Luku 5

Nefiläiset eroavat lamanilaisista, noudattavat Mooseksen lakia ja rakentavat temppelin. Epäuskonsa tähden lamanilaiset erotetaan pois Herran luota, heidät kirotaan ja heistä tulee ruoska nefiläisille. Noin 569–559 eKr.

1 Katso, tapahtui, että minä, Nefi, huusin paljon Herran, Jumalani, puoleen veljieni avihan tähden.

2 Mutta katso, heidän vihansa minua vastaan yltyi, niin että he tavoittelivat henkeäni.

3 Niin, he nurisivat minua vastaan sanoen: Meidän nuorempi veljemme aikoo ahallita meitä, ja meillä on ollut paljon koettelemusta hänen tähtensä; surmatkaamme sen vuoksi nyt hänet, ettei meitä enempää ahdistettaisi hänen sanojensa tähden. Sillä katso, me emme halua häntä hallitsijaksemme, sillä meidän, jotka olemme vanhempia veljiä, kuuluu hallita tätä kansaa.

4 Nyt minä en kirjoita näihin levyihin joka sanaa, jonka he sanoivat nuristessaan minua vastaan, vaan minulle riittää, kun sanon, että he tavoittelivat henkeäni.

5 Ja tapahtui, että Herra akehotti minua, bNefiä, lähtemään heidän luotaan ja pakenemaan erämaahan, ja kaikkia niitä, jotka haluaisivat lähteä mukaani.

6 Sen vuoksi tapahtui, että minä, Nefi, otin perheeni sekä aSoramin ja hänen perheensä ja vanhemman veljeni Samin ja hänen perheensä ja nuoremmat veljeni Jaakobin ja Joosefin sekä sisareni ja kaikki ne, jotka halusivat lähteä mukaani. Ja kaikki ne, jotka halusivat lähteä mukaani, olivat niitä, jotka uskoivat Jumalan bvaroituksiin ja ilmoituksiin; sen vuoksi he kuulivat sanojani.

7 Ja me otimme telttamme ja kaiken, mitä vain saatoimme ottaa, ja matkasimme erämaassa monen päivän ajan. Ja matkattuamme monen päivän ajan me pystytimme telttamme.

8 Ja väkeni tahtoi meidän antavan sille paikalle nimeksi aNefi; sen vuoksi me nimitimme sen Nefiksi.

9 Ja kaikki ne, jotka olivat minun kanssani, ryhtyivät nimittämään itseään aNefin kansaksi.

10 Ja me noudatimme tarkoin Herran tuomioita ja säädöksiä ja käskyjä kaikessa aMooseksen lain mukaan.

11 Ja Herra oli meidän kanssamme, ja me menestyimme suuresti; sillä me kylvimme siemeniä ja korjasimme runsaan sadon. Ja me aloimme kasvattaa katraita ja laumoja ja kaikenlaisia eläimiä.

12 Ja minä, Nefi, olin ottanut mukaani myös aikakirjat, jotka oli kaiverrettu apronssilevyihin, sekä bpallon eli csuunnannäyttäjän, jonka Herran käsi oli valmistanut isälleni, niin kuin on kirjoitettu.

13 Ja tapahtui, että me aloimme menestyä suuresti ja lisääntyä maassa.

14 Ja minä, Nefi, otin Labanin amiekan ja tein sen mallin mukaisesti monta miekkaa, ettei vain se kansa, jota nyt kutsuttiin blamanilaisiksi, mitenkään kävisi kimppuumme ja hävittäisi meitä; sillä minä tiesin heidän vihansa minua ja lapsiani ja kaikkia niitä kohtaan, joita kutsuttiin kansakseni.

15 Ja minä opetin kansani rakentamaan rakennuksia ja käsittelemään kaikenlaista puuta ja arautaa ja kuparia ja pronssia ja terästä ja kultaa ja hopeaa ja kallisarvoisia metalleja, joita oli runsaasti.

