2000–2009
Ko e Fakalelei: Ko Hotau ʻAmanaki Leleiʻangá
ʻOkatopa 2001


Ko e Fakaleleí:

Ko Hotau ʻAmanaki Leleiʻangá

‘Oku makatu‘unga hotau fakamo‘uí ʻi he tui mo hono tali ‘a e Fakaleleí. ‘Oku fie ma‘u ‘e hono tali ko iá ha feinga ma‘u pē ke maʻu ha mahino kakato ange kiate ia.

Si‘oku kāinga mo e kaungāmeʻa ʻofeina, ʻoku ou haʻu mo e loto fakatōkilalo ki he tuʻunga malangá he pongipongí ni koe‘uhí he ʻoku ou fie lea ʻo kau ki he meʻa ma‘ongoʻonga taha ‘i hono kotoa ʻo e hisitōliá. Ko e meʻa taʻemafakatataua ko ia ne hokó ko e Fakalelei ʻa hotau ʻEiki mo e Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí. Ko e ngāue taukakapa taha ia kuo hokó, ka ko e me‘a faingata‘a taha ia ke mahinó. ‘Oku ngali siokita ʻa e ʻuhinga ʻo ʻeku fie ako kakato ki he Fakaleleí: ‘Oku makatu‘unga hotau fakamo‘uí ‘i heʻetau tui mo tali ‘a e Fakaleleí.1 ‘Oku fie ma‘u ‘e hono tali ko iá ha feinga ma‘u pē ke mahino kakato ange ia. ʻOku hanga ʻe he Fakaleleí ʻo fakalahi ʻetau ako fakaetangata ʻaki hono fakafaingofuaʻi hotau natulá ke hoko ʻo haohaoa.2 Kuo tau faiangahala kotoa pē pea ʻoku fie maʻu ke fakatomala ke totongi kakato hotau konga ʻo e mo‘uá. ‘I he taimi ‘oku tau fakatomala fakamātoato aí, ʻoku totongi leva ‘e he Fakalelei fakaofo ‘a e Fakamo‘uí ʻa e toenga ‘o e mo‘ua ko iá.3

Na‘e fai ‘e Paula ha fakamatala faingofua ki hono fie ma‘u ‘o e Fakalelei: “He hangē ‘oku mate kotoa pē ‘ia ‘Ātamá, ‘e pehē foki ʻe fakamoʻui kotoa ʻia Kalaisi.”4 Naʻe tomuʻa fili mo fakanofo ʻa Sīsū Kalaisi ko hotau Huhuʻí ki muʻa pea toki foʻu ʻa e māmaní. Naʻá ne hoko ko e faʻunga ‘o hotau fakamoʻuí mo fakahoko e Fakalelei haohaoá ma‘á e faʻahinga kotoa ‘o e tangatá, koeʻuhi ko Hono ʻalo‘i fakalangí, mo ʻEne mo‘ui haohaoá, pea lilingi hono taʻata‘á ʻi he Ngoue ko Ketisemaní, mo ‘Ene pekia matuʻaki fakamamahi ‘i he kolosí pea kae hiliō ai e Toetuʻu fakaesino mei he fa‘itoká.5

