Tule temppeliin
1800 - ja 1900-lukujen vaihteessa kaksi lähetyssaarnaajaa työskenteli vuoristoseudulla Yhdysvaltojen eteläosassa. Kävellessään kerran kukkuloilla pitkin harjannetta he näkivät ihmisten kokoontuvan erään mökin lähellä olevalle aukiolle jonkin matkan päähän alarinteelle.
Lähetyssaarnaajat huomasivat, että siellä oli alkamassa hautajaiset. Eräs pieni poika oli hukkunut. Hänen vanhempansa olivat pyytäneet papin paikalle ”lausumaan muutaman sanan” pienen pojan hautaamisen yhteydessä. Vanhimmat pysyttelivät taustalla seuratakseen tapahtumia. Pieni poika oli määrä haudata mökin lähelle jo kaivettuun hautaan. Pappi seisoi surevan isän ja äidin sekä muiden koolla olleiden edessä ja aloitti hautajaissaarnan. Jos vanhemmat olivat odottaneet saavansa lohtua tältä pappismieheltä, he pettyivät.
Pappi torui vanhempia ankarasti sen vuoksi, etteivät nämä olleet tuoneet pientä poikaa kastettavaksi. He olivat lykänneet asiaa milloin mistäkin syystä, ja nyt oli liian myöhäistä. Hän ilmoitti heille hyvin suorasukaisesti, että heidän pieni poikansa oli joutunut helvettiin. Hän sanoi heille, että se oli heidän vikansa, että se oli heidän syytään – he olivat aiheuttaneet pojalleen loputtoman piinan.
Kun saarna oli päättynyt ja hauta oli peitetty, ystävät, naapurit ja sukulaiset lähtivät pois. Lähetyssaarnaajat lähestyivät surevia vanhempia. ”Me olemme Herran palvelijoita”, he kertoivat nyyhkyttävälle äidille, ”ja olemme tulleet tuomaan teille sanoman.”
Surun murtamien vanhempien kuunnellessa nämä kaksi nuorta lähetyssaarnaajaa avasivat heidän eteensä välähdyksenä näkymän iankaikkisuuksista. He lukivat otteita ilmoituksista, ja he lausuivat näille nöyrille, surun murtamille vanhemmille todistuksensa sekä elävien että kuolleiden puolesta tehdyn lunastustyön avaimien palauttamisesta.
En moiti sitä kiertävää saarnaajaa. Tunnen oikeastaan jonkin verran myötätuntoa häntä kohtaan, sillä hän teki parhaansa sen valon ja tiedon pohjalta, mitä oli saanut. Annettavaa on kuitenkin enemmän kuin mitä hänellä oli. On olemassa evankeliumin täyteys.
Se tie, jonka lähetyssaarnaajat osoittivat niille nöyrille ihmisille, oli enemmän kuin kääntymys ja parannus ja kaste, sillä niiden kohdalla, jotka haluavat seurata, se tie johtaa aikanaan pyhän temppelin pyhiin huoneisiin. Siellä kelvolliset kirkon jäsenet voivat päästä osallisiksi kaikkein pyhimmistä ja ylevimmistä lunastavista toimituksista, mitä ihmiskunnalle on ilmoitettu. Siellä me voimme saada pesun ja voitelun ja opetusta ja endaumentin ja sinetöinnin. Ja saatuamme itse nämä siunaukset me voimme toimia niiden sijaisina, jotka ovat kuolleet saamatta samaa mahdollisuutta.
Toivon, että voin avartaa ymmärrystäsi sen suhteen, miksi me rakennamme temppeleitä ja miksi siellä toimitetaan toimituksia ja seremonioita.
Temppelissä käymisen etuoikeus
Pyhään temppeliin pääseminen on etuoikeus. Jos olet kelvollinen asetettujen mittapuiden mukaan, niin kaikin mokomin sinun pitäisi tulla saamaan omat siunauksesi. Ja sen jälkeen sinun pitäisi palata yhä uudestaan suodaksesi nuo samat siunaukset muille, jotka ovat kuolleet ilman mahdollisuutta saada niitä kuolevaisuudessa.
