Pāpa’ira’a mo’a
Te Ha’api’ira’a Tumu ’e te mau Fafaura’a 10


Tufa’a 10

E heheura’a tei hōro’ahia mai ia Iosepha Semita, te peropheta, i Harmony, Pennsylvania, te mana’ohia ra i te mau area taime nō ’Ēperēra 1829 noa atu rā, ’ua fāri’ihia te tahi tuha’a nā mua roa i te tau māhanahana nō te matahiti 1828. I roto i taua heheura’a ra, tē fa’a’ite mai ra te Fatu ia Iosepha i te mau fa’ahuru-’ē-ra’a i ravehia e te mau ta’ata ’ī’ino nō ni’a i te 116 mau ’api mātāmua nō roto mai i te ’īritira’a nō te buka a Lehi, i roto i te Buka a Moromona. ’Ua mo’e taua mau ’api ra mai roto atu i te rima o Martin Harris, ’a ha’apa’o ai ’oia i taua mau ’api ra tei tu’uhia iāna ra nō te hō’ē taime poto noa. (Hi’o i te upo’o parau nō te tufa’a 3.) Te ’ōpuara’a ’ino ra ’o te tīa’ira’a ïa ē tae roa atu i te taime e ’īriti-fa’ahou-hia ai taua mau parau ra i roto i te mau ’api i ’eiāhia, ’e i reira e fa’ahapa atu ai i te ta’ata ’īriti parau nā roto i te fa’a’itera’a mai i te mau vāhi huru ’ē i roto i nā ’īritira’a e piti tei fa’atupuhia e tā rātou ra mau fa’ahuru-’ē-ra’a. ’Ua fa’a’itehia mai i roto i te Buka a Moromona ē, ’ua ’ite a’ena te Fatu ē ’ua fa’atupuhia teie nei ’ōpuara’a ’ino e te diabolo, ’a pāpa’i ai Moromona, te pāpa’i ’ā’amu tahito o te ’āti Nephi i tāna ha’apotora’a nō te mau ’api tei ha’aputuhia mai (’a hi’o i Te mau Parau a Moromona 1:3–7).

1–26, ’Ua fa’a’ārepurepu Sātane i te mau ta’ata ’ī’ino ’ia pāto’i i te ’ohipa a te Fatu ; 27–33, ’Ua tītau ’oia ’ia ha’amou i te vārua o te mau ta’ata ; 34–52, E tae te ’evanelia i te mau ’āti Lamana ’e i te mau nūna’a ato’a nā roto i te Buka a Moromona ; 53–63, E fa’ati’a te Fatu i tāna ’Ēkālesia ’e tāna ’evanelia i rotopū i te mau ta’ata ; 64–70, E ha’aputuputu mai ’oia i te feiā i tātarahapa i roto i tāna ’Ēkālesia ’e e fa’aora ’oia i te feiā ha’apa’o maita’i.

1 I teie nei, inaha, tē parau atu nei au ia ’oe na, nō te mea ’ua tu’u atu ’oe i te reira mau pāpa’ira’a ’o tei hōro’ahia atu te mana ia ’oe ’ia ’īriti nā roto i te tauturura’a a te Urima ’e te Tumima, i roto i te rima o te hō’ē ta’ata parauti’a ’ore, ’ua mo’e ïa te reira ia ’oe.

2 ’E ’ua mo’e ato’a ia ’oe tā ’oe hōro’a i taua taime ihora, ’e ’ua ha’apōirihia tō ’oe ferurira’a.

3 Noa atu rā i te reira, tē fa’aho’ihia atu nei te reira ia ’oe i teienei ; nō reira ’a mata na i te ha’apa’o maita’i ’e ’a tāmau ā ē tae noa atu i te fa’aotira’a i te toe’a o te ’ohipa ’īritira’a parau mai te au i tā ’oe i ha’amata na.

4 ’Eiaha e horo vitiviti atu ā ’oia ho’i ’eiaha e rave rahi atu ā i te ’ohipa i te pūai ’e te mau rāve’a ho’i i hōro’ahia ia ’oe ’ia ti’a ’ia ’īriti i te parau ; ’a fa’aitoito noa rā ē tae noa atu i te hope’a.

