Usein esitettyjä kysymyksiä

1. huhtikuuta 2018


Jeesuksen elämä ja palvelutyö ilmentävät kahta tärkeintä käskyä: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi” ja ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” (Matt. 22:37, 39). Koska me Vapahtajan kirkon jäsenet haluamme todella olla Hänen opetuslapsiaan, meidän tulisi noudattaa Hänen kehotustaan rakastaa ja palvella Isäämme taivaassa ja Hänen lapsiaan. ”Jos sinä rakastat minua, sinä palvelet minua”, Vapahtaja sanoi (OL 42:29). Kuningas Benjamin opetti: ”Kun olette lähimmäistenne palveluksessa, olette pelkästään Jumalanne palveluksessa” (Moosia 2:17). Alma esitti velvollisuutemme lyhyesti sanomalla: ”He valvoivat kansaansa ja ravitsivat sitä sillä, mikä kuuluu vanhurskauteen” (Moosia 23:18).

Auttaakseen meitä jokaista vastaamaan jumalalliseen tehtävään huolehtia muista ja palvella heitä, ensimmäinen presidenttikunta on ilmoittanut seuraavista muutoksista, joiden tarkoituksena on keskittää Melkisedekin pappeuden koorumien ja Apuyhdistysten ponnistelut palvelemiseen Vapahtajan tavalla. Näitä muutoksia ovat seuraavat:

  • Seurakuntatasolla yksi Melkisedekin pappeuden koorumi.
  • Vaarnatasolla yksi ylipappien koorumi.
  • Palvelutyön tekeminen korvaa kotiopetuksen ja kotikäyntiopetuksen.
  • Nuoret otetaan mukaan palvelutyön tekemiseen.

Näiden muutosten tueksi seurakunnat ja vaarnat eivät enää pidä pappeuden johtajistokomitean kokouksia. Mikäli seurakunnassa syntyy jokin erityinen ongelma, kuten arkaluonteinen perheasia tai epätavallinen huoltotyön haaste, sitä voidaan käsitellä laajennetussa piispakunnan kokouksessa. Muita vähemmän arkaluonteisia asioita voidaan käsitellä seurakuntaneuvostossa. Kokouksia, joista aiemmin käytettiin nimitystä ”vaarnan pappeuden johtajistokomitean kokoukset”, nimitetään nyt ”korkean neuvoston kokouksiksi” (ks. alla kysymykset 7 ja 15).

Lisätietoja on sivustolla ministering.lds.org.

Seurakuntatasolla yksi Melkisedekin pappeuden koorumi

Presidentti Russell M. Nelson on opettanut: ”Ilmoituksen ei tarvitse tulla kokonaisuudessaan yhdellä kertaa. Se voi olla vähittäistä.”1 Pappeuskoorumeja koskevat vähittäin ilmenevät tapahtumat ja kasvava ymmärrys pappeuden avaimista tarjoavat vähittäisen ilmoituksen mallin. Kautta kirkon historian Herra on usein ilmoittanut tahtonsa rivi rivin päälle siunaten lapsiaan vähitellen yhä suuremmalla ymmärryksellä siitä, kuinka soveltaa evankeliumin periaatteita tämänhetkisiin olosuhteisiin (ks. OL 46:15–16).

Vuosien kuluessa ensimmäinen presidenttikunta ja kahdentoista apostolin koorumi ovat harkinneet alla kuvattuja muutoksia. Vasta kun asiasta on rukoiltu paljon, pappeuskoorumien pyhissä kirjoituksissa esitettyä perustaa on tutkittu huolellisesti, kun johtavat kirkon johtajat ovat yksimielisiä ja on saatu vahvistus, että tämä on Herran tahto, johtajat ovat edenneet koorumien rakenteen uudistamisessa seurakunta- ja vaarnatasolla, mikä on jälleen yksi askel palautuksen toteutumisessa.


1Russell M. Nelson, ”Pyytäkää, etsikää, kolkuttakaa”, Liahona, marraskuu 2009, s. 83.

