LUKU 20

Ilmoitus, joka annettiin kirkon järjestämisestä ja hallinnosta profeetta Joseph Smithin kautta huhtikuussa 1830 (History of the Church, 1:64–70). Tämän muistiin merkitsemänsä ilmoituksen edelle profeetta kirjoitti: ”Saimme häneltä [Jeesukselta Kristukselta] profetian ja ilmoituksen Hengen kautta seuraavan, mikä ei ainoastaan antanut meille paljon tietoa, vaan osoitti meille myös tarkan päivän, jolloin meidän tuli hänen tahtonsa ja käskynsä mukaan ryhtyä järjestämään hänen kirkkoansa jälleen tänne maan päälle” (History of the Church, 1:64).

1–16 Mormonin kirja osoittaa myöhempien aikojen työn jumalallisuuden. 17–28 Luomisen, lankeemuksen, sovituksen ja kasteen opit vahvistetaan. 29–37 Parannusta, syyttömäksi julistamista, pyhitystä ja kastetta hallitsevat lait esitetään. 38–67 Vanhinten, pappien, opettajien ja diakonien velvollisuudet luetellaan. 68–74 Jäsenten velvollisuudet, lasten siunaaminen ja kastetapa ilmoitetaan. 75–84 Sakramenttirukoukset ja kirkon jäseniä koskevia sääntöjä annetaan.

  KRISTUKSEN akirkonbsynty näinä viimeisinä aikoina, ja meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen lihaan tulosta on kulunut tuhat kahdeksansataakolmeky mmentä vuotta, ja se on cjärjestetty ja perustettu asianmukaisesti maamme lakien mukaan Jumalan tahdon ja käskyjen mukaisesti neljännessä kuussa ja sen kuukauden kuudentena päivänä, jota sanotaan huhtikuuksi —

  jotka käskyt annettiin Joseph Smith nuoremmalle, jonka Jumala akutsui ja joka asetettiin Jeesuksen Kristuksen bapostoliksi, tämän kirkon ensimmäiseksi cvanhimmaksi;

  ja Oliver Cowderylle, jonka Jumala myös kutsui Jeesuksen Kristuksen apostoliksi, tämän kirkon toiseksi vanhimmaksi ja joka asetettiin hänen kätensä alla;

  ja tämä Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armon mukaan, hänen, jonka olkoon kaikki kunnia sekä nyt että ikuisesti. Aamen.

  Sen jälkeen kun tälle ensimmäiselle vanhimmalle oli todella ilmoitettu, että hän oli saanut syntinsä anteeksi, hän akietoutui jälleen maailman turhuuksiin;

  mutta kun hän oli tehnyt parannuksen ja nöyrtynyt vilpittömästi uskon tähden, Jumala opetti häntä pyhän aenkelin kautta, jonka bkasvot olivat kuin salama ja jonka vaatteet olivat puhtaat ja valkoisemmat kuin mikään muu valkoinen,

  ja antoi hänelle käskyjä, jotka innoittivat häntä,

  ja antoi hänelle korkeudesta voiman kääntää ennalta valmistetuilla avälikappaleilla Mormonin kirjan,

  joka sisältää aikakirjan eräästä tuhoutuneesta kansasta ja Jeesuksen Kristuksen aevankeliuminbtäyteyden pakanoille sekä juutalaisille

  10  ja joka annettiin innoituksen kautta ja vahvistetaan atoisille enkelien palveluksen kautta ja bjulistetaan maailmalle heidän kauttaan —

  11  tämä osoittaa maailmalle, että pyhät kirjoitukset ovat atotta ja että Jumala binnoittaa ihmisiä ja kutsuu heitä cpyhään työhönsä tänä aikana ja tämän sukupolven aikana samoin kuin muinaisten sukupolvien aikana;

  12  osoittaen siten, että hän on asama Jumala eilen, tänään ja ikuisesti. Aamen.

  13  Sen tähden, koska maailma on saanut niin suuria todistuksia, ne tuomitsevat sen, aivan kaikki, jotka saavat tämän jälkeen tietää tästä työstä.

  14  Ja ne, jotka ottavat sen vastaan uskossa ja tekevät avanhurskauden tekoja, saavat iankaikkisen elämän bkruunun;

  15  mutta niille, jotka paaduttavat sydämensä aepäuskossa ja hylkäävät sen, se kääntyy heidän omaksi tuomiokseen —

  16  sillä Herra Jumala on sanonut niin; ja me kirkon vanhimmat olemme kuulleet korkeudesta kirkkauden Majesteetin sanat ja todistamme niistä; hänen olkoon kunnia aina ja ikuisesti. Aamen.

