Pāpa’ira’a mo’a
Alama 30


Pene 30

’Ua fa’a’ino Korihora, te aneti-Mesia, i te Mesia, i te Tāra’ehara, ’e i te vārua nō te tohu—Tē ha’api’i ra ’oia ē ’aita e Atua, ’aita tō te ta’ata e hi’ara’a, ’aita e utu’a tō te hara, ’e ’aita e Mesia—Tē fa’a’ite pāpū ra Alama e haere mai te Mesia ’e tē fa’a’ite pāpū nei te mau mea ato’a ē tē vai nei te Atua—’Ua tītau Korihora nō te hō’ē tāpa’o ’e ’ua ha’avāvahia ’oia—’Ua fā mai te diabolo ia Korihora mai te hō’ē melahi te huru ’e ’ua ha’api’i iāna i te mau mea e parau—’Ua ta’ata’ahihia ’o Korihora ’e ’ua pohe. Fātata 76–74 H.M.

1 Inaha, i teie nei, i muri a’era, i muri iho i tō te mau ta’ata o Amona pārahira’a i te fenua ra nō Ieresona, ’oia ïa, i muri iho i tō te mau ’āti Lamana ti’avarura’ahia i rāpae i te fenua, ’e te tanura’ahia tō rātou feiā pohe ’e te mau ta’ata o te fenua ra—

2 ’Aita ho’i i ti’a ’ia tai’ohia tō rātou feiā pohe nō te rahi ; ’e ’aita ato’a ho’i tō te mau ’āti Nephi feiā pohe i tai’ohia—’e i muri a’era, ’ia oti a’era tā rātou tanura’a i tō rātou feiā pohe ra, ’e i muri iho i te mau mahana nō te ha’apaera’a mā’a, ’e nō te ’oto, ’e nō te pure, (’o te ’ahuru ma ono ïa o te matahiti nō te fa’aterera’a a te mau ha’avā i ni’a iho i te mau ta’ata o Nephi) ’ua tupu tāmau ihora te hau i ni’a i te fenua tā’āto’a.

3 ’Oia ïa, ’ua ha’apa’o māite ihora te mau ta’ata i te mau fa’auera’a a te Fatu ; ’e ’ua ha’apa’o māite rātou i te mau ’ōro’a a te Atua, mai te au i te ture a Mose ra ; ’ua ha’api’ihia ho’i rātou ’ia ha’apa’o i te ture a Mose ē tae noa atu ’ua fa’ati’ahia te reira.

4 ’E ’aita atu ra e pe’ape’a i tupu i rotopū i te mau ta’ata nō te hō’ē ’ahuru ’e ma ono matahiti nō te fa’aterera’a a te mau ha’avā i ni’a iho i te mau ta’ata o Nephi.

5 ’E i muri a’era, ’ia tae a’era i te ha’amatara’a nō te ’ahuru ’e ma hitu matahiti nō te fa’aterera’a a te mau ha’avā, ’ua vai tāmau noa te hau.

6 ’E i muri a’era, i te pae hope’a nō te ’ahuru ’e ma hitu matahiti, ’ua tae mai te hō’ē ta’ata i te fenua ra nō Zarahemela, ’e e Aneti-Mesia ho’i ’oia, ’e ’ua ha’amata ihora ’oia i te a’o atu i te mau ta’ata ma te pāto’i atu i te mau parau tohu i parauhia e te mau peropheta, nō ni’a i te taera’a mai o te Mesia.

7 I teienei, ’aita roa e ture nō ni’a i te huru o te fa’aro’o o te hō’ē ta’ata ; ’e e mea au ’ore ho’i i te mau fa’auera’a a te Atua ’ia vai te hō’ē noa atu ture tei fa’atupu i te au-ore-ra’a i rotopū i te mau ta’ata.

8 Tē nā ’ō mai ra ho’i te mau pāpa’ira’a mo’a : ’A fa’ata’a na ’outou i teie nei mahana i tā ’outou e ha’amori.

9 I teienei, mai te mea e hina’aro te hō’ē ta’ata ’ia ha’amori i te Atua, e ti’a ïa iāna ; ’oia ïa, mai te mea ē ’ua ti’aturi ’oia i te Atua, e ti’a ato’a ïa iāna ’ia ha’amori iāna ; ’āre’a rā mai te mea ē ’aita ’oia e ti’aturi atu iāna, ’aita ïa e ture nō te fa’autu’a iāna.