1. Mitä muutoksia tulee seurakuntien ylipappien ryhmiin ja vanhinten koorumeihin?

Seurakunnissa vanhinten koorumien ja ylipappien ryhmien jäsenet yhdistetään nyt yhdeksi koorumiksi, jolla on yksi johtokunta. Tätä koorumia, joka jäsenmäärältään ja ykseydeltään on vahvempi, nimitetään ”vanhinten koorumiksi”, ja seurakunnan ylipappien ryhmä lakkautetaan.

Vanhinten koorumiin kuuluvat kaikki vanhimmat ja tulevat vanhimmat seurakunnassa sekä ylipapit, jotka eivät tällä hetkellä palvele piispakunnassa, vaarnan johtokunnassa, korkeassa neuvostossa tai jotka eivät ole tehtävässään toimivia patriarkkoja.

2. Kuinka vanhinten koorumin johtokunta järjestetään?

Vaarnanjohtaja neuvonantajiensa avustamana vapauttaa nykyiset ylipappien ryhmien johtohenkilöt ja vanhinten koorumien johtokunnat. Sitten vaarnanjohtaja kutsuu uuden vanhinten koorumin johtajan kuhunkin seurakuntaan, ja vaarnanjohtaja, tehtävän saanut neuvonantaja vaarnan johtokunnassa tai tehtävän saanut korkean neuvoston jäsen kutsuu neuvonantajat, joita on suositettu palvelemaan vanhinten koorumin johtokunnassa. Uudessa vanhinten koorumin johtokunnassa voi olla vanhimpia ja ylipappeja, jotka ovat eri ikäisiä ja joilla on erilaista kokemusta mutta jotka palvelevat yhdessä yhtenä koorumin johtokuntana. Kooruminjohtajana tai neuvonantajana voi palvella vanhin tai ylipappi.2


2Ks. OL 107:9–12. Jakeessa 11 ”ylipappi” tarkoittaa johtavaa ylipappia.

3. Kuka johtaa vanhinten koorumin johtajan työtä?

Vanhinten koorumin johtaja on suoraan vastuussa vaarnanjohtajalle, joka kouluttaa ja opastaa vaarnan johtokunnan taholta ja korkean neuvoston kautta. Myös piispa, seurakunnan johtava ylipappi, tapaa säännöllisesti vanhinten koorumin johtajan. Piispa pitää neuvoa hänen kanssaan ja antaa asianmukaista ohjausta siitä, kuinka parhaiten palvella ja siunata seurakunnan jäseniä työskennellen sopusoinnussa seurakunnan kaikkien järjestöjen kanssa. (Ks. Käsikirja 2, 7.3.1.)

4. Muuttaako tämä muutos koorumin rakenteessa koorumin jäsenten pappeusvirkaa?

Ei. Vanhimmat pysyvät vanhimpina ja ylipapit pysyvät ylipappeina, mitä tulee kunkin pappeusvirkaan. Vanhimpia asetetaan kuitenkin jatkossakin ylipapeiksi, kun heidät kutsutaan vaarnan johtokuntaan, korkeaan neuvostoon tai piispakuntaan – tai muina ajankohtina sen mukaan kuin vaarnanjohtaja päättää harkittuaan asiaa rukoillen ja innoituksen mukaan.

5. Voiko seurakunnassa olla useampia kuin yksi vanhinten koorumi?

Kyllä. Kohdan OL 107:89 hengessä, kun jossakin seurakunnassa on epätavallisen suuri määrä aktiivisia Melkisedekin pappeuden haltijoita, johtohenkilöt voivat järjestää useampia kuin yhden vanhinten koorumin. Niissä tapauksissa kussakin koorumissa tulee vallita kohtuullinen tasapaino, mitä tulee ikään, kokemukseen, pappeusvirkaan ja vahvuuteen.

Vaarnatasolla yksi ylipappien koorumi

6. Mitä muutoksia tulee vaarnan ylipappien koorumiin?

Vaarnan johtokunta palvelee edelleen vaarnan ylipappien koorumin johtokuntana. Sen koorumin jäseniä ovat ainoastaan ne ylipapit, jotka palvelevat tällä hetkellä vaarnan johtokunnassa, piispakunnissa, korkeassa neuvostossa tai jotka ovat tehtävässään toimivia patriarkkoja. Seurakuntien ja vaarnojen kirjurit ja toimisihteerit eivät ole jäseniä ylipappien koorumissa.

