ō atura : ’O vai ’oe ? Inaha, e tamaiti ho’i au nā te Atua ».6

Tē ’ū’ana nei teie tama’i nō ni’a i te ti’ara’a ta’ata hanahana, i te mea ē, tē ha’aparare nei Sātane i te mau mauha’a tama’i i fa’ata’ahia nō te ha’amou i tō ’outou ti’aturira’a ’e tō ’outou ’itera’a i tō tātou autā’atira’a i te Atua. ’Aua’e, ’ua fāri’i tātou i te ha’amaita’ira’a o te ’ite-pāpū-ra’a i tō tātou ti’ara’a ta’ata mai te ’ōmuara’a mai : « ’E ’ua parau a’era te Atua, e hāmani tātou i te ta’ata ’ia au i tō tātou hōho’a, ’e i tō tātou huru »,7 ’e ’ua fa’a’ite tōna mau peropheta ora ē, « e [ta’ata tino] vārua herehia te tāmaroa ’aore rā te tamāhine tāta’itahi nā te nā metua i te ao ra, ’e, nā roto i te reira, e nātura ’e e haere’a hanahana tō tātou tāta’itahi ».8

Nā roto i te ’itera’a i teie mau parau mau ma te pāpū mau,9 e roa’a ia tātou te tauturu ’ia upo’oti’a i ni’a i te mau tāmatara’a, te mau pe’ape’a, ’e te mau huru ’ati ato’a.10 I te anira’ahia ē, « nāhea e ti’a ai ia tātou ’ia tauturu i te feiā e ’aro nei [i tōna iho ’ati] ? ’Ua pāhono te hō’ē ’āpōsetolo a te Fatu ē, « ’a ha’api’i ia rātou i tō rātou ti’ara’a ta’ata ’e tā rātou ’ōpuara’a ».11

« Te ’itera’a pūai a’e tā’u e mau nei »

’Ua riro teie mau parau mau pūai ’ei tāuira’a i te orara’a o tō’u hoa, ’o Jen,12 tei fa’atupu i te hō’ē ’ati purūmu rahi i tōna taure’are’ara’a. Noa atu te teimaha o tōna māuiui i te pae tino, te mea tei fa’atupu i te ’oto rahi i roto iāna, ’o te tahi atu ïa ta’ata fa’ahoro tei pohe roa. « ’Ua mo’e te māmā o te tahi ta’ata, ’e nā’u te hape », tāna ïa i parau. Tau mahana noa nā mua atu, ’ua ti’a ’o Jen i ni’a ’e ’ua tai’o, « e mau tamāhine tātou nā tō tātou Metua i te Ao ra, tei here ia tātou »,13 tē uiui nei rā ’oia i teienei ē, « nāhea ’oia i te here iā’u ?»

« ’Ua pe’e te māuiui tino », tāna ïa i parau, « ’aita rā vau e mana’o nei ē, e ora tō’u mau puta i te pae ferurira’a ’e i te pae vārua ».

Nō te fa’aora iāna, ’ua huna hōhonu ’o Jen i tōna mau mana’o o te ’ā’au, ’e ’ua fa’aātea iāna, ’e ’ua ha’aparuparu. Hō’ē matahiti i muri mai, ’a ti’a ai iāna ’ia paraparau nō ni’a i te ’ati purūmu, ’ua ani te hō’ē tauturu fa’auruhia iāna ’ia pāpa’i i te pereota ra, « e tamari’i au nā te Atua » ’e ’ia fa’ahiti i te reira 10 taime i te mahana.

« E mea ’ōhie te pāpa’ira’a i te mau parau », tē ha’amana’o ra ’oia, « ’aita rā i ti’a iā’u ’ia fa’ahiti… ’Aita vau i ti’aturi ē, ’ua hina’aro ānei te Atua iā’u ’ei tamarii nāna. ’Ua ha’afefe au iā’u, ’e ’ua ta’i ».

