Lisää usein esitettyjä kysymyksiä

Kyllä. Piispa on johtava ylipappi ja ”opastaa ja neuvoo muita johtohenkilöitä seurakunnassa” (Käsikirja 1, 2.1.1). Hän käy läpi ja hyväksyy palvelutyötoimeksiannot. Piispan johdolla seurakuntaneuvosto hoitaa edelleen välttämätöntä rooliaan pyrkiä ”auttamaan yksilöitä vahvistamaan todistusta, saamaan pelastavat toimitukset, pitämään liitot ja tulemaan Jeesuksen Kristuksen omistautuneiksi seuraajiksi” (Käsikirja 2, 4.4). Vahvistunut vanhinten koorumi ja Apuyhdistys – kummankin edustajana johtaja, joka kuuluu seurakuntaneuvostoon – lisäävät tuon neuvoston tehokkuutta.

Nämä veljet ovat seurakuntansa vanhinten koorumin jäseniä.

Eivät. Vaarnan lähetysseurakuntien johtokunnissa palvelevat ylipapit eivät ole ylipappien koorumin jäseniä. Ylipappien koorumin jäseniä ovat ainoastaan ne ylipapit, joiden kutsumus palvella vaarnan johtokunnassa, piispakunnassa tai korkeassa neuvostossa tai tehtävässään toimivana patriarkkana edellyttää heidän olevan ylipappeja.

Eivät. Piispakunnissa palvelevat vanhimmat eivät ole ylipappien koorumin jäseniä.

Kyllä. Osana yleisvastuitaan vanhinten koorumin johtokunnan tulee puhutella koorumin jäseniä kaikista pappeusvelvollisuuksiin liittyvistä asioista – kuten pappeudenhaltijan, hänen puolisonsa ja perheensä hyvinvoinnista – ainakin kerran vuodessa. Näitä puhutteluja voidaan pitää läpi vuoden. Tätä puhuttelua ei pidä yhdistää palvelutyökeskusteluun, jossa myös palvelutyötoveri on läsnä.

Vanhinten koorumin ja Apuyhdistyksen johtokunnat voivat organisoida jäseniä auttamaan tarvittaessa työn toteuttamisessa. Esimerkiksi he voivat kutsua jäseniä johtamaan ja avustamaan sellaisessa työssä kuten yleinen palveleminen, temppeli- ja sukututkimustyö, evankeliumista kertominen ja huoltotyö.

Kyllä. Kohdan OL 107:89 hengessä, kun jossakin seurakunnassa on epätavallisen suuri määrä aktiivisia Melkisedekin pappeuden haltijoita, johtohenkilöt voivat järjestää useampia kuin yhden vanhinten koorumin. Niissä tapauksissa kussakin koorumissa tulee vallita kohtuullinen tasapaino, mitä tulee ikään, kokemukseen, pappeusvirkaan ja vahvuuteen. Samankaltaiset periaatteet soveltuvat Apuyhdistykseen.

Piispansa eli seurakuntansa johtavan ylipapin alaisuudessa ylipappien koorumin jäsenillä ja heidän perheillään on vanhinten koorumin ja Apuyhdistyksen heille määräämät palvelutyöveljet ja -sisaret.

Koska vaarnojen johtokunnat ja piispakunnat ovat vastuussa kaikista vaarnan tai seurakunnan jäsenistä, näitä veljiä ei yleensä osoiteta palvelutyöveljiksi tietyille yksilöille tai perheille. Korkean neuvoston jäsenille ja tehtävässään toimivalle patriarkalle voidaan antaa toimeksiantoja paikallisten olosuhteiden ja vaarnanjohtajan päätöksen mukaan. Jos he saavat toimeksiantoja, ne antaa heidän vanhinten kooruminsa johtaja seurakunnan piispan alaisuudessa.