ʻOku tokoni e meʻa ʻoku lava ke mahino kiate kitautolu fekauʻaki mo e Fakaleleí mo e Toetuʻu ʻa Kalaisí, ke tau maʻu ai ha ʻilo kau kiate Ia mo Hono misioná.6 ʻOku tohoakiʻi kitautolu ke toe ofi ange kiate Ia ʻi he lahi ange e mahino ʻoku tau maʻu ki Heʻene feilaulau Fakaleleí. Ko hono mo‘oní, ko e Fakaleleí ʻoku ‘uhinga ia ke “taha” mo Ia . ʻOku matuʻaki taʻefakangatangata e natula ʻo e Fakaleleí mo hono ngaahi leleí, fuʻu loloto pea matuʻaki fakaofo mo taukakapa ia ki he ʻilo mo e mahino ʻa e tangata fakamatelié. ‘Oku ou hounga‘ia moʻoni ʻi he tefito‘i moʻoni ‘o e fakahaofi ʻalo‘ofá . ʻOku fakakaukau ha kakai tokolahi ‘oku fie maʻu pē ke nau fakahā ko Sīsū ‘a e Kalaisí pea fakamoʻui kinautolu ʻe he ‘aloʻofá ‘ata‘ata pē. ‘Oku ʻikai lava ke fakamo‘ui kitautolu ʻi he ‘aloʻofá ‘ataʻata pē, “he ‘oku mau ʻilo ko eʻuhi ko e ‘aloʻofá, te tau hao ai, hili e me‘a kotoa pē ʻoku tau lava ‘o faí.”7

ʻI he ngaahi taʻu siʻi kuo hilí, ne fakahoko ai ʻe Palesiteni Kotōni B. Hingikelī ha talanoa “o hangē ha talanoa fakatātaá” fekauʻaki “mo ha kiʻi fale ako loki taha ʻi he ʻotu moʻunga ʻo Vesiniá, ʻa ia naʻe fuʻu pauʻu e fānau tangatá ʻo ʻikai lava ai ha faiako ʻo mapuleʻi kinautolu.

“Naʻe ʻi ai ha ʻaho ʻe taha naʻe kole ngāue ai ha faiako kei talavou naʻe ʻikai ke fuʻu taukei he faiakó. Naʻe fakahā kiate ia naʻe tā ʻe he kau akó e faiako kotoa pē, ka naʻá ne loto pē ke fua e fatongia faingataʻa ko ení. Naʻe kole ʻe he faiakó ki he fānau tangatá ʻi he ʻuluaki ʻahó ke nau fokotuʻu haʻanau ngaahi lao mo ha tautea ki hono maumauʻi ʻo e ngaahi lao ko iá. Naʻe fokotuʻu ai ʻe he kalasí ha lao ʻe 10, pea naʻe hiki ia ʻi he palakipoé. Hili iá naʻe fehuʻi ange leva ʻe he faiakó, ʻKo e hā ha meʻa te tau fai ki ha taha te ne maumauʻi e ngaahi laó?”

Naʻa nau tali fakataha mai, “ʻVete hono koté pea taaʻi tuʻo hongofulu ʻi hono tuʻá.’

“Naʻe ʻosi mei ai ha ʻaho ʻe taha pe ua nai, … naʻe kaihaʻasi ai ʻa e kai hoʻatā ʻa ha fuʻu tamasiʻi lahi ko hono hingoá ko Tomu . ‘Naʻe maʻu ʻa e tamasiʻi naʻá ne kaihaʻasí—ko ha kiʻi tamasiʻi fiekaia taʻu hongofulu nai.’

“ʻI he haʻu ʻa Simi ke fai hono tauteá, naʻá ne tautapa ke ʻoua muʻa ʻe vete hono koté. Naʻe pehē ange ʻe he faiakó, ‘Vete ho koté.’ ‘Naʻá ke kau ʻi hono faʻu ʻo e ngaahi laó!’

“Naʻe vete ʻe he kiʻi tamasiʻí ʻa hono koté. Naʻe ʻikai ke ʻi ai hano sote ʻi loto, pea naʻe hā mai ai ha kiʻi sino tutue mo feifeiʻavale. ʻI he fakatoupīkoi ʻa e faiakó mo e vaʻakaú, naʻe puna hake ʻa e fuʻu tamasiʻi ko Tomú ʻo ne fakahā ange te ne fua ʻe ia e tautea ʻo e tamasiʻí.

“‘Oku sai, ʻoku ʻi ai e lao ʻa ia ʻe malava ke fua ʻe he tokotaha kehe ʻa e tauteá. Naʻe ʻeke ange ʻe he faiakó, ʻOku mou loto kotoa ki ai?’