10 ’Ia taparahi rā ’oia i te hō’ē ta’ata, ’ua fa’autu’ahia ïa ’oia i te utu’a pohe ; ’e ’ia rave huna noa ’oia, ’ua fa’autu’a-ato’a-hia ïa ’oia ; ’e ’ia ’eiā ’oia, ’ua fa’autu’a-ato’a-hia ïa ’oia ; ’e ’ia fa’aturi ’oia, ’ua fa’autu’a-ato’a-hia ïa ’oia ; ’oia ïa, nō teie mau ’ohipa ’ī’ino ato’a ’ua fa’autu’ahia rātou.

11 Nō te mea tē vai ra iho ā te hō’ē ture ’ia fa’autu’ahia te mau ta’ata mai tei au i tā rātou mau hara. ’Āre’a rā, ’aita e ture nō te fa’ahapa i te ta’ata nō ni’a i tōna ti’aturira’a ; ’e nō reira, ’ua fa’autu’ahia te ta’ata nō te mau hara ana’e tāna i rave ; nō reira ’ua ’aifāito te mau ta’ata ato’a i mua i te ture.

12 ’E ’ua ha’amata ihora teie Aneti-Mesia, ’o Korihora te i’oa, (’aore ho’i tā te ture e fa’ahapara’a iāna) i te a’o atu i te mau ta’ata ’e ’aita e Mesia. ’E ’ua a’o atu ’oia mai teie te huru, i te nā-’ō-ra’a ē :

13 ’Auē ho’i ’outou ’o tei tāpe’ahia i raro a’e i te ti’aturira’a ma’ama’a ’e te faufa’a ’ore, nō te aha ho’i ’outou i fa’azugo ai ia ’outou iho i terā ra mau mea ma’ama’a ? Nō te aha ho’i ’outou i tīa’i noa ai i te Mesia ? ’Aita roa ho’i e ti’a i te hō’ē ta’ata ’ia ’ite i te hō’ē mea e tupu i mua nei.

14 Inaha, teie mau mea tā ’outou e mana’o nei e mau parau tohu, ’e tā ’outou ho’i e parau nei e mea hōro’ahia mai nō ’ō mai i te mau peropheta mo’a, inaha, e mau peu tumu ma’ama’a te reira nā tō ’outou mau metua.

15 E mea nāhea ’outou i ’ite ai ē, e parau mau te reira ? Inaha, ’aita roa e ti’a ia ’outou ’ia māramarama i te mau mea ’o tei ’ore i ’ite-mata-hia e ’outou ; nō reira ’aita roa e ti’a ia ’outou ’ia ’ite ē, tē vai ra te Mesia.

16 Tē hi’o ātea noa na ’outou ma te parau ē, tē ’ite ra ’outou i te ha’amatarara’a nō tā ’outou ra mau hara. Inaha rā, e mana’o te reira nō te hō’ē ferurira’a ma’ama’a ; ’e teie mana’o ma’ama’a ra nō te mau peu tumu ïa a tō ’outou mau metua, ’o tei arata’i ia ’outou ’ia ti’aturi i te mau mea ha’avare.

17 ’E ’ua rahi atu ā ho’i te mau mea mai te reira te huru ’o tāna i parau atu ia rātou, ma te fa’a’ite atu ia rātou ē ’aita roa e tāra’ehara nō tā te ta’ata nei mau hara, tē manuia ra rā te ta’ata tāta’itahi mai te au i tāna ha’apa’ora’a i tā te tino i teie nei orara’a ; nō reira te manuia ra te ta’ata tāta’itahi mai te au i tōna ’aravihi, ’e tē riro noa ra te rē i te ta’ata i tei au i tōna ra pūai ; ’e te mau mea ato’a tā te ta’ata i rave e’ita ïa i te hara.

18 ’E ’ua nā reira atu ra ’oia i te a’o atu ia rātou, i te arata’i-’ē-ra’a atu i te ’ā’au o te mau ta’ata e rave rahi, ’e nā te reira i fa’ateitei i tō rātou upo’o i roto i tā rātou mau ’ohipa ’ī’ino ; ’oia ïa, i te arata’i ’ē atu i te mau vahine e rave rahi, ’e te mau tāne ato’a ho’i, ’ia tai’ata—ma te parau ia rātou ē, ’ia pohe ana’e te ta’ata, ’o te hope’a iho ā ïa i reira.