16 Ja minä, Nefi, rakensin atemppelin; ja minä rakensin sen bSalomon temppelin tapaan, paitsi että sitä ei rakennettu niin monista ckalleuksista, sillä niitä ei ollut maasta saatavissa; sen vuoksi sitä ei voitu rakentaa Salomon temppelin kaltaiseksi. Mutta rakennustapa oli samanlainen kuin Salomon temppelin, ja se oli tavattoman hienoa tekoa.

17 Ja tapahtui, että minä, Nefi, sain kansani aahkeroimaan ja tekemään työtä käsillänsä.

18 Ja tapahtui, että he tahtoivat minut akuninkaaksensa. Mutta minä, Nefi, en halunnut, että heillä olisi kuningas; kuitenkin tein heidän hyväkseen sen mitä vallassani oli.

19 Ja katso, veljilleni olivat toteutuneet ne Herran sanat, jotka hän puhui heistä sanoen, että minä olisin heidän ajohtajansa ja bopettajansa. Ja nyt, minä olin ollut heidän johtajansa ja opettajansa, Herran käskyjen mukaisesti, aina siihen asti, kunnes he tavoittelivat minun henkeäni.

20 Ja nyt, toteutui Herran sana, jonka hän puhui minulle sanoen: Mikäli he aeivät kuule sinun sanojasi, heidät erotetaan pois Herran luota. Ja katso, heidät berotettiin pois hänen luotaan.

21 Ja hän oli saattanut akirouksen, niin, nimittäin ankaran kirouksen, tulemaan heidän päällensä heidän pahuutensa tähden. Sillä katso, he olivat paaduttaneet sydämensä häntä vastaan, niin että heistä oli tullut kuin piikiveä; ja nyt, koska he olivat valkoisia ja tavattoman ihania ja bihastuttavia, niin jotta he eivät olisi viettelyksenä kansalleni, Herra Jumala muutti heidän ihonsa cmustaksi.

22 Ja näin sanoo Herra Jumala: Minä teen heidät ainhottaviksi sinun kansallesi, elleivät he tee parannusta pahoista teoistansa.

23 Ja kirottuja ovat sen jälkeläiset, joka asekaantuu heidän jälkeläisiinsä, sillä heidät kirotaan, vieläpä samalla kirouksella. Ja Herra puhui niin, ja niin tapahtui.

24 Ja heidän päällään olevan kirouksen tähden heistä tuli ajoutilas kansa, täynnä ilkeyttä ja kataluutta, ja he metsästivät erämaassa petoeläimiä.

25 Ja Herra Jumala sanoi minulle: Heistä tulee ruoska sinun jälkeläisillesi, herättämään heidät muistamaan minua; ja elleivät he muista minua ja kuule minun sanojani, he kurittavat heitä jopa niin, että he tuhoutuvat.

26 Ja tapahtui, että minä, Nefi, avihin Jaakobin ja Joosefin papeiksi ja opettajiksi kansani maahan.

27 Ja tapahtui, että me elimme onnellisina.

28 Ja kolmekymmentä vuotta oli kulunut siitä, kun me lähdimme Jerusalemista.

29 Ja minä, Nefi, olin kirjoittanut valmistamiini levyihin kansani aikakirjaa tähän asti.

30 Ja tapahtui, että Herra Jumala sanoi minulle: Valmista atoiset levyt, ja kaiverra niihin paljon sellaista, mikä on hyvää minun silmissäni, kansasi hyödyksi.

31 Sen vuoksi minä, Nefi, ollakseni kuuliainen Herran käskyille, menin ja valmistin anämä levyt, joihin olen kaivertanut nämä asiat.

32 Ja minä kaiversin sellaista, mikä on mieluisaa Jumalalle. Ja jos minun kansani on mieltynyt siihen, mikä on Jumalan, se mieltyy kaiverruksiini, jotka ovat näissä levyissä.

33 Ja jos kansani haluaa tuntea tarkemmin kansani historiaa, sen täytyy tutkia toisia levyjäni.

34 Ja minulle riittää, kun sanon, että neljäkymmentä vuotta oli kulunut, ja meillä oli jo ollut sotia ja kiistoja veljiemme kanssa.