“Hili hono taaʻi tuʻo nima e tuʻa ʻo Tomú, ne motu e vaʻakaú. Naʻe tangi kotoa e kalasí. ‘Naʻe kakapa hake ʻa e kiʻi tamasiʻi ko Simí ʻo puke hifo e kia ʻo Tomú ʻaki hono ongo nimá fakatoloua. “ʻE Tomu, fakamolemoleʻi au ʻi hono kaihaʻasi hoʻo kai hoʻataá, ka naʻá ku fuʻu fiekaia ʻaupito. ʻE Tomu, te u ʻofa ʻiate koe ʻo aʻu ki haʻaku mate koeʻuhi ko hoʻo fua hoku tauteá! ʻIo, te u ʻofa ʻiate koe ʻo tuputupuʻa!”’”8

Na‘e faka‘aonga‘i leva ʻe Palesiteni Hingikeli e lea ‘a ʻĪsaia:

Ko e moʻoni kuó ne toʻo kiate ia ʻa ʻetau ngaahi vaivaí, ʻo ne fua ʻetau ngaahi mamahí. …

“… Naʻá ne lavea koeʻuhí ko ʻetau ngaahi angahalá, naʻe fakavolu ia koeʻuhi ko ʻetau ngaahi hiá; naʻe ʻiate ia ʻa e tauteá koeʻuhí ke tau fiemālie; pea ʻi hono ngaahi taá ʻoku tau moʻui ai.”13

‘Oku ‘ikai ʻiloʻi ʻe ha tangata ʻa e mamafa fau ‘o e meʻa na‘e fua ʻe hotau Fakamo‘ui, ka ʻi he mālohi ‘o e Laumalie Maʻoni‘oní, te tau lava ʻo ‘ilo ha meʻa fekau‘aki mo e meʻafoaki fakalangi ko ia na‘á ne foaki maí.10 ʻI he fakalea ʻo ʻetau himi sākalamēniti:

Mahalo he ‘ikai ke tau ʻilo‘i, he ʻikai ke tau lava ʻo tala,

ʻA e ngaahi mamahi naʻá ne fuá,

Ka ‘oku tau tui naʻe fakahoko ia maʻatautolu

Na‘á ne tautau mo faingata‘ia ai.11

Na‘á ne mamahi lahi, “mamahi taʻe hano tatau” mo “ʻikunaʻi e ngaahi tauteá”12 koeʻuhi ko kitautolu. Ko ʻEne fuʻu mamahi lahi ʻi he Ngoue ko Ketisemaní, naʻá Ne to‘o ai kiate Ia ʻa e kotoa ‘o e ngaahi angahala ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá, ‘o fakatupu Ia “ke tetetete koeʻuhí ko e mamahí mo tafe ‘a e toto ʻi he ava kotoa hono kilí, pea mamahi‘ia ʻi he sino mo e laumalié fakatou‘osi.”13 “Pea ʻi heʻene mamahí, na‘a ne lotu fakamātoato,”14 ‘o pehē, “ʻA ʻeku Tamai, kapau ʻe ʻikai lelei ke ʻave ʻa e ipú ni ʻiate au, kae ʻi heʻeku inumia ia, ke fai pē ho finangaló.”15 Na‘e lavaki‘i ia ‘e Siutasi ʻIsikaliote pea faka‘ikai‘i ‘e Pita. Na‘e manuki‘i ia ‘e he kau taula‘eiki lahí mo e kau ‘ōfisá; Naʻe matuʻaki vete hono valá, taa‘i, ‘anuhia, mo haha ‘i he holo ‘o e fakamaaú.16

