2019
Mutta minulla on nälkä!
Tammikuu 2019


Mutta minulla on nälkä!

Isadora Marques Garcia

São Paulo, Brasilia

Kuva
missionaries and money on the ground

Kuvitus Allen Garns

Eräänä sateisena päivänä lähetyskentälläni Kolumbiassa toverillani ja minulla oli tunti aikaa ennen kuin meidän piti palata asunnolle. Olimme nälkäisiä ja väsyneitä käveltyämme koko päivän. Emme olleet löytäneet ketään, jota opettaa.

Meillä ei myöskään ollut mukana rahaa, emmekä olleet käyneet ruokaostoksilla. Tiesimme, että kun pääsisimme asunnolle, meillä ei olisi mitään syötävää. Yritin työntää pois nämä kielteiset ajatukset ja keskittyä työhön.

”Katso, mitä löysin!” toverini huudahti yhtäkkiä.

Hän oli löytänyt maasta rahaa. Hänen kasvojensa ilmeestä tiesin hänen ajattelevan samaa kuin minäkin. Voisimme ostaa jotakin syötävää!

Mutta hetken kuluttua toverini sanoi: ”Ei, tämä raha ei ole meidän!”

”Mutta minulla on nälkä!” ajattelin.

”Kuuluipa se kenelle tahansa, emme löydä häntä tähän aikaan illasta”, sanoin toverilleni.

Hän ehdotti, että rukoilisimme. Tiesin, että se oli oikein, mutta osa minusta ajatteli, että se oli hullua. Olimme tehneet lujasti työtä koko pitkän päivän. Olimme nälkäisiä. Kenties rahojen löytäminen oli siunaus palvelemisestamme.

Sitten muistin äitini. Kun olin pieni, hän opetti siskojani ja minua olemaan aina rehellinen. Hän oli meille esimerkkinä ja rukoili, että meillä olisi rohkeutta olla rehellisiä. Tiesin, että jos hän olisi paikalla, hän olisi surullinen, ellen tekisi oikeaa päätöstä.

Niinpä me rukoilimme. Pyysimme taivaallista Isää auttamaan meitä löytämään omistajan. Muutaman minuutin kuluttua paikalle tuli eräs nuori mies etsien jotakin. Hän oli silmät kyynelissä ja näytti olevan poissa tolaltaan. Toverini ja minä menimme hänen luokseen ja saimme kuulla, että meillä oli se, mitä hän etsi.

Palautimme rahat nuorelle miehelle, ja hän kiitti meitä useaan kertaan. Hän sanoi tarvitsevansa rahoja maksaakseen opintomaksun. Ilman niitä hän menettäisi opinto-oikeutensa. Silmäni täyttyivät kyynelistä, ja tein parannuksen aiemmista toiveistani käyttää rahat. Saimme nuoren miehen yhteystiedot, ja pääsimme opettamaan häntä ja viittä muuta henkilöä. Sinä iltana kiitin toveriani hänen hyvästä esimerkistään.

Tiedän, että Jumala siunaa meitä, kun olemme rehellisiä. Meillä ei ollut sinä iltana mitään syötävää, mutta en muista menneeni nukkumaan nälkäisenä. Rahojen löytäminen oli loppujen lopuksi siunaus.