Sinun ei pidä tulla temppeliin, ennen kuin olet kelvollinen, ennen kuin täytät Herran asettamat vaatimukset. Mutta sinun pitäisi tulla – ellei nyt, niin heti kun voit olla kelvollinen.
Oppi, jonka pohjalta työtä tehdään pyhässä temppelissä, on asia, joka selvemmin kuin mikään muu erottaa Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon kaikista muista uskonnollisista organisaatioista maan päällä ja tekee siitä kaikkia muita pyhemmän. Meillä on jotakin sellaista, mitä millään muulla kirkkokunnalla ei ole. Me voimme antaa jotakin, mitä he eivät voi.
Tuska edellä mainittujen surevien vanhempien sydämestä voi poistua vain tämän kirkon oppien avulla. Nämä opit keskittyvät pyhän temppelin toimituksiin.
Järjestys kaikessa
Selittääkseni jonkin verran toimitusten merkitystä aloitan kolmannesta uskonkappaleesta: ”Me uskomme, että koko ihmissuku voi pelastua Kristuksen sovituksen ansiosta noudattamalla evankeliumin lakeja ja toimituksia.”
[Englanninkielinen] sana ordinance ’toimitus’ tarkoittaa ”uskonnollista tai juhlallista seremoniaa”, ”säädettyä rituaalia”1. Entä evankeliumin toimitukset? Kuinka tärkeitä ne ovat meille kirkon jäsenille? Voitko olla onnellinen, voitko tulla lunastetuksi, voitko saada korotuksen ilman niitä? Vastaus: Ne ovat enemmän kuin suositeltavia tai toivottavia ja vieläpä enemmän kuin tarpeellisia. Ne ovat enemmän kuin tärkeitä tai erittäin tärkeitä – ne ovat ratkaisevan tärkeitä meille jokaiselle.
Jokaisen myöhempien aikojen pyhän tulee esittää itselleen nämä kysymykset: Onko elämäni järjestyksessä? Olenko saanut kaikki evankeliumin toimitukset, jotka minun olisi pitänyt saada tähän mennessä elämässäni? Ovatko ne voimassa?
Jos pystyt vastaamaan näihin kysymyksiin myöntävästi, ja jos toimitukset tulevat sinetöimisvoiman ja -valtuuden vaikutuksen piiriin, ne pysyvät voimassa ikuisesti. Siinä tapauksessa elämäsi on tässä vaiheessa järjestyksessä. Sitten sinun olisi hyvä ajatella perhettäsi, niin eläviä kuin kuolleita, pitäen mielessäsi samat kysymykset.
Temppelitoimitukset
Toimituksiin, joita suoritamme temppeleissä, sisältyvät pesut, voitelut, endaumentti ja sinetöimistoimitus – sekä lasten sinetöiminen vanhempiin että avioparin sinetöiminen, jota kutsutaan yleensä temppeliavioliitoksi.
Seuraavassa on lyhyt yhteenveto niistä tiedoista, joita temppelitoimituksista on saatavilla painettuna.
Pesu- ja voitelutoimituksia nimitetään temppelissä usein esitoimituksiksi. Tässä yhteydessä riittää, että sanomme vain seuraavaa: Endaumenttiin liittyy pesuja ja voiteluja – pääasiassa luonteeltaan vertauskuvallisia mutta niissä luvataan varmoja siunauksia niin tässä elämässä kuin tulevaisuudessakin. Näistä toimituksista Herra on sanonut: ”Minä sanon teille: Kuinka teidän pesunne ovat minulle otollisia, ellette suorita niitä huoneessa, jonka olette rakentaneet minun nimelleni?” (OL 124:37.)
Näiden toimitusten yhteydessä temppelissä sinut puetaan virallisesti garmenttiin ja siihen liittyen sinulle luvataan ihmeellisiä siunauksia. On tärkeää, että kuuntelet tarkasti, kun nämä toimitukset toimitetaan, ja että yrität muistaa luvatut siunaukset ja ehdot, joilla ne toteutuvat.