Vaarnan ylipappien koorumin jäsenet kokoontuvat yleensä vanhinten koorumin kanssa, elleivät ole saaneet tehtävää toimia muualla.

7. Mikä on vaarnan ylipappien koorumin rooli?

Johtavassa roolissaan vaarnan johtokunta kokoontuu tarpeen mukaan vaarnan ylipappien koorumin kanssa antaakseen koulutusta ja auttaakseen koorumin jäseniä heidän tehtävissään. Olemassa olevat vaarnan kokoukset, kuten ne on selitetty Käsikirjan 2 kohdassa 18.3, jatkuvat seuraavin muutoksin:

  • Vaarnan pappeuden johtajistokomitean kokouksia nimitetään ”korkean neuvoston kokouksiksi”.
  • Kaikkien asetettujen ylipappien vuosittaista kokousta vaarnassa ei enää pidetä. Vaarnan johtokunta pitää kuitenkin vaarnan ylipappien koorumin vuosittaisen kokouksen.
8. Mitkä ovat Melkisedekin pappeuden koorumeihin tehtyjen muutosten tarkoitukset?

Se, että seurakunnassa on yksi Melkisedekin pappeuden koorumi, yhdistää pappeudenhaltijoita toteuttamaan kaikkia pelastuksen työn puolia, mukaan lukien temppeli- ja sukututkimustyö, joka aiemmin oli koordinoitu ylipappien ryhmän johtajan tehtäväksi. Se antaa kaikenikäisten ja kaikenlaisista taustoista tulevien koorumin jäsenten hyötyä eri elämänvaiheissa olevien näkemyksestä ja kokemuksesta. Se tarjoaa myös kokeneille pappeudenhaltijoille lisää mahdollisuuksia opastaa muita, mukaan lukien tulevia vanhimpia, uusia jäseniä, nuoria aikuisia ja niitä, jotka ovat palaamassa aktiivisiksi kirkossa.

Nämä muutokset auttavat vanhinten koorumeja ja Apuyhdistyksiä koordinoimaan työtään. Lisäksi ne yksinkertaistavat koorumin yhteistyötä piispakunnan ja seurakuntaneuvoston kanssa. Ja ne sallivat piispan delegoida enemmän tehtäviä vanhinten koorumin ja Apuyhdistyksen johtajille, jotta piispa ja hänen neuvonantajansa voivat keskittyä ensisijaisiin velvollisuuksiinsa – varsinkin johtamaan Aaronin pappeutta ja nuoria naisia.

Palvelutyön tekeminen korvaa kotiopetuksen ja kotikäyntiopetuksen

Monen vuoden ajan kotiopettajat ja kotikäyntiopettajat ovat vastanneet tehtävään käydä jokaisen jäsenen kotona kuukausittain, antaa sanoman ja auttaa tarvittaessa. Tähän suurenmoiseen työhön on käytetty lukuisia omistautuneen ja epäitsekkään palvelemisen tunteja.

Tuohon omistautumiseen tukeutuen kirkon johtohenkilöt pyytävät nyt jäseniä keskittymään entistä enemmän Kristuksen kaltaiseen huolenpitoon muista sekä hengellisesti että ajallisesti (ks. Käsikirja 2, 3.2.3). Tuon huolenpidon tähdentämiseksi aiemmat kotiopetus- ja kotikäyntiopetusohjelmat ovat nyt koordinoitua työtä, josta käytetään nimitystä ”palvelutyö”, ja sitä valvovat vanhinten koorumin ja Apuyhdistyksen johtokunnat piispan alaisuudessa.

