Kaste ja konfirmointi ovat välttämättömiä
Neljännessä uskonkappaleessa sanotaan, että evankeliumin ensimmäiset toimitukset ovat ”upotuskaste syntien anteeksisaamiseksi” ja ”kätten päällepaneminen Pyhän Hengen lahjan saamiseksi”. Jeesus opetti, että kaikki ne, jotka haluavat seurata Häntä ja palata taivaallisen Isämme luo tämän elämän jälkeen, tarvitsevat kasteen ja konfirmoinnin. Kaste on siten portti liittopolulle, joka johtaa kaikkien niiden siunausten saamiseen, jotka taivaallinen Isämme haluaa antaa meille. Se on myös portti tulla ”täydelliseksi Kristuksessa” (ks. Moroni 10:32–33), kun otamme täysin vastaan Hänen evankeliuminsa.
Palvelutyönsä alussa Jeesus matkasi Galileasta Jordanille Juudeaan. Johannes Kastaja oli siellä opettamassa kansaa tekemään parannuksen ja menemään kasteelle. Jeesus pyysi saada kasteen, mutta Johannes oli vastahakoinen, koska hän tiesi, että Jeesus oli synnitön. Vapahtaja selitti, että Hänen täytyi saada kaste, jotta ”täyttäisimme Jumalan vanhurskaan tahdon” (Matteus 3:15) ja jotta Hän olisi kuuliainen taivaallisen Isämme käskyille. Niinpä Jeesus Kristus näytti meille kaikille esimerkin astumalla veteen, ja Johannes kastoi Hänet (ks. 2. Nefi 31:5).Johannes sai myös henkilökohtaisen todistuksen tästä pyhästä kokemuksesta:
”Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä. Samassa taivaat aukenivat, ja Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen.
Ja taivaista kuului ääni: ’Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.’” (Matteus 3:16–17.)
Myöhemmin juutalaisten johtohenkilöihin kuulunut Nikodemos meni yöllä Jeesuksen luo. Hän tunnisti, että Jeesus oli ”Jumalan lähettämä opettaja” (Johannes 3:2), ja halusi oppia lisää. Jeesus opetti hänelle, että pelastukseen tarvitaan sekä kaste että Pyhän Hengen saaminen konfirmoinnissa:
”Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan” (Johannes 3:5).
Syntyminen vedestä tarkoittaa kastetta. Syntyminen Hengestä tarkoittaa Pyhän Hengen lahjan saamista konfirmoinnissa. Nämä toimitukset ovat pyhiä, ja kun otamme ne vastaan, me teemme juhlallisia lupauksia. Me lupaamme, että olemme halukkaita ottamaan Jeesuksen Kristuksen nimen päällemme ja muistamaan Hänet aina ja pitämään Jumalan käskyt. Kun pidämme nämä lupaukset, me osoitamme uskomme Jeesukseen Kristukseen ja halukkuutemme seurata Häntä.
Ylösnousemuksensa jälkeen Vapahtaja opetti jälleen kasteen tärkeyttä. Hän lähetti apostolinsa saarnaamaan evankeliumiaan kaikille ihmisille sanoen: ”Joka – – uskoo ja saa kasteen, on pelastuva” (Markus 16:16).
Kun Vapahtaja palautti kirkkonsa profeetta Joseph Smithin kautta, Hän opetti jälleen, että kaste on edelleen tarpeen (ks. Oppi ja liitot 22:4). Hän ilmoitti myös oikean kastamistavan. Hän teki selväksi, että kaste täytyy tehdä upottamalla ja oikealla pappeuden valtuudella (Oppi ja liitot 20:73–74).
Jumala rakastaa kaikkia lapsiaan
Jokainen ihminen on Jumalan lapsi. Kaikki ovat Hänelle kallisarvoisia. Hän tuntee heidät, ja Hän rakastaa heitä. Hän on julistanut: ”Sillä katso, tämä on minun työni ja kirkkauteni – ihmisen kuolemattomuuden ja iankaikkisen elämän toteuttaminen” (Mooses 1:39). Hän on tarjonnut kaikille lapsilleen keinon palata Hänen luokseen tämän elämän jälkeen. Tämä keino on Jeesuksen Kristuksen evankeliumi.
Monilla ihmisillä on mahdollisuus ottaa vastaan evankeliumi ja mennä kasteelle tämän elämän aikana. Mutta entä ne, jotka kuolevat ilman että heitä on kastettu tai että he edes tietävät Jeesuksesta Kristuksesta? Kuinka myös he voivat pelastua? Jumala ei ole unohtanut heitä!
Kuolema ei ole elämän loppu vaan pikemminkin vaihe matkallamme takaisin Jumalan luo. Kun kuolemme, meidän henkemme jättää väliaikaisesti ruumiimme. Me menemme henkimaailmaan ja liitymme sukulaistemme ja muiden joukkoon, jotka myös ovat kuolleet. Siellä valmistaudumme siihen suurenmoiseen päivään, jolloin meidät herätetään kuolleista ja henkemme yhdistetään täydelliseksi tehtyyn ruumiiseen. Silloin olemme vapaita sairauksista, taudeista ja kaikista niistä vammoista ja heikkouksista, joista nyt kärsimme. Henkimaailmassa niille, jotka ovat kuolleet saamatta tilaisuutta oppia evankeliumia tässä elämässä, annetaan opetusta Vapahtajasta ja pelastussuunnitelmasta (ks. 1. Pietarin kirje 3:18–20; Oppi ja liitot 138:16–19).Sitten he voivat valita, ottavatko he evankeliumin vastaan ja tekevätkö parannuksen.Heitä ei kuitenkaan voida kastaa siellä, koska heillä ei ole fyysistä ruumista. Hyvä taivaallinen Isä on järjestänyt heille toisen tavan saada kaste.