  17  Näistä asioista me atiedämme, että taivaassa on bJumala, joka on ääretön ja iankaikkinen, ikuisuudesta ikuisuuteen sama muuttumaton Jumala, taivaan ja maan ja kaiken niissä olevan Luoja,

  18  ja että hän aloi ihmisen, miehen ja naisen; bkuvakseen ja kaltaisekseen hän loi heidät

  19  ja antoi heille käskyt, että heidän tuli arakastaa ja bpalvella häntä, ainoaa elävää ja todellista Jumalaa, ja että hänen tuli olla ainoa olento, jota heidän tuli cpalvella.

  20  Mutta näitä pyhiä lakeja rikkomalla ihmisestä tuli aaistillinen ja bperkeleellinen ja clangennut ihminen.

  21  Sen tähden kaikkivaltias Jumala antoi aainosyntyisen Poikansa, kuten on kirjoitettu niihin kirjoituksiin, jotka hänestä on annettu.

  22  Hän kärsi akiusauksia mutta ei langennut niihin.

  23  Hänet aristiinnaulittiin, hän kuoli ja bnousi ylös kolmantena päivänä

  24  ja anousi taivaaseen istuutuakseen bIsän oikealle puolelle, hallitakseen kaikkivaltiaalla voimalla Isän tahdon mukaan,

  25  jotta jokainen, joka auskoisi ja ottaisi kasteen hänen pyhään nimeensä ja bkestäisi uskossa loppuun asti, pelastuisi —

  26  eivät ainoastaan ne, jotka uskoivat hänen tultuaan ajan akeskipäivänä lihassa, vaan kaikki ne alusta asti, nimittäin kaikki, jotka olivat ennen kuin hän tuli ja jotka uskoivat bpyhien profeettojen sanoihin, profeettojen, jotka puhuivat niin kuin Pyhän Hengen clahja heitä innoitti ja jotka todella dtodistivat hänestä kaikessa, saisivat iankaikkisen elämän,

  27  samoin kuin ne, jotka tulisivat jälkeenpäin ja jotka uskoisivat, että Jumala antaa alahjoja ja kutsumuksia Pyhän Hengen kautta, joka btodistaa Isästä ja Pojasta,

  28  jotka Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat ayksi Jumala, ääretön ja iankaikkinen, vailla loppua. Aamen.

  29  Ja me tiedämme, että kaikkien ihmisten täytyy tehdä aparannus ja uskoa Jeesuksen Kristuksen nimeen ja palvella Isää hänen nimessään ja kestää buskossa hänen nimeensä loppuun asti, tai heitä ei voida cpelastaa Jumalan valtakuntaan.

  30  Ja me tiedämme, että asyyttömäksi julistaminen meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen barmosta on oikein ja totta;

  31  ja me tiedämme myös, että on oikein ja totta, että kaikki ne, jotka rakastavat ja palvelevat Jumalaa koko aväkevyydestään, mielestään ja voimastaan, bpyhitetään meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armosta.

  32  Mutta on olemassa mahdollisuus, että ihminen ajoutuu armon ulkopuolelle ja luopuu elävästä Jumalasta;

  33  sen tähden kirkko ottakoon varteen ja rukoilkoon aina, ettei se lankeaisi akiusaukseen;

  34  niin, ja myös ne, jotka ovat pyhitettyjä, ottakoot varteen.

  35  Ja me tiedämme, että nämä asiat ovat totta ja Johanneksen ilmestysten mukaisia, emmekä me pane alisää emmekä ota pois mitään hänen kirjansa profetiasta, pyhistä bkirjoituksista emmekä Jumalan ilmoituksista, joita tulee myöhemmin Pyhän Hengen lahjan ja voiman, Jumalan cäänen tai enkelien palveluksen kautta.

  36  Ja Herra Jumala on niin sanonut, ja kunnia, mahti ja kirkkaus annettakoon hänen pyhälle nimelleen sekä nyt että ikuisesti. Aamen.

  37  Ja vielä, käskynä kirkolle kastamistavasta: Kaikki ne, jotka nöyrtyvät Jumalan edessä ja haluavat ottaa akasteen ja tulevat bsärkynein sydämin ja murtunein mielin ja todistavat seurakunnan edessä, että he ovat todella tehneet parannuksen kaikista synneistään ja tahtovat ottaa päällensä Jeesuksen Kristuksen cnimendpäätettyään lujasti palvella häntä loppuun asti ja todella osoittavat eteoillaan, että he ovat saaneet Kristuksen Hengen syntiensä fanteeksi saamiseksi, otettakoon kasteen kautta hänen kirkkoonsa.