9. Mitä on ”palvelutyö”?

Vapahtaja osoitti esimerkillään, mitä palvelutyön tekeminen tarkoittaa, kun Hän palveli rakkaudesta Isäänsä ja jokaista ihmistä kohtaan (ks. Joh. 15:9–10). Hän rakasti, opetti, lohdutti ja siunasi lähellään olevia sekä rukoili heidän puolestaan kutsuen kaikkia seuraamaan Häntä (ks. Mark. 8:34). Kun kirkon jäsenet tekevät palvelutyötä, he pyrkivät rukoillen palvelemaan niin kuin Kristus palvelisi – ”lohduttamaan niitä, jotka ovat lohdutuksen tarpeessa”, ”[valvomaan] aina seurakuntaa ja [olemaan] sen kanssa ja [vahvistamaan] sitä”, ”[käymään] jokaisen jäsenen kodissa” ja auttamaan jokaista tulemaan Jeesuksen Kristuksen todelliseksi opetuslapseksi” (Moosia 18:9; OL 20:53, 51; ks. myös Joh. 13:35).

Palvelutyötä tehdessään jäsenet ratkaisevat kommunikoinnin ja innoituksen avulla, kuinka usein ja millaista yhteyttä he pitävät niihin, joista he huolehtivat. He neuvottelevat johtajiensa kanssa palvelutyöstään vähintään kerran vuosineljänneksen aikana ja antavat selonteon niiden tarpeista ja voimavaroista, joista heidät on kutsuttu huolehtimaan. Johtohenkilöt raportoivat näistä palvelutyökeskusteluista kunakin vuosineljänneksenä eivätkä enää raportoi, kuinka monta kertaa yksilöiden ja perheiden luona on käyty tai heihin on otettu yhteyttä. Ja koska pappeudella on yhdysside jokaiseen jäseneen, palvelutyöveljet ja -sisaret muodostavat viestintäverkoston, jota johtohenkilöt voivat käyttää vaaran tai hätätilanteen kohdatessa.

10. Millä nimellä palvelutyötä tekeviä kutsutaan?

Pappeudenhaltijoista käytetään nimitystä ”palvelutyöveljet” ja Apuyhdistyksen sisarista käytetään nimitystä ”palvelutyösisaret”. Yleisesti heitä kutsutaan vain heidän nimillään: ”veli Lahtinen” ja ”sisar Virtanen”. Heistä ei käytetä nimitystä ”palvelijat”.

11. Kuinka palvelutyön tekeminen on samanlaista kuin kotiopetus ja kotikäyntiopetus ja kuinka se eroaa niistä?

Palvelutyön tekeminen muistuttaa koti- ja kotikäyntiopetusta siinä, että jokaisella perhekunnalla on pappeusveljiä – palvelutyöveljiä – palvelemassa ja huolehtimassa perheestä tai yksittäisistä ihmisistä, jotka kuuluvat kyseiseen perhekuntaan (ks. OL 20:47, 59). Jokaisella aikuisella sisarella on Apuyhdistyksen jäseniä – palvelutyösisaria – jotka palvelevat häntä ja huolehtivat hänestä vahvistaen edelleen palvelutyön tähdentämistä siten kuin Apuyhdistyksen ylin johtokunta on opettanut tammikuusta 2018 alkaen (ks. ”Pitäkää häneen yhteyttä milloin, missä ja millä tavalla tahansa”, Liahona, tammikuu 2018, s. 7).

Lisäksi joitakin kotiopetusta ja kotikäyntiopetusta koskevia vaatimuksia on mukautettu auttamaan jäseniä tekemään palvelutyötä niin, että he keskittyvät aiempaa enemmän tarpeiden täyttämiseen. Yhteydenottojen ei tarvitse enää aina olla varsinaisia käyntejä. Ne voivat tapahtua kotona, kirkossa tai missä tahansa, missä on turvallista, mukavaa ja henkilöt ovat tavoitettavissa. Kuten vanhin Jeffrey R. Holland opetti: ”Eniten merkitystä [on sillä], kuinka olette siunanneet taloudenhoitotehtäväänne kuuluvia ja huolehtineet heistä, eikä sillä ole itse asiassa mitään tekemistä yksityiskohtaisen aikataulutuksen tai tietyn sijainnin kanssa. Merkitystä on sillä, että rakastatte piirinne ihmisiä ja että täytätte käskyn ’valvoa aina seurakuntaa’.”3

Lyhyesti sanottuna Henki johtaa palvelutyön tekemistä, joka on joustavaa ja mukautettu kunkin jäsenen tarpeisiin.