5 ’A pure tāmau noa, ’ia upo’oti’a ’oe ; ’oia ïa, ’ia upo’oti’a ’oe i ni’a a’e ia Sātane, ’e ’ia mahemo atu ’oe i te rima o te mau tāvini o Sātane ’o tē turu ra i tāna ’ohipa.

6 Inaha, ’ua tītau rātou ’ia ha’amou ia ’oe ; ’oia ïa, ’ua tāmata ato’a te ta’ata tā ’oe i ti’aturi ’ia ha’amou ia ’oe.

7 ’E nō reira vau i parau atu ai ē, e ta’ata parauti’a ’ore ’oia, nō te mea ’ua tītau ’oia ’ia ’āfa’i ’ē atu i te mau mea i tu’uhia atu ia ’oe ma te ti’aturi ; ’e ’ua tītau ato’a ho’i ’oia ’ia ha’amou i tā ’oe hōro’a.

8 ’E nō te mea ho’i ’ua hōro’a atu ’oe i te mau pāpa’ira’a i roto i tōna rima, inaha, ’ua rave ’ē atu te mau ta’ata parauti’a ’ore i taua mau mea ra mai ia ’oe atu.

9 Nō reira, ’ua tu’u atu ’oe i te reira, ’oia ïa, i taua mau mea mo’a nei, i roto i te parauti’a ’ore.

10 ’E, inaha, ’ua tu’u atu Sātane i te mana’o i roto i tō rātou ’ā’au ’ia fa’ahuru ’ē i te mau parau tā ’oe i fa’aue ’ia pāpa’ihia, ’oia ho’i, ’o tā ’oe i ’īriti, ’o tei mai roto atu i tō ’oe nā rima.

11 ’E inaha, tē parau atu nei au ia ’oe na ē, nō te mea ē ’ua fa’ahuru ’ē rātou i te mau parau, ’aita atu ra te mau parau e au i tā ’oe i ’īriti ’e i fa’aue ho’i ’ia pāpa’ihia ra ;

12 ’E ’ua nā reira te diabolo i te fa’atupu i te hō’ē ’ōpuara’a ha’avare, ’ia ti’a iāna ’ia ha’amou i teie nei ’ohipa ;

13 ’E ’ua tu’u atu ho’i ’oia i teie nei ’ōpuara’a i roto i tō rātou ’ā’au, ’ia parau mai rātou nā roto i te parau ha’avare ē, ’ua ’itehia tā ’oe ha’avare i roto i te mau parau tā ’oe i fa’ahua ’īriti noa.

14 ’Oia mau, tē parau atu nei au ia ’oe na, e ’ore roa vau e fa’ati’a ia Sātane ’ia fa’atupu i tāna ’ōpuara’a ’ino nō ni’a i teie nei ’ohipa.

15 Inaha ho’i, ’ua fa’atupu ’oia i te mana’o i roto i tō rātou mau ’ā’au ’ia ’imi i te rāve’a ’ia rāmā ’oe i te Fatu i tō ’oe ra Atua, nā roto i te anira’a atu ’ia ’īriti fa’ahou i te reira.

16 ’E i reira, inaha, tē parau nei rātou e tē mana’o nei ho’i i roto i tō rātou ’ā’au ē—E hi’o tātou i teienei ē ’ua hōro’a ānei te Atua i te mana iāna ’ia ’īriti i te parau ; mai te mea ē ’ua nā reira iho ā ’oia, e hōro’a fa’ahou ā ïa ’oia i te mana iāna ;

17 ’E mai te mea e hōro’a fa’ahou ā te Atua i te mana iāna, ’e ’aore rā mai te mea e ’īriti fa’ahou ā ’oia, ’oia ho’i, e ’īriti fa’ahou ’oia i taua iho mau parau ra, inaha, tei ia tātou nei taua mau parau ra, ’e ’ua fa’ahuru ’ē ho’i tātou i te reira ;

18 Nō reira e’ita taua mau parau nei e au te tahi i te tahi, ’e i reira tātou e parau ē, ’ua parau ha’avare ’oia i tāna mau parau, ’e ’aita tāna e hōro’a, ’e ’aita ho’i tōna e mana ;

19 Nō reira e ha’amou tātou iāna, ’e i te ’ohipa ato’a ho’i ; ’e e nā reira tātou ’ia ’ore tātou ’ia ha’amā i te hope’a ra, ’e ’ia noa’a ho’i ia tātou te hanahana o te ao nei.