  38  Kristuksen kirkon vanhinten, pappien, opettajien, diakonien ja jäsenten velvollisuudet: aApostoli on vanhin, ja hänen kutsumuksenaan on bkastaa

  39  ja aasettaa muita vanhimpia, pappeja, opettajia ja diakoneja

  40  ja asiunata ja antaa leipä ja viini — Kristuksen lihan ja veren vertauskuvat —

  41  ja akonfirmoida ne, jotka kastetaan kirkon jäseniksi, panemalla bkädet heidän päällensä tulen ja cPyhän Hengen kasteen saamiseksi kirjoitusten mukaisesti

  42  ja opettaa, selittää, kehottaa, kastaa ja valvoa seurakuntaa

  43  ja konfirmoida seurakuntaa kätten päällepanemisella ja Pyhän Hengen antamisella

  44  ja johtaa kaikkia kokouksia.

  45  Vanhinten tulee ajohtaa kokouksia, siten kuin Pyhä Henki heitä johdattaa, Jumalan käskyjen ja ilmoitusten mukaan.

  46  aPapin velvollisuutena on saarnata, bopettaa, selittää, kehottaa ja kastaa ja siunata ja antaa sakramentti

  47  ja käydä jokaisen jäsenen kodissa ja kehottaa heitä arukoilemaanbääneen ja salassa ja huolehtimaan kaikista cperhevelvollisuuksista.

  48  Ja hän voi myös aasettaa muita pappeja, opettajia ja diakoneja.

  49  Ja hänen tulee johtaa kokouksia, kun läsnä ei ole vanhinta;

  50  mutta kun läsnä on vanhin, hänen tulee ainoastaan saarnata, opettaa, selittää, kehottaa ja kastaa

  51  ja käydä jokaisen jäsenen kodissa ja kehottaa heitä rukoilemaan ääneen ja salassa ja huolehtimaan kaikista perhevelvollisuuksista.

  52  Kaikissa näissä velvollisuuksissa papin tulee aauttaa vanhinta, mikäli tilanne sitä vaatii.

  53  aOpettajan velvollisuutena on bvalvoa aina seurakuntaa ja olla sen kanssa ja vahvistaa sitä

  54  ja katsoa, ettei seurakunnassa ole mitään pahuutta eikä akovuutta toisia kohtaan, ei valehtelemista, panettelua eikä bpahan puhumista

  55  ja katsoa, että seurakunta kokoontuu usein yhteen, ja katsoa myös, että kaikki jäsenet tekevät velvollisuutensa.

  56  Ja hänen tulee johtaa kokouksia vanhimman ja papin poissa ollessa —

  57  ja adiakonien tulee aina tilanteen vaatiessa auttaa häntä kaikissa hänen velvollisuuksissaan kirkossa.

  58  Mutta ei opettajilla eikä diakoneilla ole valtuutta kastamiseen, sakramentin siunaamiseen eikä kätten päällepanemiseen;

  59  heidän tulee kuitenkin varoittaa, selittää, kehottaa ja opettaa ja kutsua kaikkia tulemaan Kristuksen luokse.

  60  Jokainen avanhin, pappi, opettaja ja diakoni tulee asettaa Jumalan hänelle antamien lahjojen ja bkutsumusten mukaisesti, ja hänet tulee asettaa Pyhän Hengen voimalla, joka on siinä, joka hänet asettaa.

  61  Eri vanhinten, joista tämä Kristuksen kirkko koostuu, tulee kokoontua konferenssiin joka kolmas kuukausi tai aika ajoin, kuten mainitut konferenssit määräävät tai sopivat;

  62  ja mainittujen konferenssien tulee huolehtia kaikista sillä hetkellä tarpeellisista kirkon asioista.

  63  Vanhinten tulee saada lupa toisilta vanhimmilta sen seurakunnan aäänestyksellä, johon he kuuluvat, tai konferensseilta.

  64  Jokainen pappi, opettaja ja diakoni, joka on papin asettama, voi saada häneltä silloin todistuksen, joka atodistus, kun se esitetään vanhimmalle, oikeuttaa hänet lupaan, joka valtuuttaa hänet suorittamaan kutsumuksensa velvollisuuksia, tai hän voi saada sen konferenssilta.

  65  Ketään henkilöä ei saa aasettaa mihinkään tämän kirkon virkaan siellä, missä on asianmukaisesti järjestetty kirkon seurakunta, ilman tuon seurakunnan bäänestystä,

  66  mutta johtavilla vanhimmilla, matkustavilla piispoilla, korkean neuvoston jäsenillä, ylipapeilla ja vanhimmilla on asettamisen oikeus siellä, missä ei ole kirkon seurakuntaa, niin että äänestys voitaisiin pitää.

  67  Jokainen ylipappeuden presidentti (tai johtava vanhin), apiispa, korkean neuvoston jäsen ja bylipappi tulee asettaa ckorkean neuvoston tai yleiskonferenssin johdolla.