19 I teienei, ’ua haere ato’a atu teie nei ta’ata i te fenua ra nō Ieresona, nō te a’o atu i teie mau mea i rotopū i te mau ta’ata o Amona, e mau ta’ata ho’i rātou i te mātāmua ra nō te mau ’āti Lamana.

20 Inaha rā, ’ua hau tō rātou ’aravihi i tō te mau ta’ata e rave rahi o tē mau ’āti Nephi ; ’ua rave ihora ho’i rātou iāna, ’e ’ua ru’uru’u ihora, ’e ’ua ’āfa’i atu ra iāna i mua ia Amona, te tahu’a rahi i ni’a i taua mau ta’ata ra.

21 ’E i muri a’era, ’ua fa’aue atu ra ’oia ’ia hōpoi-’ē-hia ’oia i rāpae i te fenua. ’E ’ua tae mai ra ’oia i te fenua ra nō Gideona, ’e ’ua ha’amata ihora ho’i ’oia i te a’o ato’a atu ia rātou ; ’e ’aita ’oia i manuia rahi i reira, nō te mea ’ua ravehia ’oia ’e ’ua ru’uru’uhia ’e ’ua ’āfa’ihia i mua i te tahu’a rahi ’e te ha’avā rahi ato’a i ni’a iho i te fenua.

22 ’E i muri a’era, ’ua parau atu ra te tahu’a rahi iāna : Nō te aha ’oe i haere noa ai ma te ha’api’o i te mau haere’a o te Fatu ? Nō te aha ho’i ’oe i ha’api’i ai i teie nei feiā ē, ’aita e Mesia, ’ia fa’a’orehia tō rātou ’oa’oa ? Nō te aha ’oe i pāto’i atu ai i te mau parau tohu ato’a a te mau peropheta mo’a ra ?

23 I teienei, te i’oa o taua tahu’a rahi ra, ’o Gidona ïa. ’E ’ua nā ’ō mai ra Korihora iāna : Nō te mea ’aita vau e ha’api’i ra i te mau peu tumu ma’ama’a a tō ’outou mau metua, ’e nō te mea ho’i ’aita vau i ha’api’i i teie nei feiā ’ia tāpe’a rātou ia rātou iho i raro a’e i te mau ’ōro’a ’e te ’ohipa ma’ama’a i tu’uhia mai e te mau tahu’a tahito, nō te haru i te mana ’e te ha’amanara’a i ni’a iho ia rātou ra, nō te tāpe’a noa ia rātou i roto i te pōiri, ’ia ’ore rātou ’ia fa’ateitei i tō rātou upo’o i ni’a, ’ia ’umehia rā rātou i raro ’ia au i tā ’oe nā mau parau.

24 Tē parau na ’outou ē, e feiā ti’amā teie. Inaha, tē parau atu nei au ē, tei roto rātou i te fa’atītīra’a. Tē parau na ’outou ē, e parau mau ana’e taua mau parau tohu tahito ra. Inaha, tē parau atu nei au ē, ’aita ’outou i ’ite e parau mau te reira.

25 Tē parau na ’outou ē, e feiā hara ’e e feiā hi’a teie, nō te hara a te hō’ē metua. Inaha, tē parau atu nei au ē, ’aita a te tamari’i e hara nō tōna ra nā metua.

26 ’E tē parau ato’a na ’outou ē, e tae mai te Mesia. Inaha rā, tē parau atu nei au ē, ’aita ’outou i ’ite ē tē vai ra te Mesia. ’E tē parau ato’a na ’outou ē, e taparahihia ’oia nō te mau hara a tō te ao nei—

27 ’E tē nā reira ra ’outou i te arata’i ’ē atu i teie nei feiā ’ia pe’e atu i te mau peu tumu ma’ama’a a tō ’outou mau metua, ’e mai te au ho’i i tō ’outou na mau hina’aro ; ’e tē tāpe’a ra ’outou ia rātou i raro ē tae roa ho’i i te fa’atītīra’a, ’ia ti’a ia ’outou ’ia fāna’o i te orara’a fa’ahiahia nā roto i te mau ’ohipa a tō rātou mau rima, ’ia ’ore ’ia ti’a ia rātou ’ia hi’o i ni’a ma te mata’u ’ore, ’e ’ia ’ore ho’i rātou ’ia fa’ati’ahia ’ia fāri’i i tō rātou ti’amāra’a ’e te mau mea e maita’i ai rātou.

