Nefin, Helamanin pojan, profetia. Jumala uhkaa Nefin kansaa, että hän rankaisee sitä vihassaan, sen täydelliseksi tuhoksi, ellei se tee parannusta jumalattomuudestaan. Jumala lyö Nefin kansaa ruttotaudilla; se tekee parannuksen ja kääntyy hänen puoleensa. Lamanilainen Samuel profetoi nefiläisille.
Käsittää luvut 7–16.

LUKU 7

Nefi hylätään pohjoisessa, ja hän palaa Sarahemlaan. Hän rukoilee puutarhatornissaan ja kutsuu sitten ihmisiä tekemään parannuksen, tai he menehtyvät. Noin 23–21 eKr.

  Katso, nyt tapahtui nefiläisten kansan tuomarien hallituskauden kuudentenakymmenentenäyhdeksäntenä vuonna, että Nefi, Helamanin poika, apalasi Sarahemlan maahan pohjoisenpuoleisesta maasta.

  Sillä hän oli ollut pohjoisenpuoleisessa maassa olevien ihmisten keskuudessa saarnaamassa heille Jumalan sanaa, ja hän oli profetoinut heille monia asioita;

  ja he olivat hylänneet kaikki hänen sanansa, niin ettei hän voinut jäädä heidän keskuuteensa vaan palasi takaisin synnyinmaahansa.

  Ja nähdessään kansan sellaisen kauhean jumalattomuuden tilassa ja noiden Gadiantonin rosvojen istuvan tuomarinistuimilla — he olivat anastaneet vallan ja määräämisaseman maassa, syrjäyttäneet Jumalan käskyt eivätkä tehneet vähimmässäkään määrin oikein hänen edessään, eivät tehneet oikeutta ihmislapsille,

  he tuomitsivat vanhurskaat heidän vanhurskautensa tähden, jättivät syylliset ja jumalattomat rankaisematta heidän rahansa tähden, ja lisäksi pysyäkseen virassa hallituksen johdossa, hallitsemassa ja tekemässä tahtonsa mukaisesti, niin että he saisivat etua ja amaailman kunniaa, ja lisäksi, jotta he voisivat helpommin tehdä aviorikoksia ja varastaa ja tappaa ja tehdä oman tahtonsa mukaisesti.

  Nyt tämä suuri pahuus oli kohdannut nefiläisiä muutaman vuoden kuluessa; ja kun Nefi näki sen, hänen sydämensä paisui murheesta hänen rinnassaan, ja hän huudahti sielunsa tuskassa:

  Oi, jospa olisin voinut elää siihen aikaan, kun isäni Nefi alun perin tuli Jerusalemin maasta, niin että olisin voinut iloita hänen kanssaan luvatussa maassa; silloin hänen kansansa oli sopuisa, luja Jumalan käskyjen pitämisessä ja hitaasti johdatettavissa pahoihin tekoihin; ja he olivat nopeita kuulemaan Herran sanoja —

  niin, jos olisin voinut elää siihen aikaan, silloin minun sieluni olisi iloinnut veljieni vanhurskaudesta.

  Mutta katso, minun osanani on, että elän näinä aikoina ja että sieluni täyttyy murheesta tämän veljieni jumalattomuuden tähden.

  10  Ja katso, nyt tapahtui, että tämä tapahtui tornissa, joka oli Nefin puutarhassa, joka oli valtatien varrella, joka johti päätorille, joka oli Sarahemlan kaupungissa; ja nyt, Nefi oli kumartunut puutarhassaan olevassa tornissa, joka torni oli myös lähellä puutarhaporttia, jonka vieritse valtatie kulki.

  11  Ja tapahtui, että eräät miehet olivat kulkemassa ohitse ja näkivät Nefin hänen vuodattaessaan sieluaan Jumalalle tornissa; ja he juoksivat kertomaan ihmisille, mitä olivat nähneet, ja ihmiset tulivat koolle joukoittain saadakseen tietää syyn niin suureen suruun kansan jumalattomuuden tähden.

  12  Ja nyt, kun Nefi nousi, hän näki ihmisjoukot, jotka olivat kokoontuneet yhteen.

  13  Ja tapahtui, että hän avasi suunsa ja sanoi niille: Katso, amiksi te olette kokoontuneet yhteen? Jotta voisin kertoa teille pahuudestanne?