20 ’Oia mau, ’oia mau, tē parau atu nei au ia ’oe na, ’ua mau roa tō rātou ’ā’au ia Sātane ; tē fa’atupu noa nei ’oia i te ’ohipa ’ī’ino i roto ia rātou, ’ei fa’ahapara’a i tei maita’i ;

21 ’E ’ua vi’ivi’i roa tō rātou ’ā’au, ’e ’ua ’ī ho’i i te parauti’a ’ore ’e te mau ’ohipa vi’ivi’i ; ’e e mea au a’e nā rātou te pōiri i te māramarama, nō te mea e mea ’ino tā rātou mau ’ohipa ; nō reira e’ita rātou e ani mai iā’u nei.

22 Tē ti’arepu nei Sātane ia rātou, ’ia ti’a iāna ’ia arata’i ’ē atu i tō rātou vārua i te pohe.

23 ’E ’ua nā reira ’oia i te fa’atupu i te hō’ē ’ōpuara’a ha’avare, ma te mana’o ’ia ha’amou i te ’ohipa a te Atua ; terā rā e tītau roa vau i teie nei mea i tō rātou ra mau rima, ’e e riro te reira ’ei ha’amā nō rātou ’e ’ei fa’ahapara’a ho’i ’ia tae i te mahana ha’avāra’a ra.

24 ’Oia ïa, tē ti’arepu nei ’oia i tō rātou ’ā’au ’ia riri i teie nei ’ohipa.

25 ’Oia ïa, tē parau atu nei ’oia ia rātou ē : ’A ha’avare ’e ’a tāmoemoe ’e ’a haru, ’ia ti’a ia ’outou ’ia ha’amou ; inaha, e ’ere te reira i te mea ’ino. ’E tē nā reira nei ’oia i te tāvaimanino ia rātou, ma te parau atu nei ho’i ia rātou ē, e ’ere ïa i te hara ’ia ha’avare ’ia ’itehia te hō’ē ta’ata i roto i tāna ha’avare, ’ia mou ’oia ia rātou ra.

26 ’E tē nā reira nei ’oia i te tāvaimanino ia rātou, ’e tē arata’i ’ē atu nei ho’i ’oia ia rātou ē tae roa atu ’ua pūtō atu ’oia i tō rātou vārua i raro i hade ra ; ’e tē nā reira nei ’oia ’ia mau rātou i roto i tā rātou iho herepata.

27 ’E tē nā reira nei ’oia i te haerera’a i ni’a ’e i raro, i terā vāhi ’e i terā vāhi o te ao nei, i te ’imira’a i te rāve’a nō te ha’amou i te mau vārua o te ta’ata nei.

28 ’Oia mau, ’oia mau, tē parau atu nei au ia ’oe na, e ’ati ho’i ’oia ’o tē ha’avare ’ia vare te tahi ta’ata, nō te mea tē mana’o ra ’oia ē, tē nā reira ato’a ra te tahi atu ā ta’ata, nō te mea e ’ore roa te reira huru ta’ata e ’ere i te utu’a nō te parauti’a o te Atua ra.

29 I teienei, inaha, ’ua fa’ahuru ’ē rātou i taua mau parau nei, nō te mea ē ’ua parau atu Sātane ia rātou ē : ’Ua ha’avare ’oia ia ’outou—’e ’ua nā reira ’oia i te tāvaimanino atu ia rātou ’ia rave i te ’ohipa ’ī’ino, ’ia rāmā atu ’oe i te Fatu i tō ’oe ra Atua.

30 Inaha, tē parau atu nei au ia ’oe na, ’eiaha roa ’oe e ’īriti fa’ahou i taua mau parau ra ’o tei riro ’ē atu, mai roto atu i tō ’oe nā rima ;

31 Inaha ho’i, e ’ore roa e oti ia rātou tā rātou mau ’ōpuara’a ’ino nō te fa’ahapara’a i taua mau parau ra nā roto i te ha’avare. ’E, inaha, ’āhiri e ’īriti fa’ahou ’oe i taua iho mau parau ra, e parau mai ïa rātou ē, ’ua ha’avare ’oe ’e ’ua fa’ahua noa ’oe e ’īriti, ’e ’ua fa’ahapa ’oe ia ’oe iho.