Na‘e tataki ia ki Kolokota, pea tutuki ‘a e fa‘ó ki Hono nimá mo e va‘é. Na‘á ne tautau ‘i he mamahi ‘o laulau houa ʻi ha kolosi papa, mo e talamu‘aki na‘e tohi ‘e Pailato: “SĪSŪ ʻO NASĀLETI, ʻA E TU‘I ʻO E KAKAI SIÚ.”17 Naʻe hoko mai ʻa e fakapoʻulí, pea “fakafuofua ki he houa hono hivá, naʻe tangi leʻo lahi ʻa Sīsū, ‘o pehē, ‘Ilai, ‘Ilai, lama sapakatani? ko hono ‘uhingá, ʻE Hoku ʻOtua, ʻE hoku ʻOtua, ko e hā kuo ke li‘aki ai aú?”18 Naʻe ʻikai ke lava ha taha ke ne tokoniʻi Ia; naʻá Ne feʻao tokotaha pē mo e mamahí.19 Pea “naʻe tangi leʻolahi ʻa Sīsū, ʻo tukuange hono laumālié.”20 Pea “naʻe hokaʻi ʻaki ʻe ha taha ‘o e kau sōtiá ha tao, hono vakavaká, pea na‘e malingi mai mei ai ʻa e toto mo e vai.”21 “Na‘e ngalulu ‘a e mamaní” pea “‘i he taimi naʻe mamata ai ʻa e ‘eikitaú mo kinautolu na‘e ‘iate iá ʻo leʻohi ʻa Sīsuú, mo mamata ki he mofuiké, mo e ngaahi me‘a ko ia na‘e hokó, na‘a nau manavahē lahi, ‘o pehē, ‘Oku mo‘oni ko e ʻAlo eni ʻo e ʻOtuá.”22 ‘I he fakalea ‘o e himí, “Tuku mu‘a ke ʻoua na‘a ngalo ʻiate au, ʻE Fakamoʻui, Naʻá ke tautaʻa toto mo pekia maʻaku.”23 Na‘a ku fifili pe ko e hā e lahi ʻo e tulutā taʻataʻa naʻe lilingi koeʻuhi ko aú.

Ko e ʻOtuá pē te ne lava e meʻa naʻá Ne fakahokó. ʻI heʻene hoko ko e ʻAlo pē ʻe Taha ʻo e Tamaí ne Fakatupu ʻi he kakanó, naʻe maʻu ʻe Sīsū ha ngaahi ʻulungaanga fakalangi. Ko Ia pē ʻe taha kuo ʻaloʻi ki he māmaní naʻá Ne lava ʻo fakahoko e ngāue mahuʻinga mo fakalangi ko ʻení. ʻI Heʻene hoko ko e Tangata taʻeangahala pē ʻe taha kuo moʻui ʻi he māmaní, naʻe ʻikai ke Ne moʻulaloa ai ki he mate fakalaumālié. Koeʻuhí ko Hono tuʻunga faka-ʻOtuá, naʻá Ne maʻu foki ha mālohi ki he mate fakatuʻasinó. Ko ia naʻá Ne fai ai maʻa kitautolu ʻa e meʻa naʻe ʻikai ke tau lava ʻo fai maʻa kitautolú. Naʻá Ne motuhi e ngaahi haʻi ʻo e maté. Naʻá Ne fakaʻatā foki kitautolu ke tau maʻu e fiemālie taupotu taha mo nonga taha ʻo e meʻafoaki ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní.24