28 ’Oia ïa, ’ua mata’u ho’i rātou ’ia rave i tā rātou iho, ’o te ’ino’ino mai tō rātou mau tahu’a ia rātou, ’e ’o te fa’ateimaha mai ia rātou i te zugo mai tei au i tō rātou ra mau hina’aro, ’e ’ua aratō ia rātou ’ia ti’aturi ē, nā roto i tā rātou mau peu tumu ’e tā rātou mau moemoeā ’e tā rātou mau parau faufa’a ’ore ’e tā rātou mau ’ōrama ’e tā rātou mau fa’ahuara’a i te mau parau ’aro, e māheaitu ïa ia rātou, mai te mea ē ’aita rātou i rave mai te au i tā rātou mau parau, te tahi atu mea ora tei mana’ohia e rātou ē, ’o te Atua—’oia ho’i te hō’ē mea ora rahi tei ’ore i hi’ohia ’e tei ’ore ato’a i ’iteahia, ’o tei ’ore i vai na ’e tē ’ore ho’i e vai ē a muri noa atu.

29 I teienei, ’ia ’ite a’era te tahu’a rahi ’e te ha’avā rahi i te ’eta’eta o tōna ra ’ā’au, ’oia ïa, i tō rātou ’itera’a ē, ’ua fa’a’ino ’oia i te Atua, ’aita atu ra rātou i pāhono atu i tāna ra mau parau ; ’ua fa’aue atu ra rā rātou ia ru’uru’uhia ’oia ; ’e ’ua tu’u atu ra rātou iāna i te rima o te feiā tōro’a, ’e ’ua hōpoi atu ra iāna i te fenua ra nō Zarahemela, ’ia ’āfa’ihia ’oia i mua ia Alama, ’e te ha’avā rahi, ’oia ho’i te tāvana i ni’a i te fenua ato’a ra.

30 ’E i muri a’era, ’ua ’āfa’ihia ’oia i mua i te aro o Alama ’e te ha’avā rahi, ’ua tāmau noa ihora ’oia i tāna huru parau mai tei parauhia e ana i te fenua ra nō Gideona ; ’oia ïa, ’ua tāmau noa ’oia i te fa’a’ino i te Atua.

31 ’E ’ua fa’ahiti ihora ’oia i te mau parau pūai rahi i mua ia Alama, ’e ’ua fa’a’ino i te mau tahu’a ’e te mau ’orometua ; ma te pari ha’avare ia rātou ē tē arata’i ’ē ra rātou i te mau ta’ata ’ia pe’e atu i te mau peu tumu ma’ama’a a tō rātou mau metua, ’ia fāna’o rātou i te orara’a fa’ahiahia nā roto i te mau ’ohipa a te mau ta’ata.

32 I teienei, ’ua parau atu ra Alama iāna : Tē ’ite na ’oe ē, ’aita roa mātou i tītau ’ia fāna’o i te orara’a fa’ahiahia nā roto i te mau ’ohipa a teie mau ta’ata ; inaha ho’i, i rave na vau i te ’ohipa i tō’u iho rima nō te tauturu iā’u iho mai te ha’amatara’a mai ā o te fa’aterera’a a te mau ha’avā ē tae roa mai i teienei, noa atu ā ho’i te rahi o tō’u mau tere nā te fenua ē ’ati noa a’e, nō te a’o atu i te parau a te Atua i tō’u ra mau ta’ata.

33 ’E noa atu ā te rahi o te ’ohipa tā’u i rave i roto i te ’ēkālesia, ’aita roa vau i fāri’i i te hō’ē senine iti nō te ’ohipa tā’u i rave ; ’e ’aita ato’a ho’i te hō’ē a’e o tō’u ra mau taea’e, maori rā i ni’a i te pārahira’a ha’avāra’a ; ’e ’ua ’aufauhia mātou nō te reira mai te au i te ture nō tō mātou taime.