32 ’E, inaha, e ha’aparare haere rātou i taua mau mea nei, ’e e fa’a’eta’eta Sātane i te ’ā’au o te mau ta’ata nō te fa’atupu i tō rātou riri ia ’oe, ’ia ’ore ho’i rātou e ti’aturi i tā’u nei mau parau.

33 Tē nā reira nei Sātane i te mana’o i te ha’avī i tō ’oe ’itera’a pāpū i roto i teie nei u’i, ’ia ’ore te ’ohipa ’ia tupu i roto i teie nei u’i.

34 ’E inaha, tei ’ō nei te pa’ari ; ’e nō te mea ē tē fa’a’ite atu nei au ia ’oe i te pa’ari, ’e tē hōro’a atu nei ho’i i te tahi mau fa’auera’a nō ni’a i taua mau mea nei, ’o tā ’oe e rave, ’eiaha ’oe e fa’a’ite atu i te reira i tō te ao nei ē tae noa atu i te taime e oti ai ia ’oe te ’ohipa nō te ’īritira’a parau.

35 ’Eiaha ’oe e māere nō te mea ’ua parau atu vau ia ’oe ē : Tei ’ō nei te pa’ari, ’eiaha ’oe e fa’a’ite atu i te reira i tō te ao nei—inaha ho’i, i nā ’ō atu vau ē ’eiaha ’oe e fa’a’ite atu i te reira i tō te ao nei, ’ia pāruruhia ’oe.

36 Inaha, ’aita vau e parau atu nei ia ’oe ē, ’eiaha e fa’a’ite atu i te reira i te feiā parauti’a ;

37 Nō te mea rā ’aita e ti’a ia ’oe ’ia ’ite i te huru o te feiā parauti’a i te mau taime ato’a, ’e ’aore rā nō te mea ’aita e ti’a ia ’oe ’ia fa’ata’a i te feiā parauti’a ’ore i te feiā parauti’a i te mau taime ato’a, nō reira tē parau atu nei au ia ’oe ē, ’a tīa’i noa ē tae noa atu i te taime e ’ite au ē ’ua tano ’ia fa’a’ite i te mau mea ato’a i tō te ao nei nō ni’a i taua ’ohipa ra.

38 ’E i teienei, ’oia mau tē parau atu nei au ia ’oe na, ’ua ’ō’otihia te ’ā’amu nō taua mau mea nei ’o tā ’oe i pāpa’i ’ē na, ’e ’o tei haere ’ē atu mai roto atu i tō ’oe nā rima, i ni’a i te mau ’api a Nephi ;

39 ’Oia ïa, ’a ha’amana’o ’oe ē, ’ua parauhia i roto i taua mau pāpa’ira’a ra ē, e fa’ati’ara’a pāpū a’e tē vai ra nō taua mau mea nei i ni’a i te mau ’api a Nephi.

40 ’E i teienei, nō te mea e mea pāpū a’e te fa’ati’ara’a ’o tei ’ō’otihia i ni’a i te mau ’api a Nephi nō ni’a i te mau mea tā’u e fa’a’ite atu, i roto i tō’u pa’ari, i te mau ta’ata i parauhia i roto i teie nei fa’ati’ara’a—

41 Nō reira, e ’īriti ’oe i te mau ’ō’otira’a e vai ra i ni’a i te mau ’api a Nephi, ē tae roa atu i te hau o te ari’i ra ’o Beniamina, ’e ’aore rā ē tae roa atu i te vāhi tei oti i te ’īritihia e ’oe, ’e ’o tei tāpe’ahia e ’oe na ;

42 ’E inaha, e ha’aparare ’oe i te reira ’ei pāpa’a parau nā Nephi ; ’e nō reira e ha’afifi au ia rātou ’o tei fa’ahuru ’ē i tā’u mau parau.

43 E’ita vau e fa’ati’a ia rātou ’ia ha’amou i tā’u nei ’ohipa ; ’oia ïa, e fa’a’ite atu vau ia rātou ē, ’ua hau a’e tō’u pa’ari i te ’aravihi o te diabolo.