ʻOku aʻusia ʻe he Fakaleleí mo e Toetuʻú ha ngaahi meʻa lahi. ʻOku fakamaʻa kitautolu ʻe he Fakaleleí mei heʻetau ngaahi angahalá ʻo fakafou ʻi heʻetau fakatomalá. Ko e fakatomalá ʻa e tu‘unga ‘oku fakahoko ai ‘a e ‘alo‘ofá.25 Hili e me‘a kotoa pē te tau lava ‘o fai ke totongi ki he totongi kotoa pē pea fakatonutonu ʻetau ngaah fehalaakí, ‘oku fakaake ‘e he ‘alo‘ofa ‘a e Fakamo‘uí ‘etau mo‘uí ‘i he Fakaleleí, ‘a ia ‘oku fakamaʻa ai kitautolu mo lava ke fakahaohaoa‘i ai ‘a kitautolu.26 Naʻe ikunaʻi ʻe he Toetuʻu ʻa Kalaisí ʻa e maté pea fakapapauʻi mai ʻa e moʻui hili ʻa e maté. Naʻá Ne folofola ʻo pehē: “Ko au ʻa e toetuʻú, mo e moʻuí: ko ia ia ʻoku tui kiate aú, neongo ʻokú ne mate ka kuo pau ke to e moʻui ia.”27 ‘Oku ta‘e-filifilimānako ‘a e Toetuʻú pea ʻoku foaki ia ki he tokotaha kotoa pē naʻe moʻui pea ʻe moʻui.28 Ko ha me‘a‘ofa ‘oku taʻetotongi. Na‘e fakamatala‘i lelei ʻeni ‘e Palesiteni Sione Teila ʻo ne pehē: “‘E fakaava ‘a e fonualotó pea ‘e fanongo ‘a e kakai pekia ki he le‘o ‘o e ‘Alo ‘o e ‘Otuá, pea te nau ‘alu atu, ko kinautolu kuo faileleí ki he toetu‘u ‘a e angatonú, pea ko kinautolu na‘e faikovi ki he toetu‘u ‘a e kau ta‘eangatonú.”29

ʻI hono fakahoa ki heʻetau ngaahi ngāue ʻi he māmaní mo e Fakaleleí, naʻe tānaki mai ʻa Pālesiteni J. Lūpeni Kalake Jr. ki he fakakaukau mahuʻinga ko ʻení ʻo pehē:

“‘Oku ou ongo‘i ‘e foaki [ʻe he Fakamo‘ui] ‘a e tautea ko iá, ‘a ia ko e si‘isi‘i taha ia ‘e fakatonuhia‘i ‘e he‘etau maumau-fonó. ʻOku ou tui te ne ʻomi ki heʻene fakamaau totonú ʻa e kotoa ʻo e ʻofa taʻefakangatangatá mo e tāpuakí mo e ʻaloʻofá mo e angaʻofá mo e mahino ʻa ia ʻokú ne maʻú. …

“Pea ʻi he tafaʻaki ʻe tahá, ʻoku ou tui ʻi he taimi ko ia ke fakapaleʻi hotau ngaahi ʻulungaanga leleí, te Ne foaki kiate kitautolu e lahi taha ʻe malava ke foakí, ʻi he fakakaukau ki he hia kuo tau fakahokó.”30

Hangē ko ia na‘e tohi ʻe ‘Īsaiá ʻo pehē, kapau te tau foki ki he ‘Eikí, “te Ne fakamolemole lahi ʻaupito.”31

‘Oku fekau‘i kitautolu ke manatu‘i ‘a e ngaahi me‘a makehe ʻo e Huhuʻí, Tutukí mo e Fakaleleí ‘aki hono ma‘u fakauike ‘o e sakalamenití. ‘I he laumālie ʻo e lotu sākalamēnití, ‘oku tau ma‘u ai ʻa e maá mo e vaí ko e fakamanatu ‘o e sino mo e ta‘ata‘a naʻá ne feilaulau‘i maʻatautolú, pea tau manatu kiate Ia mo tauhi ʻEne ngaahi fekaú koe‘uhi ke tau ma‘u ma‘u ai pē ʻa Hono Laumālié .