  68  Jäsenten a velvollisuudet sen jälkeen kun heidät on otettu kasteen kautta kirkkoon: Vanhimmilla tai papeilla tulee olla riittävästi aikaa selittää kaikkia Kristuksen kirkkoa koskevia asioita, niin että he bymmärtävät, ennen kuin he nauttivat csakramentin ja vanhimmat konfirmoivat heidät panemalla dkätensä heidän päälleen, niin että kaikki voidaan tehdä järjestyksessä.

  69  Ja jäsenten tulee osoittaa seurakunnan edessä sekä vanhinten edessä jumalisella vaelluksella ja puheella, että he ovat sen arvoisia, niin että voi olla pyhien kirjoitusten mukaisia atekoja ja uskoa — vaellusta bpyhyydessä Herran edessä.

  70  Jokaisen Kristuksen kirkon jäsenen, jolla on lapsia, tulee tuoda heidät seurakunnan eteen vanhimmille, joiden tulee panna kätensä heidän päällensä Jeesuksen Kristuksen nimessä ja asiunata heidät hänen nimessään.

  71  Ketään ei voida ottaa Kristuksen kirkkoon, ellei hän ole saavuttanut avastuullista ikää Jumalan edessä ja kykene tekemään bparannusta.

  72  aKaste tulee suorittaa seuraavalla tavalla kaikille niille, jotka tekevät parannuksen:

  73  Jumalan kutsuman henkilön, jolla on Jeesukselta Kristukselta valtuus kastaa, tulee mennä alas veteen henkilön kanssa, joka on tullut kastettavaksi, ja hänen tulee sanoa kutsuen häntä nimeltä: Jeesuksen Kristuksen antamalla valtuudella kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.

  74  Sitten hänen tulee aupottaa hänet veteen ja tulla sitten pois vedestä.

  75  On tarpeen, että kirkko kokoontuu usein yhteen anauttimaan leipää ja viiniä Herran Jeesuksen bmuistoksi;

  76  ja vanhimman tai papin tulee siunata se; ja tällä atavalla hänen tulee siunata se: Hänen tulee polvistua seurakunnan kanssa ja kutsua Isää vakavassa rukouksessa sanoen:

  77  Oi Jumala, iankaikkinen Isä, me pyydämme sinua Poikasi Jeesuksen Kristuksen nimessä siunaamaan ja pyhittämään tämän aleivän kaikkien niiden sieluille, jotka sitä nauttivat, jotta he söisivät Poikasi ruumiin muistoksi ja btodistaisivat sinulle, oi Jumala, iankaikkinen Isä, että he ovat halukkaita cottamaan Poikasi nimen päällensä ja muistamaan hänet aina ja dpitämään hänen käskynsä, jotka hän on antanut heille, jotta hänen eHenkensä olisi aina heidän kanssansa. Aamen.

  78  Viinin asiunaamistapa: Hänen tulee ottaa myös bmalja ja sanoa:

  79  Oi Jumala, iankaikkinen Isä, me pyydämme sinua Poikasi Jeesuksen Kristuksen nimessä siunaamaan ja pyhittämään tämän aviinin kaikkien niiden sieluille, jotka sitä juovat, jotta he tekisivät sen Poikasi veren muistoksi, joka on vuodatettu heidän tähtensä; jotta he todistaisivat sinulle, oi Jumala, iankaikkinen Isä, että he muistavat hänet aina, jotta hänen Henkensä olisi heidän kanssansa. Aamen.

  80  Jokaisen Kristuksen kirkon jäsenen kanssa, joka tekee rikkomuksen tai joka tavataan tekemästä väärin, meneteltäköön, kuten kirjoituksissa määrätään.

  81  Eri seurakuntien, joista Kristuksen kirkko koostuu, velvollisuutena on lähettää yksi tai useampia opettajistaan osallistumaan eri konferensseihin, joita kirkon vanhimmat pitävät,

  82  mukanaan luettelo niiden eri jäsenten animistä, jotka ovat liittyneet kirkkoon edellisen konferenssin jälkeen, tai lähettää se jonkun papin mukana, niin että joku vanhimmista, jonka muut vanhimmat kulloinkin nimittävät, voi pitää kirjassa asianmukaista luetteloa koko kirkon kaikista nimistä;

  83  ja vielä, niin että jos joitakuita on aerotettu kirkosta, heidän nimensä voidaan pyyhkiä kirkon yleisestä nimikirjasta.

  84  Kaikki asuinpaikkakuntansa seurakunnasta muuttavat jäsenet voivat, jos he menevät seurakuntaan, jossa heitä ei tunneta, viedä mukanaan kirjeen, jossa todistetaan, että he ovat uskollisia jäseniä ja hyvämaineisia, ja jonka todistuksen voi allekirjoittaa kuka tahansa vanhin tai pappi, jos vanhin tai pappi tuntee kirjeen saavan jäsenen henkilökohtaisesti, tai seurakunnan opettajat tai diakonit voivat allekirjoittaa sen.