[Englanninkielinen verbi] endow ’lahjoittaa’ tarkoittaa rikastuttaa, antaa jollekulle jotakin kestävää ja suuriarvoista. Temppelin endaumenttitoimituksissa ”saajille annetaan voima korkeudesta” ja ”he saavat opetusta Herran tarkoituksista ja suunnitelmista”2.
Presidentti Brigham Young (1801–1877) on sanonut endaumentista: ”Saanen esittää teille lyhyen määritelmän. Teidän endaumenttinne tarkoittaa sitä, että te saatte Herran huoneessa kaikki ne toimitukset, jotka ovat teille välttämättömät lähdettyänne tästä elämästä, niin että voitte kulkea takaisin Isän kasvojen eteen ohi vartijoina seisovien enkelien, pystytte esittämään heille pyhään pappeuteen kuuluvat avainsanat, merkit ja tunnukset ja saatte iankaikkisen korotuksenne maasta ja helvetistä huolimatta.”3
Endaumentin siunaus vaaditaan täyteen korotukseen. Jokaisen myöhempien aikojen pyhän tulee pyrkiä olemaan tämän siunauksen arvoinen ja saamaan se.
Sinetöimistoimitus on se toimitus, joka sitoo perheitä ikuisesti. Temppeliavioliitto on sinetöimistoimitus. Temppelissä sinetöidyille vanhemmille syntyvät lapset syntyvät liiton alaisina. Kun aviopari on vihitty siviilivihkimisellä ja sitten heidät sinetöidään temppelissä vuoden kuluttua tai myöhemmin, niin ne lapset, jotka eivät ole syntyneet liiton alaisina, sinetöidään aviopariin lyhyellä ja pyhällä toimituksella.
Minuun on aina tehnyt suuren vaikutuksen se, että temppelitoimitukset toimitetaan kunnioittavasti ja tarkasti. Ne eivät ole monimutkaisia tai loisteliaita, vaan evankeliumin periaatteiden tapaan yksinkertaisen koruttomia.
Tässä kirkossa meillä on riittävä valtuus suorittaa kaikki välttämättömät toimitukset koko ihmissuvun lunastamiseksi ja korottamiseksi. Ja koska meillä on sinetöimisvaltuuden avaimet, niin se, minkä me sidomme oikeassa järjestyksessä täällä, on oleva sidottu taivaassa. Nämä avaimet – avaimet sinetöidä ja sitoa maan päällä niin, että se on oleva sidottu taivaassa – ovat kaikkein korkein lahja Jumalaltamme. Tällä valtuudella me voimme kastaa ja antaa siunauksia, antaa endaumentteja ja sinetöidä, ja Herra on pitävä meidän sitoumuksemme kunniassa.
Toimitukset täytyy tarjota kuolleille
Kiertävällä saarnaajalla, josta puhuttiin aikaisemmin, ei ollut vastausta kysymykseen, mitä tapahtuu niille, jotka ovat kuolleet ilman kastetta. Miten on heidän laitansa? Ellei taivaan alla ole annettu mitään muuta nimeä, jonka avulla ihmisen täytyy pelastua (ja se on totta), ja he ovat eläneet ja kuolleet edes kuulematta sitä nimeä, ja jos kaste on välttämätön (ja se on), ja he ovat kuolleet saamatta edes kutsua ottaa sen vastaan, niin missä he ovat nyt?
Sitä kysymystä on vaikea selvittää, mutta se kuvaa suurinta osaa ihmissuvusta. Toisin sanoen, kysymys kuuluu, mikä voima vakiinnuttaisi käsityksen yhdestä Herrasta ja yhdestä kasteesta ja sitten sallisi tapahtuvan niin, että suurin osa ihmissuvusta ei tulisi koskaan sen oppien vaikutuspiiriin. Tämän kysymyksen jäädessä vaille vastausta ihmissuvun valtaenemmistön täytyy siis olla kadotettu – mukaan lukien se pieni poika, joka hukkui – ja se on myös vastoin mitä tahansa, mihin oikeudenmukaisuuden tai armon laki järkevästi soveltuisi.