3Jeffrey R. Holland, ”Kirkon lähettiläät”, Liahona, marraskuu 2016, s. 62, 67.

12. Kuinka Henki johtaa palvelutyön tekemistä?

Tehdessään palvelutyötä jäsenet tavoittelevat innoitusta tietääkseen, kuinka he voivat parhaiten auttaa muita ja vastata näiden tarpeisiin. Olisivatko sovittu käynti ja säännölliset puhelinsoitot yksin asuvalle iäkkäälle sisarelle sitä yhteydenpitoa, jota hän tarvitsee? Olisiko vähemmän aktiivisen nuoren aikuisen kohdalla hyödyllisin yhteydenotto se, että hänet kutsuu osallistumaan johonkin yhteiskunnalliseen palveluhankkeeseen? Auttaisiko sekä nuorta että hänen vanhempiaan se, että menee katsomaan nuoren jalkapallopeliä? Auttaisiko toivoa tuovan pyhien kirjoitusten kohdan lähettäminen jollekulle tekstiviestinä keventämään hänen kuormiaan? Osoittaisiko kirjelappunen, kortti tai sähköpostiviesti hyödyllistä huolenpitoa? Mitä Vapahtaja haluaisi palvelijoidensa tekevän? Innoitetun palvelutyön tekemisessä on keskeistä se, että löytää innoitettuja vastauksia tällaisiin kysymyksiin ja käyttää kaikkia käytössä olevia menetelmiä yhteyden pitämiseen niihin, joista huolehditaan. Kristuksen kaltaisessa palvelemisessa palvelutyöveljet ja -sisaret eivät voi luottaa rutiininomaisiin käynteihin tai ennalta päätettyihin sanomiin, vaan he etsivät innoitusta ja neuvottelevat perheenjäsenten kanssa voidakseen pitää huolta parhaalla tavalla niistä, jotka on osoitettu heidän tehtäväkseen – aikaansa ja voimavarojaan käyttäen.

13. Millä tavoin palvelutyön tekeminen on joustavaa?

Palvelutyöveljillä ja -sisarilla on tilaisuus tehdä sitä, mikä toimii parhaiten. Ne, joista heidät kutsutaan huolehtimaan, eivät ehkä kaikki tarvitse yhtä paljon huomiota. Tekemällä yhteistyötä piispakunnan ja seurakuntaneuvoston kanssa vanhinten koorumin ja Apuyhdistyksen johtokunnat kertovat palvelutyöveljille ja -sisarille, ketkä ovat etusijalla, jotta näillä on käsitys siitä, ketkä saattavat tarvita heitä eniten. Etusija annetaan useimmin uusille jäsenille, vähemmän aktiivisille jäsenille, jotka saattaisivat olla vastaanottavaisia, ja muille kuten yksinhuoltajille ja leskille. Johtohenkilöt voivat antaa nuorjohtajalle palvelutyötehtävän perheeseen, jossa nuorella miehellä tai nuorella naisella on haasteita, ja he osoittavat heti palvelutyöveljet ja -sisaret uusille käännynnäisille. He voivat antaa tällaisen palvelutyötehtävän kenelle tahansa vanhinten koorumin jäsenelle – ylipapeille ja vanhimmille.

Milloin on sopivaa, aviopari voi saada tehtäväkseen huolehtia perheestä tai yksittäisestä jäsenestä. Lisäksi lehvänsitojilla ja ruusutytöillä voi olla merkittävä vaikutus, kun he palvelevat Apuyhdistyksen sisarten tovereina, aivan kuten on papeilla ja opettajilla heidän palvellessaan Melkisedekin pappeuden haltijoiden kanssa (ks. alla kysymys 22).

