Pāpa’ira’a mo’a
Mosia 26


Pene 26

E rave rahi mau melo o te ’Ēkālesia tei arata’ihia i roto i te hara e te feiā ti’aturi ’ore—’Ua fafauhia Alama nō te fāri’i i te ora mure ’ore—E fāri’i te feiā i tātarahapa ’e i bāpetizohia i te fa’a’orera’a hara—E fa’a’orehia te hara a te mau melo hara nō te ’Ēkālesia ’o tei tātarahapa ’e tei fā’i atu ia Alama ’e i te Fatu ; mai te mea ē ’aita, ’aita ïa rātou e tai’ohia i rotopū i te mau ta’ata o te ’Ēkālesia. Fātata 120–100 H.M.

1 I teienei, i muri a’era, e rave rahi mau u’i ’āpī ’o tei ’ore i māramarama i te mau parau a te ari’i Beniamina, nō te mea e mau tamari’i ri’i rātou i te tau i parau mai ai ’oia i tōna ra mau ta’ata ; ’e ’aita rātou i ti’aturi i te peu tumu a tō rātou mau metua.

2 ’Aita rātou i ti’aturi i tei parauhia nō ni’a i te ti’afa’ahoura’a mai te pohe mai, ’e ’aita ho’i rātou i ti’aturi i te parau nō te taera’a mai o te Mesia.

3 ’E i teienei, nō tō rātou ti’aturi ’ore ’aita atu ra i ti’a ia rātou ’ia māramarama i te parau a te Atua ; ’e ’ua ’eta’eta tō rātou ’ā’au.

4 ’E ’aita rātou i hina’aro ’ia bāpetizohia ; ’e ’aita ho’i rātou i ’āmui mai i te ’ēkālesia. ’E e feiā fa’ata’a-’ē-hia rātou i tō rātou fa’aro’o, ’e ’ua vai noa rātou mai te reira, ’oia ho’i, i roto i tō rātou hina’aro o te tino ’e te hara ; ’e ’aita ho’i rātou e ti’aoro atu i te Fatu tō rātou Atua.

5 ’E i teienei, i te taime nō te fa’aterera’a a Mosia ra, ’aita tō rātou rahi i au i te ’āfara’a o te mau ta’ata o te Atua ; ’āre’a rā nō te mau mārōra’a i rotopū i te mau taea’e i tupu ai rātou i te rahi.

6 I te mea ē, i muri a’era, ’ua ha’avare ihora rātou i te mau ta’ata e rave rahi i roto i te ’ēkālesia i tā rātou mau parau tāvaimanino, ’e ’ua arata’i ia rātou ’ia rave i te mau hara e rave rahi, nō reira ’ua ti’a roa ia rātou ’o tei rave i te hara ’e tei roto i te ’ēkālesia, ’ia a’ohia e te ’ēkālesia.

7 ’E i muri a’era, ’ua arata’ihia atu ra rātou i mua i te mau tahu’a, ’e nā te mau ’orometua i tu’u atu ia rātou i te mau tahu’a, ’e nā te mau tahu’a i arata’i ia rātou i mua ia Alama, ’oia te tahu’a rahi.

8 I teienei ’ua hōro’a te ari’i Mosia i te mana ia Alama i ni’a i te ’ēkālesia.

9 ’E i muri a’era, ’aita Alama i ’ite i te hō’ē mea nō ni’a ia rātou ; ’āre’a rā e rave rahi te ta’ata tei pari ia rātou ; ’oia ïa, ’ua ti’a a’era te mau ta’ata ’e ’ua fa’a’ite pāpū atu ra nō ni’a i tā rātou mau ’ohipa ’ī’ino e rave rahi.

10 I teienei ’aita te hō’ē mea mai te reira te huru i tupu na i roto i te ’ēkālesia ; nō reira ’ua tapitapi Alama i roto i tōna vārua, ’e ’ua fa’aue atu ra ’oia ’ia arata’ihia rātou i mua i te ari’i.

11 ’E ’ua parau atu ra ’oia i te ari’i : Inaha, teie te mau ta’ata e rave rahi tā mātou i arata’i mai i mua ia ’oe, ’o tei parihia e tō rātou ra mau taea’e ; ’oia ïa, ’ua ’itehia rātou i te ravera’a i te mau ’ohipa ’ī’ino e rave rahi. ’E ’aita rātou e tātarahapa i tā rātou mau ’ohipa ’ī’ino ; nō reira ’ua arata’i mai mātou ia rātou i mua ia ’oe, ’ia ha’avā ’oe ia rātou mai te au i tā rātou ra mau hara.