Ne to‘o ʻe hotau Huhu‘i kiate Ia e ngaahi angahalá, ngaahi mamahí, ngaahi vaivaí mo e ngaahi mahamahaki kotoa pē ʻo kinautolu kuo mo‘ui pea ʻe moʻui ‘i he māmaní.32 ʻOku teʻeki ke ʻi ai ha taha te ne mamahi ʻo aʻu ki he tuʻunga naʻá Ne mamahi aí. ‘Okú ne ʻafio‘i hotau ngaahi faingata‘ia fakamatelié he naʻá ne ʻosi aʻusia ia. ʻOku tatau ia mo haʻatau feinga ke kaka he mo‘unga ‘Evalesí ʻo ngata pē he vaeuá. Ka kuó ne kaka ‘i ha fute ‘e 29,000 ki he tumutumu ‘o e mo‘ungá. Na‘á ne mamahi ‘o lahi ange ‘i he me‘a na‘e lava ‘e ha tangata fakamatelie.

ʻOku ʻikai ʻaonga pē ʻa e Fakaleleí kiate kinautolu ʻoku fai angahalá ka ʻoku toe kau lelei foki ia kiate kinautolu ʻoku fakahoko ki ai e angahalá—ʻa ia ko e tokotaha mamahí. ‘I hono fakamolemole‘i ‘o “kinautolu ‘oku nau faihala mai kiate kitautolú” (LSS, Matiu 6:13) ʻoku ‘omi ʻe he Fakaleleí ha me‘afua ʻo e nonga mo e fiemālie kiate kinautolu ‘oku fuahia noa pē ʻi he fai angahala ʻa e niʻihi kehé. Ko e Fakalelei ‘a Sīsū Kalaisí ʻa e tefito‘i ma‘u‘anga tokoni ki hono fakamo‘ui ‘o e Laumālié. ‘Oku mo‘oni ʻeni ʻo tatau ai pe pē ko ha meʻa fakamamahi fakataautaha pe ko ha fakatu‘utamaki fakalilifu fakafonua hangē ko ia kuo tau a‘usia ‘i Niu ‘Ioke mo Uasingatoni, D.C. pea pehē ki Pitisipeekí.

Ne tohi ʻe ha fefine ki heʻene aʻusia fakamamahi lahi ʻo ʻene vete-malí mo e ngāue ʻa e Fakaleleí. Na‘á ne pehē: “Ne ʻikai ke hanga ʻe heʻema vete-malí … ʻo fakatauʻatāinaʻi au mei he fatongia ko ia ke fakamolemolé. Na‘a ku loto mo‘oni ke fai ia, ka na‘e hangē kuo fekau‘i au ke u fai ha me‘a ‘a ia naʻe ʻikai pē ke u lava ʻe au o fai. Na‘e fai ange he‘ene pīsopé ha fale‘i fakapotopoto: “Fakaʻatā ha potu ‘i ho lotó ki he fakamolemolé, pea ka hoko mai, talitali lelei ia.” Ne u feʻao ʻi ha ngaahi māhina lahi mo e faingataʻaʻia ke fakamolemolé. Na‘á ne manatu ‘o pehē: “‘I he lolotonga ʻo e fuʻu mōmeniti lōloa mo e faʻa lotu ko iá … naʻá ku fakaʻaongaʻi ha tokoni fakamoʻui ʻo e fiemālié meí heʻeku Tamai Hēvani ʻofá. Na‘a ku ongo‘i na‘e ‘ikai ke ʻita mai kiate au ʻi he teʻeki ke u fai ʻa e fakamolemolé; ka na‘á ne tangi fakataha mo au ‘i he‘eku tangí. …

“Ko hono aofangatukú, naʻe ʻi ai e fakamoʻoni fakaofo mo mana ‘i hoku lotó, ki he Fakalelei ʻa Kalaisí kiate au. Ne u vakai maʻu pē ki he Fakaleleí ko e founga ia ki hono fakahoko e fakatomalá maʻá e tokotaha fai angahalá. Naʻe ʻikai foki ke u fakatokangaʻi ʻoku toe malava pē ʻa e tokotaha ʻoku fai ki ai e angahalá ʻo maʻu ʻi hono lotó e nonga mo e fiefia ʻo e fakamolemolé.”33