34 ’E i teienei, ’aita mātou i fāri’i i te hō’ē a’e mea nō tā mātou mau ’ohipa i roto te ’ēkālesia, e aha ïa tā mātou faufa’a ia ’ohipa mātou i roto i te ’ēkālesia, maori rā ’ia fa’a’ite atu i te parau mau, ’ia roa’a ia mātou te ’oa’oa i roto i te ’oa’oa o tō mātou mau taea’e ?

35 ’E nō te aha ho’i ’oe i parau ai ē, tē a’o nei mātou i teie nei feiā ’ia roa’a te faufa’a ia mātou, ’e ’ua ’ite ho’i ’oe iho na ē, ’aita roa mātou e fāri’i nei i te faufa’a ? ’E i teienei, tē ti’aturi ra ānei ’oe ē, ’ua ha’avare mātou i teie nei feiā i tupu ai te ’oa’oa i roto i tō rātou ’ā’au ?

36 ’E ’ua pāhono mai ra Korihora iāna, ’Oia ïa.

37 ’E ’ua parau atu ra Alama iāna : Tē ti’aturi ra ānei ’oe ē, tē vai ra te Atua ?

38 ’E ’ua parau mai ra ’oia, ’Aita roa.

39 I teienei, ’ua parau atu ra Alama iāna : E huna fa’ahou ānei ’oe ē tē vai ra te Atua, ’e e huna ato’a ānei ’oe ē tē vai ra te Mesia ? Inaha ho’i, tē parau atu nei au ia ’oe na ē, ’ua ’ite au ē tē vai ra te Atua, ’e e tae mai ho’i te Mesia.

40 ’E i teienei, e aha ho’i tā ’oe parau fa’a’ite pāpū ē ’aita e Atua, ’e ’aore rā ’aita te Mesia e tae mai ? Tē parau atu nei au ia ’oe na ē, ’aita roa ïa tā ’oe, maori rā ’o tā ’oe ana’e iho parau.

41 Inaha rā ho’i, ’ua riro te mau mea ato’a ’ei ’itera’a pāpū nō’u ē, e parau mau teie mau mea ; ’e ’ua riro ato’a te mau mea ato’a ’ei fa’a’itera’a pāpū ia ’oe ē, e parau mau iho ā ïa ; e huna ānei ’oe i te reira mau mea ? Tē ti’aturi ra ānei ’oe ē, e parau mau teie mau mea ?

42 Inaha, ’ua ’ite au ē, tē ti’aturi nei ’oe, ’āre’a rā tei roto ia ’oe na te vārua ha’avare, ’e ’ua tute ’ē atu ’oe i te Vārua o te Atua ’ia ’ore tōna e vāhi i roto ia ’oe na ; ’āre’a rā e mana tō te diabolo i ni’a ia ’oe na, ’e tē arata’i noa ra ’oia ia ’oe na i terā vāhi ’e i terā vāhi, ma te fa’a’ohipa i te tahi mau rāve’a ’ē ’ia ti’a iāna ’ia ha’amou i te mau tamari’i a te Atua.

43 ’E i teienei ’ua nā ’ō mai ra Korihora ia Alama : Mai te mea e fa’a’ite mai ’oe i te hō’ē tāpa’o iā’u, ’ia ’ite mau vau ē, tē vai ra te Atua, ’oia ïa, ’a fa’a’ite mai iā’u ē e mana tōna, ’ei reira e ti’aturi ïa vau i te parau mau nō tā ’oe ra mau parau.

44 ’Āre’a rā ’ua parau atu ra Alama iāna : ’Ua nava’i tā ’oe mau tāpa’o i ’ite ; e aha ïa ’oe e ’a’a ai i tō ’oe ra Atua ? E parau ānei ’oe ē, ’a fa’a’ite mai i te tāpa’o iā’u, ’e tei ia ’oe na ho’i te fa’a’itera’a pāpū a tō ’oe mau taea’e pā’āto’a, e tā te mau peropheta mo’a ato’a ho’i ? ’Ua tu’uhia mai te mau pāpa’ira’a mo’a i mua ia ’oe na, ’oia ïa, ’e te fa’a’ite māite nei te mau mea ato’a ē, tē vai ra te Atua ; ’oia ïa, ’e te fenua ato’a, ’e te mau mea ato’a i ni’a iho i te reira, ’oia ïa, ’e tōna fa’a’ohura’a ; ’oia ïa, ’e te mau palaneta ato’a i tō rātou iho fa’aohura’a nā ni’a i tō rātou ’ē’a i ha’apa’ohia ra, tē fa’a’ite mai nei teie mau mea ē tē vai ra Tei Hamani i te mau mea ato’a ra.