12 ’Āre’a rā ’ua parau atu ra te ari’i Mosia ia Alama : Inaha, ’aita vau e ha’avā ia rātou ; nō reira, e tu’u atu vau ia rātou i roto i tō ’oe rima ’ia ha’avāhia.

13 ’E i teienei, ’ua tapitapi fa’ahou ihora te vārua o Alama ; ’e ’ua haere atu ra ’oia ’e ’ua ani atu ra i te Fatu i te mea tāna e rave nō ni’a i teie nei mea, nō te mea ’ua mata’u ’oia ’o te hapa ’oia i mua i te aro o te Atua.

14 ’E i muri a’era, i muri iho i tōna nīni’ira’a atu i tōna vārua i te Atua, ’ua tae mai ra te reo o te Fatu iāna, i te nā-’ō-ra’a mai ē :

15 E ao tō ’oe, e Alama, ’e e ao ho’i tō rātou tō tei bāpetizohia i roto i te mau pape o Moromona. ’Ua ha’amaita’ihia ’oe nō tō ’oe fa’aro’o rahi i te mau parau ana’e a tō’u ra tāvini ’o Abinadi.

16 ’E e ao tō rātou nō tō rātou fa’aro’o rahi i te mau parau ana’e tā ’oe i parau atu ia rātou ra.

17 ’E e ao tō ’oe i te mea ’ua fa’ati’a ’oe i te hō’ē ’ēkālesia i rotopū i teie nei feiā ; ’e e fa’ati’ahia rātou, e riro ho’i rātou ’ei feiā nō’u.

18 ’Oia ïa, e ao tō teie nei feiā ’o tei hina’aro ’ia amo i tō’u ra i’oa ; nō te mea e ma’irihia ho’i rātou i tō’u i’oa ; ’e nō’u ïa rātou.

19 ’E nō te mea ’ua ui mai ’oe iā’u nō ni’a i te ta’ata ’ōfati ture, e ao tō ’oe.

20 E tāvini ho’i ’oe nō’u ; ’e tē fafau nei au ia ’oe ē e noa’a ia ’oe te ora mure ’ore ; ’e ’ia tāvini ’oe iā’u nei ’e ’ia haere atu ma tō’u nei i’oa, ’e ’ia ha’aputuputu mai i tā’u mau māmoe.

21 ’E ’o tei fa’aro’o i tō’u ra reo e riro ïa ’ei māmoe nā’u ; ’e e fāri’i ’oe iāna i roto i te ’ēkālesia, ’e e fāri’i ato’a ho’i au iāna.

22 Inaha ho’i, ’o tā’u ’ēkālesia teie ; ’o tē bāpetizohia, e bāpetizohia ’oia i te tātarahapa. ’E ’o tā ’oe e fāri’i e ti’aturi ïa ’oia i tō’u ra i’oa ; ’e e fa’a’ore noa vau i tāna mau hara.

23 ’O vau ho’i tē rave i ni’a iā’u iho i te mau hara a tō te ao nei ; ’e nā’u ho’i i hāmani ia rātou ; ’e ’o vau ho’i tē hōro’a iāna ’o tē ti’aturi ē tae noa atu i te hope’a, i te hō’ē pārahira’a i tō’u rima atau.

24 Inaha ho’i, e pi’ihia rātou i tō’u ra i’oa ; ’e ’ia ’ite rātou iā’u ra, e ti’a mai ïa rātou, ’e e noa’a ia rātou te hō’ē pārahira’a i tō’u rima ’atau ē a muri noa atu.

25 ’E a muri a’era, ’ia ’oto te piti o te pū ra, ’ei reira rātou ’o tei ’ore i ’ite iā’u ra e haere mai ai ’e e ti’a mai ai i mua iā’u.

26 ’E i reira rātou e ’ite ai ē, ’o vau te Fatu tō rātou Atua, ’e tō rātou Tāra’ehara ; ’aita rā rātou i hina’aro ’ia fa’aorahia.

27 ’Ei reira e fa’a’ite ai au ia rātou ē, ’aore au i ’ite ia rātou ; ’e e reva atu rātou i roto i te auahi mure ’ore i fa’aineinehia nō te diabolo ’e tōna ra mau melahi.