I muri a’e e rave rahi ’āva’e, ’ua ti’a ia Jen ’ia fa’aoti i teie tītaura’a i te mau mahana ato’a. ’Ua parau mai ra ’oia, « ’ua nini’i au i tō’u vārua ato’a ma te tāparu i te Atua… I reira, ’ua ha’amata vau i te ti’aturi i te mau parau ». Nā teie ti’aturira’a i fa’ati’a i te Fa’aora ’ia ha’amata i te fa’a’āfaro i tōna vārua pēpē. ’Ua hōpoi mai te buka a Moromona i te tāmāhanahanara’a ’e te itoito i roto i tōna tāra’ehara.14

’Ua ’ōpani ’o Jen ma te parau ē, « ’ua ’ite mai te Mesia i tō’u mau māuiui, tō’u mau ’oto, tō’u hape ». ’Ua ’ite au i te here hope o te Atua ’e ’aita ā vau i fāri’i a’enei i te hō’ē ’itera’a mai teie te pūai ! Te ’itera’a ē, e tamari’i au nā te Atua, ’o te ’itera’a pūai a’e ïa tā’u i fāri’i ! »

Te ’imira’a ’ia ’ite i te Atua, tō tātou Metua

Te mau taea’e ’e te mau tuahine, nāhea e ti’a ai ia tātou tāta’itahi ’ia fāri’i i te pūai o te hāro’aro’ara’a i tō tātou ti’ara’a ta’ata hanahana ? E ha’amata te reira nā roto i te ’imira’a ’ia ’ite i te Atua, tō tātou Metua.15 ’Ua fa’a’ite pāpū te peresideni Russell M. Nelson ē, « e ’ohipa mana rahi te tupu ’ia ’imi te hō’ē tamari’i nā te Atua ’ia ’ite rahi atu ā nō ni’a iāna ’e tāna tamaiti here ».16

Te ha’api’ira’a mai ’e te pe’era’a i te Fa’aora, e tauturu te reira ia tātou ’ia ’ite i te Metua. « Te rirora’a… ’ei hōho’a mau nō tōna [Metua] »,17 ’ua ha’api’i Iesu ē, « e’ita e ti’a tā te Tamaiti ’ia rave ’oia ana’e ihora, maori rā ’o tāna i ’ite i te Metua i te ravera’a ra ».18 ’Ua heheu mai te mau parau ’e te mau ’ohipa ato’a a te Mesia i te nātura mau o te Atua ’e tō tātou autā’atira’a e ōna.19 ’Ua ha’api’i Elder Jeffrey R. Holland ē, « nā roto i te tahera’a te toto nā te mau poa ato’a ’e te pi’i ’oto i ni’a i tōna nā ’utu, ’ua ’imi te Mesia i tāna i ’imi tāmau noa na—tōna Metua. ‘Abba’, ’ua pi’i ’oia, ‘pāpā’ ».20

Mai ia Iesu i te ’imi-tu’utu’u-’ore-ra’a i tōna Metua i Getesemane, mai te reira ato’a Iosepha Semita ’āpī, i te matahiti 1820, i te ’imira’a nā roto i te pure i te Atua i roto i te uru rā’au mo’a. I muri a’e i te tai’ora’a, « te ’ere ra rā te hō’ē o ’outou i te ’ite, e ani ’oia i te Atua »,21 ’ua haere atu Iosepha e pure.

’Ua pāpa’i ’oia, « ’ua tūturi au i raro, ’e ’ua ha’amata i te pūpū i te mau hina’aro o tō’u ’ā’au i te Atua ra…

« … ’Ua ’ite a’era vau i te hō’ē pou māramarama i ni’a noa a’e i tō’u upo’o…

« … ’Ua ’ite atu ra vau e piti ta’ata ; tō rāua teatea ’e te hanahana ’a ti’a noa ai rāua i ni’a a’e iā’u i roto i te reva ra. ’Ua parau mai ra te hō’ē o rāua iā’u, ma te fa’atoro atu i tōna rima i ni’a i te tahi, ’e ma te fa’ahiti i tō’u i’oa, i te na-’ō-ra’a mai ē—[’E Iosepha], ’O ta’u Tamaiti Here teie.A fa’aro’o iāna !’ 22

Mai te mea ē, e pe’e tātou i te mau hi’ora’a o te Fa’aora ’e o te peropheta Iosepha, ’e e ’imi i te Atua ma te tu’utu’u ’ore, e hāro’aro’a mau tātou, mai ia Jen ē, ’ua ’ite tō tātou Metua ia tātou, ’e e mau tamari’i tātou nāna.