Naʻe totonu ke fakahoko ʻe he tokotaha ʻoku laveá ʻa e meʻa te nau ala faí ke ikunaʻi ai honau ngaahi faingataʻá pea ʻe hanga ʻe he Fakamoʻuí ʻo “tokoniʻi hono kakaí ʻo fakatatau ki heʻenau ngaahi vaivaí.”34 Te Ne tokoniʻi kitautolu ʻi hono fua ʻetau ngaahi kavengá. ʻOku ʻi ai ha ngaahi lavea ʻe niʻihi ʻoku fuʻu mamahi mo loloto ʻa ia ʻoku ʻikai ke lava ʻo faitoʻo taʻe ʻi ai ha tokoni mei ha mālohi ʻoku māʻolunga ange mo e ʻamanaki lelei ki ha fakamaau totonu mo haohaoa mo hono fakafoki ʻo e meʻa kotoa ki hono tuʻunga totonú ʻi he moʻui ka hokó. Ko eʻuhí kuo foua ʻe he Fakamoʻuí ʻa e ngaahi mamahi kotoa pē te tau malava ʻo aʻusiá,35 teNe lava ʻo tokoniʻi ʻa kinautolu ʻoku vaivaí ke nau mālohi. Kuó Ne aʻusia fakataautaha kotoa ia. ʻOku mahino kiate Ia ‘etau mamahí pea té ne fononga fakataha mo kitautolu ‘i hotau ngaahi taimi faingataʻa tahá.

ʻOku tau fakaʻanaua ki he tāpuaki taupotu taha ʻo e Fakaleleí—ke tau taha mo Ia, pea ke tau nofo ʻi Hono ʻafioʻanga fakalangí, pea ui fakatāutaha mai kitautolu ʻaki hotau hingoá ʻi Heʻene talitali fiefia ʻa kitautolu ki ʻapí ʻi he fofonga fiefia, ʻo hapai mai ʻa Hono ongo toʻukupú ke ʻōʻōfaki kitautolu ʻi Heʻene ʻofa taʻefakangatangatá.36 ʻE hoko ʻeni ko ha meʻa fakafiefia nāunauʻia moʻoni kapau te tau ongoʻi ʻoku tau taau mo feʻunga ke nofo ʻi Hono ʻaó! Ko e founga pē ʻe taha ʻe lava ʻo hakeakiʻi feʻunga ai kitautolu ke tau tuʻu ʻi Hono ʻaó pea sio kiate Ia, mata ki he mata, ko e meʻaʻofa taʻetotongi ko ia ʻo ʻEne feilaulau fakalelei mahuʻingá kia kitautolu fakataautahá. Ko e pōpoaki mahuʻinga taha ʻo e Fakaleleí ko e ʻofa haohaoa ʻa e Fakamoʻuí kiate kitautolu takitaha. Ko e ʻofa ia ʻoku fonu ʻi he ʻaloʻofa, faʻa kātaki, ʻofa, angatonu, kātaki fuoloa, pea ko hono tumutumú, ko e fakamolemolé.

ʻE fakaʻauha ʻe he ivi tākiekina kovi ko ia ʻo Sētané ha faʻahinga ʻamanaki ʻoku tau maʻu ke tau ikunaʻi ʻetau ngaahi fehalaákí. Te ne ʻai ke tau ongoʻi ʻoku tau hē pea ʻoku ʻikai ke ʻi ai ha ʻamanaki lelei. Makehe mei aí, naʻe ala hifo ʻa Sīsū ʻo hiki hake kitautolu. ‘I he ‘etau fakatomalá mo e me‘afoaki ʻo e Fakaleleí, te tau lava ‘o teuteu ke tau taau ke tuʻu ‘i Hono ʻaó. ʻOku ou fakamoʻoni ki heni ʻi he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.