45 ’E noa atu i te reira tē hāhaere noa nei ’oe nō te arata’i ’ē atu i te ’ā’au o teie nei feiā, ma te parau atu ia rātou ē, ’aita e Atua ? ’E i teienei, e pāto’i noa ānei ’oe i teie mau fa’a’itera’a pāpū ? ’E ’ua parau mai ra ’oia : ’Oia ïa, e pāto’i ho’i au, maori rā ’ia fa’a’ite mai ’oe i te hō’ē tāpa’o iā’u nei.

46 ’E i teienei, i muri a’era, ’ua parau atu ra Alama iāna : Inaha, tē ’oto nei au nō te ’eta’eta rahi o tō ’oe nā ’ā’au, ’oia ïa, nō te mea te pāto’i atu nei ’oe i te vārua nō te parau mau, ’ia ha’amouhia tō ’oe ra vārua.

47 Inaha rā, e mea maita’i a’e ’ia ha’amouhia tō ’oe na vārua, i te riro ’oe ’ei rāve’a nō te arata’i ’ē atu i te mau vārua e rave rahi i raro i te pohe, nā roto i tā ’oe parau ha’avare ’e tā ’oe mau parau tāvaimanino ; nō reira, ’ia huna fa’ahou ā ’oe na, inaha, e tā’iri te Atua ia ’oe ’ia vāvāhia, ’e ’ia ’ore ho’i ’oe e hāmama fa’ahou i tō ’oe vaha, ’e ’ia ’ore ho’i ’oe ’ia ha’avare fa’ahou i teie nei feiā.

48 I teienei, ’ua parau mai ra Korihora iāna : ’Aita vau i huna ē tē vai nei te Atua, ’aita rā vau e ti’aturi nei ē tē vai ra te Atua ; ’e te parau ato’a nei ho’i au ē, ’aita ato’a ho’i ’oe i ’ite ē, tē vai ra te Atua ; ’e ’ia ’ore ’oe ’ia fa’a’ite mai i te hō’ē tāpa’o iā’u, e’ita roa ïa vau e ti’aturi.

49 I teienei, ’ua nā ’ō atu ra Alama iāna : ’O teie tā’u e fa’a’ite atu ia ’oe na ’ei tāpa’o, e tā’iri-vāvā-hia ’oe, mai tā’u i parau a’enei, ’e tē parau atu nei au ia ’oe, ’e nā roto i te i’oa o te Atua, e tā’iri-vāvā-hia ’oe, ’e e’ita roa ’oe e paraparau fa’ahou.

50 I teienei, ’ia oti a’era tā Alama paraura’a i teie mau parau, ’ua tā’iri-vāvā-hia ihora Korihora, ’e ’aita atu ra i ti’a iāna ’ia paraparau, mai tā Alama i parau ra.

51 ’E i teienei, ’ia ’ite a’era te ha’avā rahi i te reira, ’ua fa’atoro atu ra ’oia i tōna rima ’e ’ua pāpa’i ihora ia Korihora, i te nā-’ō-ra’a atu ē : ’Ua ti’aturi ānei ’oe i teienei i te mana o te Atua ? ’O vai tā ’oe i hina’aro ia Alama ’ia fa’a’ite atu i tāna ra tāpa’o ? ’Ua hina’aro ānei ’oe ia ha’amāuiui ’oia ia vetahi ’ē atu, nā roto i te fa’a’itera’a atu i te tāpa’o ia ’oe na ? Inaha, ’ua fa’a’ite iho nei ’oia i te tāpa’o ia ’oe na ; ’e i teienei, e ti’a ānei ia ’oe ’ia pāto’i noa mai ā ?

52 ’E ’ua fa’atoro atu ra Korihora i tōna rima ’e ’ua pāpa’i ihora, i te nā-’ō-ra’a mai ē : Tē ’ite nei au ē, ’ua vāvāhia vau, ’e ’aita roa ho’i e ti’a iā’u ’ia paraparau ; ’e ’ua ’ite ho’i au ē, ’aita roa e mea, maori rā ’o te mana o te Atua tei fa’atupu i te reira i ni’a iā’u nei ; ’oia ïa, ’e ’ua ite noa ato’a na vau ē, tē vai ra te Atua.