44 Inaha, tei ia rātou noa te hō’ē tufa’a, ’oia ho’i te hō’ē ha’apotora’a nō te pāpa’a parau a Nephi.

45 Inaha, e rave rahi mea i ’ō’otihia i ni’a i te mau ’api a Nephi nō te fa’arahi a’e i te ’ite nō ni’a i tā’u nei ’evanelia ; nō reira, tei roto ho’i iā’u nei te pa’ari ’ia ’īriti ’oe i teie tufa’a mātāmua nō te mau ’ō’otira’a a Nephi ra, ’e ’ia ha’aparare atu ho’i i te reira ’ei tufa’a nō teie nei ’ohipa.

46 ’E, inaha, tei roto i te tā’āto’ara’a o te toe’a o teie nei ’ohipa te tā’āto’ara’a o te mau tufa’a o tā’u nei ’evanelia tā tō’u mau peropheta mo’a, ’oia ïa, ’e tā tā’u mau pipi ato’a, i hina’aro i roto i tā rātou ra mau pure ’ia tae mai i teie nei mau ta’ata.

47 ’E ’ua parau atu ra vau ia rātou ē, e fa’ati’ahia te reira mai te au i tō rātou ra fa’aro’o i roto i tā rātou mau pure ;

48 ’Oia ïa, ’o teie tā rātou i ti’aturi—’ia tae atu tā’u ’evanelia ’o tā’u i hōro’a atu ia rātou nō te a’o haere i tō rātou ra mau mahana, i tō rātou ra mau taea’e i te mau ’āti Lamana, ’e ’ia rātou ato’a ho’i ’o tei riro ’ei mau ’āti Lamana nō tā rātou ra tahitohitora’a.

49 I teienei, e ’ere te reira i te tā’āto’ara’a—’ua ti’aturi ato’a rātou i roto i tā rātou mau pure ē e fa’a’ite-ato’a-hia mai teie nei ’evanelia, mai te mea e ti’a i te tahi mau nūna’a ’ē atu i te pārahi i ni’a i teie nei fenua.

50 ’E nō reira ’ua vaiiho mai rātou i te ha’amaita’ira’a i ni’a i teie nei fenua nā roto i tā rātou mau pure, ’ia noa’a te ora mure ’ore i te mau ta’ata ato’a ’o tē ti’aturi i te ’evanelia i ni’a i teie nei fenua ;

51 ’Oia ïa, ’ia noa’a noa te reira i te mau nūna’a ato’a, i te mau ’ōpū ato’a, i te mau reo ato’a, ’e i te mau ta’ata ato’a, noa atu tō rātou huru.

52 ’E i teienei, inaha, mai te au i tō rātou fa’aro’o i roto i tā rātou mau pure e fa’a’ite ai au i teie nei tufa’a nō tā’u ’evanelia i tō’u ihora mau ta’ata. Inaha, ’aita vau e ’āfa’i mai i te reira nō te fa’a’ore i tā rātou i fāri’i na, nō te fa’arahi rā i te reira.

53 ’E nō te reira ho’i au i parau atu ai ē : Mai te mea ē ’aita teie nei u’i e fa’a’eta’eta i tō rātou ra mau ’ā’au, e fa’ati’a ïa vau i tā’u ’ēkālesia i rotopū ia rātou.

54 I teienei ’aita vau e parau nei i te reira nō te ha’amou i tā’u nei ’ēkālesia ; tē parau nei rā vau i te reira nō te fa’atupu rahi i tā’u nei ’ēkālesia ;

55 Nō reira, ’eiaha rātou i roto i tā’u nei ’ēkālesia e mata’u, nō te mea e riro ia rātou te bāsileia o te ao ra.

56 ’O rātou rā ’o tei ’ore i mata’u mai iā’u nei, ’e ’aita ato’a ho’i i ha’apa’o i tā’u mau fa’auera’a ’e ’o tē fa’atupu ra i te mau ’ēkālesia nā rātou iho, ’ia noa’a ia rātou te faufa’a nō te reira, ’oia ïa, ’e ’o rātou ato’a ’o tē rave i te parauti’a ’ore ’e ’o te fa’atupu i te bāsileia o te diabolo—’oia ïa, ’oia mau, ’oia mau, tē parau atu nei au ia ’oe na, ’o rātou ïa ’o tā’u e ha’ape’ape’a, ’e e fa’atupu ho’i i te rurutaina ’e te ’āueuera’a ē tae roa atu i te rōpūra’a mau ra.