E te mau metua vahine, te mau metua vahine ’āpī ihoa ra, ’o tei fāri’i pinepine i te mana’o teimaha ’e te paruparu ’a tauto’o ai rātou ’ia aupuru i « te hō’ē u’i pāto’i i te hara »,23 ’eiaha roa atu e ha’afaufa’a ’ore i tā ’outou ’ohipa tumu i roto i te fa’anahora’a a te Atua. I roto i te mau taime hepohepo rahi—i te taime ānei ’a horo ai ’outou nā muri iho i te mau tamari’i, ’a hau’a mai ai te hau’a pa’apa’a nō te fa’a’ite mai ia ’outou ē, te tāmā’ara’a nō te pō tei fa’aineinehia ma te here, e au ïa i teienei i te hō’ē tusia tāauahi—’ia ’ite mai rā ’outou ē, e ha’amo’a te Atua i tō ’outou mau mahana fifi roa a’e.24 « ’Eiaha e mata’u ; tei pīha’i-ato’a-iho vau ia ’oe »,25 ’ua ha’apāpū mai ’oia ma te hau. Tē fa’atura nei mātou ia ’outou ’a fa’atupu ai ’outou i te tīa’ira’a a te tuahine Joy D. Jones, tei parau ē, « e ti’a i tā tātou mau tamari’i ’ia fana’o i te hāro’aro’a i tō rātou ti’ara’a ta’ata hanahana ».26

Tē ani nei au ia tātou tāta’itahi ’ia ’imi i te Atua ’e i tāna Tamaiti Here. « ’Aita atu e vāhi i ha’api’i-māramarama-hia ’e i ha’api’i-mana-rahi-hia te reira mau parau mau maori rā i roto i te buka a Moromona »,27 te parau ïa a peresideni Nelson. ’A ’īriti i tōna mau ’api ’e ’a ha’api’i mai ē, « e rave te Atua i te mau mea ato’a e maita’i ai ’e e māuruuru ai [tātou] »,28 ē e Atua « aroha, ’e te hōro’a, te ’ā’au maita’i, ’e te fa’a’oroma’i noa »,29 ’e « hō’ē ana’e tō te ta’ata ato’a ti’ara’a i mua [iāna] ».30 ’Ia māuiui ’outou, ’ia mo’emo’e, ’ia mata’u, ’ia ’ino’ino, ’ia ’oto, ’ia riri, ’e ’aore rā, ’ia fa’aru’ehia i roto i te mau ’ati o te orara’a nei31—’a ’īriti i te buka a Moromona, i reira ’outou e ’ite ai ē, « e ’ore roa te Atua e fa’aru’e ia tātou. ’Aore ā ’oia i nā reira a’e nei, ’e e’ita roa ’oia e nā reira. E’ita tāna e nehenehe e nā reira. E ’ere te reira tōna huru [’ia nā reira] ».32

Te ’itera’a i tō tātou Metua, e tāui te reira i te mau mea ato’a, i tō tātou iho ā rā ’ā’au, ’a ha’apāpū ai tōna Vārua Maita’i i tō tātou ti’ara’a ta’ata mau ’e tō tātou faufa’a rahi i mua i tōna aro.33 E haere te Atua nā pīhai iho ia tātou i ni’a iho i te ’ē’a i fafauhia, ’a ’imi ai tātou iāna nā roto i te mau tāparura’a i roto i te pure, te mā’imira’a i te mau pāpa’iraa mo’a, ’e te ha’apa’o-tu’utu’u-ore-ra’a.

Te maita’i hope ’o te huru o te Atua—Tō’u ’itera’a pāpū

’Ua here au i te Atua o tō’u mau metua,34 « te Atua Mana Hope »,35 ’o tei ta’i ’e ’o tātou i roto i tō tātou mau ’otora’a, ma te fa’ahapa fa’a’oroma’i i tō tātou parau ti’a ’ore, ’e e ’oa’oa ’ia ’imi anae tātou « ’ia ha’apae atu i tā [tātou] mau hara ’ia ’ite [tātou] [iāna] ».36 E ha’amori au iāna, ’oia « te metua o te feiā metua ’ore »37 ’e e hoa nō te feiā hoa ’ore. Tē fa’a’ite pāpū nei au ma te māuruuru ē, ’ua ’ite au i te Atua, tō’u Metua, ’e tē fa’a’ite pāpū nei au i te maita’i roa, te peu ’e « te maita’i hope o [tōna] huru ».38

’Ia hāro’aro’a ’e ’ia fa’aherehere ho’i tātou pā’āto’a i tō tātou « ti’ara’a matahiapo hanahana »39 ’ei tamari’i nā te Atua nā roto i te ’itera’a iāna, « te Atua mau ra, ’e ia Iesu Mesia [tāna] i tono mai »40 o tā’u ïa pure tu’utu’u ’ore i te i’oa o Iesu Mesia, ’āmene.