Muiden tärkeiden vastuiden lisäksi, kuten toimiminen johtavana ylipappina ja yleisenä tuomarina Israelissa, piispoilla on erityinen vastuu neuvonantajiensa kera huolehtia nuorista. Jakeessa OL 107:15 sanotaan: ”Piispakunta on tämän [Aaronin] pappeuden johtokunta, ja sillä on sen avaimet eli valtuus.” Käsikirjan 1 kohdassa 2.2. sanotaan: ”Piispakunnan jäsenet valvovat ja vaalivat seurakunnan nuoria miehiä ja nuoria naisia.”

Samalla tavoin vaarnanjohtaja vaarnan johtavana ylipappina on ”tärkein hengellinen johtaja vaarnassa” (ks. Käsikirja 1, 1.1.1) ja hän ”johtaa pelastuksen työtä” (Käsikirja 1, 1.1.2).

Ei. Johtajalla on kaksi neuvonantajaa. Jos johtajat huomaavat tarvitsevansa lisää apua, he voivat neuvotella piispansa kanssa yhden tai useamman palvelutyösihteerin kutsumisesta. Näille palvelutyösihteereille voidaan esimerkiksi antaa tehtävä sopia palvelutyökeskustelujen ajankohdista ja auttaa keskusteluja koskevan neljännesvuosiraportin laatimisessa.

Palvelutyöohjaajan ja palvelutyövalvojan tehtävät on lakkautettu. Ne, jotka on kutsuttu näihin tehtäviin, tulee vapauttaa.

Vanhinten koorumin ja Apuyhdistyksen johtokunnan kukin jäsen käy palvelutyökeskusteluja. Jopa suuressa seurakunnassa johtohenkilöt huomaavat, että keskustelut ehditään käydä, kun kukin johtokunnan jäsen käy muutaman niistä joka viikko. Palvelutyökeskustelujen ei tarvitse olla pitkiä ollakseen tehokkaita.

Palvelutyökeskusteluja voidaan ja niitä tulee käydä koko kunkin vuosineljänneksen ajan – eikä jättää niitä vuosineljänneksen viimeiselle viikolle tai kuukaudelle. Kun johtohenkilöt käyvät keskusteluja säännöllisesti, he huomaavat, että he voivat toteuttaa palvelutyön hengellisiä ja ajallisia tarkoituksia.

Kyllä. Äskettäisen asiakirjan ”Hyväksikäytön ehkäiseminen ja siihen puuttuminen” ohjeet sallivat sen, että nuoren palvelutyötoveriksi osoitetaan aikuinen. Palvelutyötä ei pidetä ”toimintana” eikä ”luokkana”, joita nuo ohjeet koskevat.

Johtohenkilöiden tulee käyttää innoitettua arvostelukykyä, kun he osoittavat nuoria palvelutyötovereiksi. Aikuisten toverien tulee välttää tilanteita, jotka voitaisiin ymmärtää väärin. Kahdenkeskisissä tilanteissa heidän tulee huolehtia siitä, että nuoren palvelutyökokemus on turvallinen ja antoisa. Lisäksi tulee osoittaa viisautta siinä, ettei nuorille anneta toimeksiantoa koteihin tai perheisiin, joissa tilanne on vaikea.

Ruusutyttöjä ja lehvänsitojia voidaan kutsua palvelutyöhön. Vanhemmat ja johtohenkilöt neuvottelevat kunkin nuoren naisen kanssa, ja kun hänen olosuhteensa ovat sellaiset, että hän voi palvella ja on halukas palvelemaan, hänelle voidaan antaa palvelutyötoimeksianto. Nuoret naiset palvelevat Apuyhdistyksen sisarten tovereina.

Piispan luvalla Apuyhdistyksen johtokunnan jäsen esittää palvelutyötoimeksiannot ruusutytöille ja lehvänsitojille. Ja piispan luvalla vanhinten koorumin johtokunnan jäsen esittää palvelutyötoimeksiannot opettajille ja papeille.