14. Kuinka palvelutyön tekeminen mukautetaan kunkin jäsenen tarpeisiin?

Palvelutyöveljet ja -sisaret pyrkivät tekemään sitä, mikä vastaa parhaiten yksilöllisiin tarpeisiin. He voivat käyttää jokaista saatavana olevaa viestinnän muotoa vastatessaan Hengen kehotuksiin ja täyttäessään niiden tarpeita, joita he palvelevat. Noiden tarpeiden täyttäminen alkaa, kun he rukoillen pohtivat niiden perheiden ja yksilöiden tilannetta, jotka on annettu heidän tehtäväkseen, ja käyvät näiden kanssa tietoja antavaa keskustelua. Siinä keskustelussa ja sen jälkeisissä yhteydenotoissa he kuuntelevat niitä, joita he palvelevat, jotta he ymmärtäisivät, kuinka he voivat parhaiten palvella, millaisia yhteydenottoja nämä ihmiset haluavat ja kuinka usein sekä tarvitseeko heidän viedä näille sanoma ja mikä olisi sen sisältö. Palvelutyötä tekevät huolehtivat siitä, että kaikki viestintä jokaisen perheenjäsenen kanssa on asianmukaista.

Palvelutyöveljet ja -sisaret pyrkivät auttamaan yksilöitä ja perheitä valmistautumaan seuraavan toimituksen vastaanottamiseen, pitämään solmitut liitot ja tulemaan omavaraisiksi. Tähän apuun voi sisältyä yksilölle tai perheelle mukautettuja hengellisiä sanomia, vaikka palvelutyön tekeminen ei olekaan ensisijaisesti sanoman viemistä koskeva tehtävä. Liahona-lehdissä ei ole enää erityisiä sanomia käytettäväksi palvelutyön yhteydenotoissa.

15. Kuinka Melkisedekin pappeuden ja Apuyhdistyksen johtohenkilöt yhdistävät työnsä?

Yksi niistä toivotuista ja luonnollisista seurauksista, joita tuovat mukanaan pappeuskoorumien rakenteen uudistamisen aikaansaama suurempi voima sekä siitä koituva ykseys Apuyhdistyksen kanssa, on aiempaa parempi mahdollisuus palvella muita. Palvelutyön tekemisestä tulee yhtä koordinoitua työtä, joka täyttää pappeuden velvollisuuden ”käydä jokaisen jäsenen kodissa”, ”valvoa aina seurakuntaa ja olla sen kanssa ja vahvistaa sitä” sekä saavuttaa Apuyhdistyksen tarkoituksen lisätä uskoa taivaalliseen Isään sekä Jeesukseen Kristukseen ja Hänen sovitukseensa, vahvistaa yksilöitä, perheitä ja koteja toimituksin ja liitoin sekä toimia ykseydessä apua tarvitsevien auttamiseksi (OL 20:47, 53; ks. Käsikirja 2, 9.1.1).

Yhdessä ja piispan alaisuudessa työskennellen vanhinten koorumin ja Apuyhdistyksen johtokunnilla on tilaisuuksia toimia innoitetusti, järjestelmällisesti ja koordinoidusti, kun he pyrkivät valvomaan jokaista yksilöä ja perhettä ja huolehtimaan heistä. Koordinointiin sisältyy yhteistyö seuraavin tavoin:

  • Vanhinten koorumin johtokunta suosittaa palvelutyötehtäviä seurakunnan yksilöitä ja perheitä varten. Apuyhdistyksen johtokunta suosittaa palvelutyötehtäviä Apuyhdistyksen sisaria varten. Kun ilmenee erityistarpeita, vanhinten koorumin ja Apuyhdistyksen johtokunnat voivat keskustella erityisistä tehtävistä ennen kuin niistä sovitaan.
  • Vanhinten koorumin ja Apuyhdistyksen johtokunnat suosittavat palvelutyötehtäviä piispan hyväksyttäväksi.
  • Tarvittaessa palvelutyöveljet ja -sisaret voivat keskustella yksilöiden erityisolosuhteista ja tarpeen mukaan ottaa yhteyttä kooruminsa tai Apuyhdistyksensä johtohenkilöihin saadakseen lisää apua ja voimavaroja.
  • Vanhinten koorumin ja Apuyhdistyksen johtokunnat tapaavat neljännesvuosittain keskustellakseen yksilöiden ja perheiden tarpeista, joista he ovat saaneet tietää palvelutyökeskusteluissa.
  • Tuon tapaamisen jälkeen vanhinten koorumin ja Apuyhdistyksen johtajat kokoontuvat neljännesvuosittain yhdessä piispan kanssa käsittelemään yksilöiden ja perheiden tarpeita.
  • Tarvittaessa vanhinten koorumin ja Apuyhdistyksen johtohenkilöt neuvottelevat seurakuntaneuvoston kanssa palvelutyökeskusteluissa esiin tulleista voimavaroista ja tarpeista sekä tekevät suunnitelmia seurakunnan jäsenten palvelemiseksi ja siunaamiseksi ja toteuttavat nuo suunnitelmat.

Koordinoinnin yksinkertaistamiseksi seurakunnat keskittyvät seurakuntaneuvoston kokouksiin eivätkä pidä enää pappeuden johtajistokomitean kokouksia. Esityslistan asiat, jotka aiemmin käsiteltiin pappeuden johtajistokomitean kokouksissa, käsitellään tarvittaessa laajennetuissa piispakunnan kokouksissa, seurakuntaneuvostossa tai neljännesvuosittaisissa piispan, vanhinten koorumin johtajan ja Apuyhdistyksen johtajan välisissä tapaamisissa.

16. Kuinka jäsenet saavat palvelutyötehtävänsä?

Johtohenkilöt kokoontuvat palvelutyöveljien ja -sisarten – mieluimmin toveriparien – kanssa antamaan heille heidän tehtävänsä sekä neuvottelemaan niiden voimavaroista, tarpeista ja haasteista, joista he palvelutyössään huolehtivat. Tämä keskustelu voi tapahtua palvelutyökeskusteluna (ks. alla kysymys 20) tai milloin tahansa tarvitaan.

17. Mikä on kotiin tehtävien käyntien rooli?

Kun ottaa huomioon määrät, etäisyydet, turvallisuuden ja muut näkökohdat, käynti jokaisessa kodissa joka kuukausi ei kenties ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista. Henkilökohtaiset käynnit ovat silti tärkeitä silloin kun niitä voidaan tehdä. Jotta palvelutyöveljet ja -sisaret palvelisivat kuten Vapahtaja palvelisi, he ottavat huomioon jokaisen mahdollisuuden pitää huolta niistä, joista he huolehtivat, ja pitää heihin yhteyttä.

18. Sisältyykö palvelutyön tekemiseen aina sanoman antaminen?

Ei. Kun palvelutyöveljet ja -sisaret oppivat tuntemaan ne, joista he huolehtivat, he saavat tietää näiden tarpeet ja Pyhä Henki voi kehottaa heitä opettamaan jonkin evankeliumin periaatteen. Myös isä tai äiti voi pyytää erityisen aiheen opettamista perheelleen. Mutta paras ”sanoma” on huolenpito ja myötätunto.

19. Kuinka palvelutyöveljet ja -sisaret tekevät tiliä ponnisteluistaan?

Johtajat eivät enää kokoa raportteja perheistä ja yksilöistä, joiden luona on käyty kyseisen kuukauden aikana. Sen sijaan palvelutyöveljillä ja -sisarilla on tilaisuus neuvotella vanhinten kooruminsa ja Apuyhdistyksensä johtohenkilöiden kanssa niiden olosuhteista, joita he palvelevat, sekä jatkuvista palvelutyöponnisteluistaan. Tätä yhdessä neuvottelemista tapahtuu vähintään neljännesvuosittain palvelutyökeskusteluissa ja muulloin, kun viestintä on tarpeen.

20. Mikä on palvelutyökeskustelu?

Palvelutyökeskustelu pidetään, jotta voidaan 1) neuvotella niiden perheiden ja yksilöiden voimavaroista, tarpeista ja haasteista, joista huolehditaan, 2) ratkaista, missä tarpeissa koorumi, Apuyhdistys tai seurakuntaneuvosto voisivat auttaa, ja 3) oppia johtohenkilöiltä ja saada kannustusta palvelutyöponnisteluissa.

