2018
Rauha vaan – turvasataman löytää Herran huoneesta
Syyskuu 2018


Vyöhykkeen johtohenkilön sanoma

Rauha vaan – turvasataman löytää Herran huoneesta

Mary Ann Baker menetti molemmat vanhempansa, kun he kuolivat tuberkuloosiin hänen asuessaan siskonsa ja veljensä kanssa Chicagossa. Veljen sairastuttua samaan kauheaan tautiin hän järjesti tämän matkan lämpimämpään ilmastoon Yhdysvaltain eteläosiin. Valitettavasti veljen terveys heikkeni muutamassa viikossa ja hän kuoli. Mary Ann ja hänen siskonsa olivat surun murtamia. Heillä ei ollut varaa haetuttaa veljen ruumista eikä maksaa sen kuljetusta haudattavaksi Chicagoon. Mary Annille se oli yksi synkimmistä ja vaikeimmista ajoista hänen elämässään. Hän kirjoitti: ”Sanoin sydämessäni, ettei Jumala välitä minusta eikä läheisistäni.”1 Tämä ajatus tuntui Mary Annista mahdottomalta kestää.

Me olemme kaikki kohdanneet myrskyjä elämässämme: surun, menetyksen, pelon, sairauden, taloudellisten paineiden, epävarmuuden ja sekasorron aikoja kaikissa muodoissaan. Nuo myrskyt ovat haastavia ja voivat koetella meitä läpikotaisin. Kuten opetuslapsille Galileanjärvellä, ne voivat olla hetkiä, jolloin meistä tuntuu kuin olisimme kaatumassa tai uppoamassa ja me huudamme: ”Opettaja, etkö näe, me hukumme?”2

Tuona myrskyisenä yönä Galileanjärvellä ”[Vapahtaja] nousi, nuhteli tuulta ja käski merta: ’Vaikene, ole hiljaa!’ Tuuli asettui, ja tuli aivan tyven.”3 Mary Ann Bakerin kohdalla hänen synkimpänä surun ja menetyksen hetkenään Vapahtaja tyynnytti myrskyn hänen sydämessään ja ”toi siihen syvemmän uskon ja täydemmän luottamuksen tyvenen”4. Tämän palanneen rauhan ja tyyneyden turvin hän kirjoitti sanat rakastettuun lauluun ”Mestari, myrsky on suuri”5.

Raivotkoon viha siis aaltojen
Tai henkien taikkapa ihmisten,
Sä saat ne kauniisti taipumaan.
Rauha vaan, Rauha vaan.

Meillä on taivaassa rakastava Isä, joka ymmärtää, että elämämme myrskyissä me tarvitsemme pakopaikan tai turvasataman, jonne voimme mennä – paikan, jossa olemme varjeltuina, suojassa ja turvassa.

Temppeli voi toimia tärkeänä turvasatamana elämässämme. Jokapäiväinen elämä tuo mukanaan haasteita, epävarmuutta, ristiriitaisia ääniä ja sekasortoa. Herran huoneessa löydämme vastauksia, voimaa ja rauhaa, joita Herra on luvannut. Meitä muistutetaan siitä, ettemme ole yksin. Meitä muistutetaan siitä, että Jumala rakastaa meitä, ohjaa meitä yhä ja tarjoaa keinon, jolla voimme tuntea jälleen rauhaa.

Taivaallinen Isä tuntee teidät. Hän rakastaa teitä. Hän ymmärtää tarpeenne ja haasteenne. Käymällä temppelissä ja osallistumalla pyhiin toimituksiin löydämme selkeyttä, jota tarvitsemme selviytyäksemme epävarmuudesta ja niistä erilaisista myrskyistä, joita kohtaamme elämässä.

Vanhin Boyd K. Packer on neuvonut: ”Temppelin hengellisessä ilmapiirissä on jotakin puhdistavaa ja selventävää. Joskus ajatuksemme ovat niin kiinni ongelmissamme ja niin monet asiat vaativat samanaikaisesti huomiotamme, ettemme me yksinkertaisesti pysty ajattelemaan ja näkemään selkeästi. Hämmingin nostattama tomupilvi näyttää laskeutuvan temppelissä, sumu ja usva hälvenevät, ja me ’näemme’ sellaista, mitä emme ennen pystyneet huomaamaan, ja löydämme ongelmistamme ulospääsyn, jota emme ennen tienneet.”6 Laulussa ”Niin varma on perustus” kerrotaan:

Sä ethän nyt pelkää, soi sana Jumalan,
Kun vierelläs kuljen ja sua talutan,
Sua nostan ja tuen, riennän vahvistamaan.
7

Olivatpa myrskyt mitä tahansa, vaivasivatpa teitä mitkä tahansa henget, ihmiset tai asiat, niin pelkoon ei ole aihetta. Rakastava Isämme taivaassa on antanut meille turvasataman. Temppelissä Hän siunaa teitä. Temppelissä Hän vahvistaa ja varjelee teitä. Temppelissä ymmärrätte täydemmin sanat ”Rauha vaan”.

Viitteet

  1. Ernest K. Emurian, Living Stories of Famous Hymns, 1955, s. 83–85.

  2. Mark. 4: 38.

  3. Mark. 4:39.

  4. Karen Lynn Davidson, Our Latter-Day Hymns: The Stories and the Messages, 1988.

  5. ”Mestari, myrsky on suuri”, MAP-lauluja, 59. Sanat: Mary Ann Baker, noin 1874. Sävel: H. R. Palmer, 1834–1907.

  6. Valmistaudun astumaan pyhään temppeliin, mukailtu Boyd K. Packerin julkaisusta The Holy Temple, 2003, s. 36 (saatavana sivustolla lds.org).

  7. ”Niin varma on perustus”, MAP-lauluja, 43. Sanat: Pidetään Robert Keenin tekemänä, noin 1787. Sisältyi ensimmäiseen englanninkieliseen MAP-laulukirjaan 1835. Sävel: Pidetään J. Ellisin tekemänä, noin 1889.