57 Inaha, ’o vau Iesu Mesia, te Tamaiti a te Atua. I haere mai na vau i tō’u ihora mau ta’ata, ’e ’aita tō’u iho mau ta’ata i fāri’i mai iā’u nei.

58 ’O vau nei te māramarama ’o tē ’ana’ana nei i roto i te pōiri, ’e ’aita ho’i te pōiri i ’ite mai i te reira.

59 ’O vau mau ïa ’o tei parau atu ē—E māmoe ’ē atu ā ta’u, e ’ere i tō teie nei ’āua—’e e rave rahi ho’i tei ’ore i ’ite i te aura’a nō tā’u nei parau.

60 ’E e fa’a’ite atu vau i teie nei mau ta’ata ē, e māmoe ’ē atu ā ta’u, ’e e ’āma’a ho’i rātou nō te ’utuāfare o Iakobo ;

61 ’E e ’āfa’i mai au i tā rātou mau ’ohipa māere i roto i te māramarama, ’oia ’o tā rātou i rave i roto i tō’u nei i’oa ;

62 ’Oia ïa, e ’āfa’i ato’a mai au i tā’u nei ’evanelia ’o tei ha’api’ihia ia rātou ra i roto i te māramarama ; ’e, inaha, e ’ore roa rātou e pāto’i i tā ’oe i fāri’i ra, e fa’arahi rā rātou i te reira, ’e e ’āfa’i mai ho’i i te mau tufa’a ti’a mau nō tā’u ha’api’ira’a tumu, ’oia ïa, ’o te ha’api’ira’a tumu ana’e e vai nei i roto iā’u nei.

63 ’E ’o teie tā’u e rave ’ia ti’a iā’u ’ia fa’ati’a i tā’u nei ’evanelia, ’ia ’ore ’ia rahi roa te mārōra’a ; ’oia ïa, tē ti’arepu nei Sātane i te ’ā’au o te mau ta’ata ’ia mārō noa nō ni’a i te mau tufa’a nō tā’u nei mau ha’api’ira’a tumu ; ’e i roto i teie nei mau mea tē hape nei rātou, nō te mea tē fa’ahuru ’ē nei rātou i te mau pāpa’ira’a mo’a ’e ’aita ho’i rātou i māramarama i te reira.

64 Nō reira, e ha’amāramarama atu vau i teie parau ’aro rahi i mua ia rātou ;

65 Inaha ho’i, e ha’aputuputu mai au ia rātou mai tā te moa e ha’aputuputu i tōna mau fanau’a i raro a’e i tōna pererau, mai te mea ē ’aita rātou e fa’a’eta’eta i tō rātou ra mau ’ā’au.

66 ’Oia ïa, mai te mea e hina’aro rātou ’ia haere mai, e ti’a ia rātou ’ia nā reira, ’e ’ia rave fa’arahi noa i te mau pape nō te ora.

67 Inaha, ’o teie tā’u nei mau ha’api’ira’a tumu—’o rātou ato’a ’o tē tātarahapa ’e ’o te haere mai iā’u nei, ’o rātou ïa tā’u nei ’ēkālesia.

68 ’O ’oia tē fa’arahi ’e ’aore rā ’o tē fa’aiti i taua mea nei, e ’ere ïa ’oia nō’u nei, tē pāto’i nei rā ïa ’oia iā’u ; nō reira e ’ere ’oia nō tā’u nei ’ēkālesia.

69 ’E i teienei, inaha, ’o ’oia nō tā’u nei ’ēkālesia, ’e ’o tē vai pāpū noa i roto i tā’u nei ’ēkālesia ē tae noa atu i te hope’a ra, ’o ’oia ïa tā’u e fa’atumu i ni’a i tā’u nei papa, ’e e ’ore roa ho’i rātou e noa’a i te mau ’ūputa nō hade ra.

70 ’E i teienei, ’a ha’amana’o i te mau parau nōna ’o tei riro te ora e te māramarama nō tō te ao nei, tō ’oe Tāra’ehara, tō ’oe Fatu ’e tō ’oe Atua. ’Āmene.