Vähintään neljännesvuosittain palvelutyöveljet ja -sisaret tapaavat jonkun vanhinten koorumin tai Apuyhdistyksen johtohenkilön palvelutyökeskustelussa, mieluimmin kasvokkain ja toverinsa kanssa. Palvelutyötä yhdessä tekevä aviopari voi keskustella joko vanhinten koorumin tai Apuyhdistyksen johtohenkilön tai kummankin kanssa. Keskustelujen välisenä aikana palvelutyöveljet ja -sisaret välittävät muuta tietoa tarpeen mukaan – henkilökohtaisesti tai puhelinsoitoin, teksti- tai sähköpostiviestein tai muulla tavoin. He kertovat luottamuksellisista tiedoista ainoastaan vanhinten koorumin tai Apuyhdistyksen johtajalle – tai suoraan piispalle.

21. Kuinka johtohenkilöt pitävät kirjaa palvelutyökeskusteluista?

Vanhinten koorumin ja Apuyhdistyksen johtokunnat pitävät kirjaa keskusteluista, joita he käyvät palvelutyöveljien ja -sisarten kanssa. Johtohenkilöt ilmoittavat kuukauden, jolloin kukin keskustelu on käyty, ja ketkä siihen osallistuivat. He raportoivat käyneensä keskustelun toveriparin kanssa, jos vähintään toveriparin toisen jäsenen kanssa on keskusteltu neljännesvuoden aikana.

Tällaista raportointia varten LDS Tools -sovellukseen ja johtohenkilön ja kirjurin työvälineisiin sivustolla lds.org tulee päivityksiä saataville 1. elokuuta 2018 mennessä. Muutokset neljännesvuosiraporttiin tulevat myös saataville tämän vuoden puoliväliin mennessä. Lisää yksityiskohtia johtohenkilöille ja kirjureille annetaan tulevassa kirkon keskustoimiston tiedotteessa.

Nuoret otetaan mukaan palvelutyön tekemiseen

22. Kuinka nuoret voidaan ottaa mukaan palvelutyötehtäviin?

Johtohenkilöt voivat päättää, että he osoittavat lehvänsitojia ja ruusutyttöjä Apuyhdistyksen sisarten tovereiksi, aivan kuten pappeja ja opettajia nyt osoitetaan Melkisedekin pappeuden haltijoiden tovereiksi. Nuorilla on ainutlaatuisia lahjoja, ja he kasvavat hengellisesti palvellessaan aikuisten rinnalla pelastuksen työssä ja neuvotellessaan tuosta palvelemisesta palvelutyökeskusteluissa. Lisäksi nuorten ottaminen mukaan palvelutyötehtäviin lisää niiden määrää, joista voidaan huolehtia, kun osallistuvien jäsenten lukumäärä lisääntyy. Se voi myös yksinkertaistaa ja vahvistaa näitä pyrkimyksiä perheissä, kun äidit ja tyttäret – ja isät ja pojat – palvelevat yhdessä.

23. Pitäisikö palvelutyöveljet ja/tai -sisaret osoittaa erityisesti yksittäiselle nuorelle?

Ei. Nuoria miehiä ja nuoria naisia palvelevat ne, jotka palvelevat heidän perhettään, ja heistä huolehtivat myös heidän Aaronin pappeuden ja Nuorten Naisten johtohenkilönsä.

Koorumeja koskevat muutokset tulee ottaa käyttöön ripeästi. Palvelutyön tekemistä koskevat muutokset saattavat viedä jonkin aikaa, mutta ne tulee toteuttaa mahdollisimman pian. Lisätietoja on sivustolla ministering.lds.org/fin.

Huomatkaa, että viittaukset piispoihin koskevat myös seurakunnanjohtajia, viittaukset vaarnoihin koskevat myös piirejä ja viittaukset vaarnanjohtajiin koskevat myös lähetysjohtajia ja piirinjohtajia.