28 Nō reira tē parau atu nei au ia ’oe, ’o ’oia ’o tē ’ore e fa’aro’o i tō’u nei reo, ’eiaha ’oe e fāri’i iāna i roto i tā’u ’ēkālesia, ’e ’aita ho’i au e fāri’i iāna i te mahana hope’a ra.

29 Nō reira tē parau atu nei au ia ’oe, ’a haere ; ’e ’o ’oia ’o tē ’ōfati i tā’u ra ture, e ha’avā ïa ’oe iāna mai te au i te mau hara tāna i rave ; ’e mai te mea ē, e fā’i mai ’oia i tāna mau hara i mua ia ’oe ’e iā’u ato’a nei, ’e ’ia tātarahapa ma tōna ’ā’au ato’a, e fa’a’ore ’oe i tāna ra mau hara, ’e e nā reira ato’a ho’i au.

30 ’Oia ïa, ’ia tātarahapa pinepine ana’e tō’u mau ta’ata, e fa’a’ore ïa vau i tā rātou ra mau hapa iā’u nei.

31 ’E ’ia fa’a’ore ato’a ’outou i tā ’outou iho mau hapa te tahi i te tahi ; nō te mea ’oia mau tē parau atu nei au ia ’oe na, te ta’ata ’o tē ’ore e fa’a’ore i te mau hapa a tōna ta’ata tupu ’ia parau mai ’oia ē ’ua tātarahapa ’oia, ’ua fa’atae mai ïa ’oia i te fa’ahapara’a i ni’a iāna iho.

32 I teienei, tē parau atu nei au ia ’oe, ’a haere na ; ’e te ta’ata ’o tē ’ore e tātarahapa i tāna mau hara, ’aita ïa ’oia e tai’ohia mai i rotopū i tō’u ra mau ta’ata ; ’e ’ia ha’apa’ohia te reira mai teie atu nei taime.

33 ’E i muri a’era, ’ia fa’aro’o a’era Alama i teie nei mau parau, ’ua pāpa’i ihora ’oia i te reira ’ia vai noa te reira, ’e ’ia ha’avā ’oia i te mau ta’ata o taua ’ēkālesia ra mai te au i te mau fa’auera’a a te Atua ra.

34 ’E i muri a’era, ’ua haere atu ra Alama ’e ’ua ha’avā ia rātou ’o tei ’itea i te ravera’a i te mau ’ohipa ’ī’ino, mai te au i te parau a te Fatu ra.

35 ’E ’o rātou ’o tei tātarahapa i tā rātou mau hara ’e ’ua fā’i mai i te reira, ’ua ’āmui mai ïa ’oia ia rātou i rotopū i te mau ta’ata o te ’ēkālesia.

36 ’E ’o rātou ’o tei ’ore i fā’i mai i tā rātou mau hara ’e tei ’ore i tātarahapa i tā rātou mau ’ohipa ’ī’ino ra, ’aita ïa rātou i tai’ohia mai i rotopū i te mau ta’ata o te ’ēkālesia, ’e ’ua tāpūhia tō rātou mau i’oa.

37 ’E i muri a’era, ’ua fa’atītī’aifaro ihora Alama i te mau ’ohipa ato’a o te ’ēkālesia ; ’e ’ua ha’amata fa’ahou rātou i te fāri’i i te hau ’e ’ua manuia rahi i roto i te mau ’ohipa a te ’ēkālesia, i te haerera’a ma te ha’apa’o maita’i i mua i te Atua ; ’e i te fāri’ira’a i te mau ta’ata e rave rahi, ’e i te bāpetizora’a e rave rahi.

38 ’E i teienei, ’ua hope teie mau mea ato’a i te ravehia e Alama ’e tōna mau hoa rave ’ohipa fa’atere i te ’ēkālesia, i te haerera’a ma te itoito ato’a, i te ha’api’ira’a i te parau a te Atua i roto i te mau mea ato’a, i te fāri’ira’a i te mau huru ’ati ato’a, i te hāmani-’ino-ra’a-hia e te feiā ato’a e ’ere nō roto i te ’ēkālesia a te Atua.

39 ’E ’ua a’o atu rātou i tō rātou mau taea’e ; ’e ’ua a’o-ato’a-hia rātou, ’oia ho’i te ta’ata tāta’itahi i te parau a te Atua, mai te au i tāna mau hara, ’oia ho’i te mau hara tāna i rave, i te fa’auera’ahia mai e te Atua ’ia pure ma te tu’utu’u ’ore, ’e ’ia ha’amaita’i atu iāna i roto i te mau mea ato’a.