53 Inaha rā, i ha’avare na te diabolo iā’u nei ; ’e i fā mai na ho’i ’oia iā’u nei mai te hōho’a o te hō’ē melahi, ma te parau mai iā’u ē : ’A haere ’e ’a fa’afāriu mai i teie nei feiā, ’ua haere na rātou pā’āto’a nā te ’ē’a ’ē i te hō’ē Atua ’itea-’ore-hia. ’E ’ua parau mai ho’i ’oia iā’u : ’Aita e Atua ; ’oia ïa, ’e ’ua ha’api’i mai ’oia iā’u i tā’u e parau atu. ’E ’ua ha’api’i atu vau i tāna ra mau parau ; ’e ’ua ha’api’i atu ho’i au i taua mau parau ra nō te mea e mea auhia te reira e te mana’o pae tino nei ; ’e ’ua ha’api’i atu vau ia rātou, ē tae noa atu ’ua manuia roa vau, ’e nō reira ’ua ti’aturi māite ho’i au i te reira ’ei parau mau ; ’e teie te tumu ’ua pāto’i au i te parau mau, ē tae roa atu ’ua fa’atae mai au i teie ’anatemara’a rahi i ni’a iho iā’u nei.

54 I teienei, ’ia oti a’era tāna paraura’a i te reira, ’ua tītau māite mai ra ’oia ia Alama ’ia pure i te Atua, ’ia rave-’ē-hia atu te ’anatemara’a mai ni’a atu iāna.

55 ’Āre’a rā ’ua parau atu ra Alama iāna : Mai te mea e rave-’ē-hia teie ’anatemara’a mai ni’a atu ia ’oe, e riro ’oe i te arata’i ’ē fa’ahou atu i te ’ā’au o teie nei feiā ; nō reira, ’ia vai noa te reira i ni’a iho ia ’oe na mai tā te Fatu e hina’aro.

56 ’E i muri a’era, ’aita te ’anatemara’a i rave-’ē-hia atu mai ni’a atu ia Korihora ; ’ua ti’avaruhia atu rā ’oia, ’e ’ua hāhaere noa ihora ’oia i terā fare ’e i terā fare i te tāparura’a i te mā’a nāna.

57 I teienei, ’ua purara ’oi’oi atu ra te parau nō ni’a i te mau mea i tupu i ni’a iho ia Korihora i te fenua ē ’ati noa a’e ; ’oia ïa, ’ua fa’ataehia atu ra te parau poro’i e te ha’avā rahi i te mau ta’ata ato’a o te fenua, i te fa’a’itera’a atu ia rātou ’o tei ti’aturi i te mau parau a Korihora ’ia rū rātou i te tātarahapa, ’o te tae ato’a mai te reira mau ha’avāra’a i ni’a iho ia rātou.

58 ’E i muri a’era, ’ua ’ite pāpū ihora rātou pā’āto’a i te mau ’ohipa ’ī’ino a Korihora ; nō reira ’ua fa’afāriu-fa’ahou-hia mai rātou pā’āto’a i te Fatu, ’e nā te reira i fa’ahope i te mau ’ohipa ’ī’ino a Korihora. ’E ’ua hāhaere noa ihora Korihora i terā fare ’e i terā fare i te tāparura’a i te mā’a nāna.

59 ’E i muri a’era, ’a hāhaere noa ai ’oia i rotopū i te mau ta’ata, ’oia ïa, i te mau ta’ata i fa’ata’a ’ē atu ia rātou iho i te mau ’āti Nephi, ’e i pi’i ho’i ia rātou iho e mau ’āti Zorama, nō te mea ’ua arata’ihia rātou e te hō’ē ta’ata i parauhia ’o Zorama—’e ’a hāhaere noa ’oia i rotopū ia rātou, inaha, ’ua horo-noa-hia ihora nā ni’a iho iāna ’e ’ua ta’ata’ahihia ’oia ē tae noa atu ’ua pohe roa ’oia.

60 ’E i teienei tē ’ite nei tātou i te hope’a o te ta’ata tei ha’api’o i te mau haere’a o te Fatu ; ’e i teienei tē ’ite nei tātou ē, ’aita roa te diabolo e pāturu i tāna ra mau tamari’i i te mahana hope’a, e arata’i noa rā ’oia ia rātou i raro roa i hade.