  14  Niin, koska minä olen kiivennyt ylös torniini voidakseni vuodattaa sieluni Jumalalleni sydämeni tavattoman murheen tähden, joka johtuu teidän pahuudestanne!

  15  Ja minun suruni ja valitukseni tähden te olette kokoontuneet yhteen ja ihmettelette; niin, ja teidän on suuresti syytäkin ihmetellä; niin, teidän tulee ihmetellä, koska te olette antaneet periksi, niin että Perkele on saanut niin suuren vallan teidän sydämissänne.

  16  Niin, kuinka olette saattaneet antaa periksi sen houkutuksille, joka yrittää syöstä teidän sielunne alas ikuiseen kurjuuteen ja loputtomaan onnettomuuteen?

  17  Oi, tehkää parannus, tehkää parannus! aMiksi tahdotte kuolla? Kääntykää, kääntykää Herran Jumalanne puoleen. Miksi hän on teidät hylännyt?

  18  Siksi, että te olette paaduttaneet sydämenne; niin, te ette tahdo kuulla ahyvän paimenen ääntä; niin, te olette bvihoittaneet hänet itseänne vastaan.

  19  Ja katso, ellette tee parannusta, niin sen sijaan, että akokoaisi teidät, katso, hän hajottaa teidät, niin että teistä tulee koirien ja villipetojen ruokaa.

  20  Oi, kuinka olette saattaneet unohtaa Jumalanne juuri samana päivänä kuin hän on teidät pelastanut?

  21  Mutta katso, te teitte sen etua saadaksenne, saadaksenne ihmisten kiitosta, niin, ja jotta saisitte kultaa ja hopeaa. Ja te olette kiinnittäneet sydämenne tämän amaailman rikkauksiin ja turhuuksiin, joiden tähden te murhaatte ja rosvoatte ja varastatte ja sanotte bväärän todistuksen lähimmäistänne vastaan ja teette kaikenlaista pahaa.

  22  Ja tästä syystä teitä kohtaa onnettomuus, ellette tee parannusta. Sillä jos te ette tee parannusta, katso, tämä suuri kaupunki sekä kaikki ympäristössä olevat suuret kaupungit, jotka ovat meidän hallussamme olevassa maassa, otetaan pois, niin ettei teillä ole enää mitään sijaa niissä; sillä katso, Herra ei enää, kuten on tähän asti tehnyt, suo teille avoimaa pitää puolianne vihollisianne vastaan.

  23  Sillä katso, näin sanoo Herra: Minä en näytä voimaani jumalattomille, yhdelle enempää kuin toisellekaan, paitsi niille, jotka tekevät parannuksen synneistään ja kuulevat minun sanojani. Ja nyt, minä tahdon teidän huomaavan, veljeni, että lamanilaisten käy aparemmin kuin teidän, ellette tee parannusta.

  24  Sillä katso, he ovat vanhurskaampia kuin te, sillä he eivät ole tehneet syntiä sitä suurta tietoa vastaan, jonka te olette saaneet; sen tähden Herra on heille armollinen; niin, hän apidentää heidän elinaikansa ja enentää heidän jälkeläisensä, silloinkin kun teidät bhävitetään kokonaan, ellette tee parannusta.

  25  Niin, voi teitä sen suuren iljetyksen tähden, joka on tullut keskuuteenne; ja te olette yhtyneet siihen, nimittäin siihen asalaiseen joukkoon, jonka Gadianton perusti!

  26  Niin, aonnettomuus on kohtaava teitä sen ylpeyden tähden, jonka te olette sallineet päästä sydämiinne ja joka on nostanut teidät sen yläpuolelle, mikä on hyvää, teidän tavattoman suurten brikkauksienne tähden!

  27  Niin, voi teitä teidän jumalattomuutenne ja iljetystenne tähden!

  28  Ja ellette te tee parannusta, te menehdytte; niin, teidän maannekin otetaan teiltä, ja teidät hävitetään maan päältä.

  29  Katso nyt, en minä itsestäni sano, että tämä kaikki tapahtuu, koska minä en itsestäni atiedä näitä asioita; mutta katso, minä tiedän, että nämä asiat ovat totta, koska Herra Jumala on ilmaissut ne minulle, sen tähden minä todistan, että ne tulevat tapahtumaan.