Jos jollakin kirkolla ei ole vastausta tähän ongelmaan, kuinka se voi väittää olevansa Herran kirkko? Varmastikaan Hän ei ole halukas pyyhkimään pois suurinta osaa ihmissuvusta, koska heitä ei koskaan kastettu heidän ollessaan maan päällä.
Ne, jotka myöntävät hämmentyneessä turhautuneisuudessa, ettei heillä ole vastausta tähän kysymykseen, eivät voi kaikella kohtuudellakaan väittää, että heillä olisi valtuus hoitaa Herran asioita maan päällä tai valvoa työtä, jonka kautta koko ihmiskunnan täytyy pelastua.
Yksi niistä tunnusmerkeistä, jotka erottavat meidät muusta maailmasta ja josta meidät tunnistaa Herran kirkoksi, on se, että me tarjoamme kasteen ja muut toimitukset edesmenneille esivanhemmillemme.
Aina kun käsittelen kysymystä niistä, jotka ovat kuolleet ilman kastetta, teen sen syvintä kunnioitusta tuntien, sillä se liittyy pyhään työhön. Tämä työ, josta maailma tietää tuskin ollenkaan, on mahdollisuuksiltaan loistava, ylittäen kaiken, mistä ihminen on voinut uneksua. Se on ylimaallinen, innoitettu ja tosi. Se on vastaus.
Kuolevainen henkilö voidaan asianmukaisella valtuudella kastaa jonkun sellaisen hyväksi ja puolesta, jolla ei ole ollut siihen mahdollisuutta ennen kuolemaa. Sitten henkimaailmassa tämä henkilö oman halunsa mukaisesti joko hyväksyy tai hylkää kasteen.
Tämä työ tuli antamaan voimakkaan lisävahvistuksen hyvin perustavaa laatua olevalle asialle – että elämää on kuoleman jälkeen. Kuolema ei ole sen enempää loppu kuin syntymä on alku. Suuri lunastustyö jatkuu yhtä lailla verhon tuolla puolen kuin täällä kuolevaisuudessa.
Meille on annettu valtuus toimittaa kasteita ja muita temppelitoimituksia sijaistyönä kuolleiden puolesta, niin että kun he kuulevat evankeliumia saarnattavan ja haluavat ottaa sen vastaan, nuo välttämättömät toimitukset on toimitettu.
Tule temppeliin
Jokainen myöhempien aikojen pyhä on vastuussa tästä työstä. Luultavasti yksikään opinkohta ei erota tätä kirkkoa niin selkeästi muista uskonnoista kuin tämä. Meillä on ilmoitukset. Meillä on nuo pyhät toimitukset.
Teistä jokaiselle sanon: ”Tule temppeliin.” Saattaa olla, että odotat ainutlaatuista etuoikeutta mennä sinne saamaan oman endaumenttisi, saamaan omat siunauksesi ja solmiaksesi omia liittoja Herran kanssa. Voi olla, että olet jo ollut siellä kerran tai kahdesti. Saattaa olla, että käyt säännöllisesti. Saattaa jopa olla, että olet virkailija. Olivatpa olosuhteet mitkä tahansa, tule temppeliin.
Mikäli tarpeen, saata elämäsi järjestykseen; rukoile hartaasti. Aloita nyt se hyvin vaikea ja toisinaan hyvin masentava parannuksen matka. Päätä lujasti, että teet kaiken voitavasi, jotta edistät temppelityötä ja sitä tukevaa sukututkimustyötä ja autat jokaista elävää sielua ja jokaista sielua verhon tuolla puolen kaikin mahdollisin tavoin ja kaikin käytettävissäsi olevin voimavaroin.
Tule temppeliin!
Mukailtu teoksesta The Holy Temple, 1980.