Temppelissä meidät voidaan kastaa ja konfirmoida niiden puolesta, jotka ovat kuolleet ilman tuota mahdollisuutta. Toisin sanoen me voimme edustaa heitä ja toimia heidän sijaisinaan. Toisten puolesta suoritettavia toimituksia kutsutaan sijaistoimituksiksi. Apostoli Paavali opetti korinttilaisille, että kasteita kuolleiden puolesta suoritettiin, koska kaikki ihmiset nousevat kuolleista Jeesuksen Kristuksen sovituksen kautta ( 1. Korinttilaiskirje 15:29, 55–57).
Sijaistoimitusten oppi on aina ollut osa Jeesuksen Kristuksen evankeliumia. Itse asiassa Hänen sovituksensa on suurin sijaisteko maailman historiassa. Uhrauksellaan Hän teki kaikkien ihmisten puolesta sellaista, mitä me emme voi tehdä itsemme puolesta. Hänen ansiostaan kaikki ihmiset nousevat kuolleista. Kaikki saavat kuulla evankeliumista, ja kaikilla on mahdollisuus palata taivaallisten vanhempiemme luo.
Temppelissä kuolleiden hyväksi suoritetut kasteet ja konfirmoinnit ovat rakkaudessa tarjottuja lahjoja. Ja koska me uskomme, että elämä jatkuu kuoleman jälkeen, me myös uskomme, että ne, jotka ovat kuolleet, ovat tietoisia näistä toimituksista. Sitten he voivat valita, ottavatko he ne vastaan vai eivät.
Sinä voit palvella muita temppelissä
Jokaisessa temppelissä on kastetilat, joissa on suuri kasteallas. Kasteallas lepää kahdentoista härkää esittävän patsaan selässä. Härät ovat vertauskuva Israelin kahdestatoista heimosta. Tämä noudattaa perinnettä, joka juontaa juurensa Salomon temppeliin Vanhassa testamentissa (ks. 2. Aikakirja 4:2–4). Härät edustavat myös Jeesuksen Kristuksen evankeliumin vahvuutta ja voimaa.
Uskolliset kirkon jäsenet voivat saada temppelisuosituksen suorittaakseen sijaiskasteita ja -konfirmointeja tammikuun alusta alkaen sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät 12 vuotta. Saadaksesi temppelisuosituksen sovi ”temppelisuosituspuhuttelu” piispasi tai seurakunnanjohtajasi kanssa. Sitten voit mennä temppeliin kastettavaksi ja konfirmoitavaksi niiden puolesta, jotka ovat kuolleet.
Aivan kuten omassa kasteessasi, sinulla on yksityinen pukuhuone, jossa vaihdat valkoisiin vaatteisiin ollaksesi sijaisena kasteissa kuolleiden puolesta. Kasteiden jälkeen palaat pukuhuoneeseen ja vaihdat yllesi kuivat vaatteet. Sitten menet kastetiloissa sijaitsevaan erilliseen konfirmointihuoneeseen. Pappeudenhaltijat asettavat kätensä pääsi päälle antaakseen Pyhän Hengen lahjan niille, jotka ovat kuolleet. Kun nämä toimitukset on tehty, he voivat päättää, haluavatko he ottaa ne vastaan. Sijaiskasteita ja -konfirmointeja suoritetaan vain temppeleissä.
Temppelissä sinulla voi myös olla erityinen tilaisuus tulla kastetuksi omien kuolleiden sukulaistesi puolesta. Kun teet sukututkimusta, löydät tietoja esivanhemmistasi. Se, että menet temppeliin ja saat kasteen ja konfirmoinnin heidän puolestaan, voi olla suurenmoinen ja henkilökohtainen kokemus.
Voit tehdä tämän palveluksen vanhempien, isovanhempien, sisarusten, tätien, setien, enojen, serkkujen ja muiden puolesta. Perheet voivat vahvistua tämän ystävällisen teon ansiosta. Voit tuntea syvempää yhteyttä sukuusi ja olla lähempänä Jumalaa. Tämä yhteenkuuluvuuden tunne voi antaa sinulle voimaa, suuntaa ja luottamusta, ja se siunaa sinua lukemattomilla tavoilla. Voit löytää rauhaa ja näkemystä omaan elämääsi, kun etsit tietoja esivanhemmistasi ja palvelet heitä. Ymmärrät Vapahtajaa ja tunnet Hänet paremmin, kun itsekin teet muiden puolesta sellaista, mitä he eivät voi tehdä omasta puolestaan.
Erityinen lupaus sinulle
Vanhin David A. Bednar on sanonut: ”Kannustan teitä tutkimaan, etsimään esivanhempanne ja valmistautumaan sijaiskasteisiin Herran huoneessa omien kuolleiden sukulaistenne puolesta – –. Kun vastaatte uskossa tähän kutsuun, sydämenne kääntyy isien puoleen. Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille annetut lupaukset juurtuvat sydämeenne. – – Rakkautenne ja kiitollisuutenne esivanhempianne kohtaan lisääntyy. Todistuksenne Vapahtajasta ja kääntymisenne Hänen puoleensa syvenee ja kestää. Ja minä lupaan, että teitä varjellaan vastustajan voimistuvalta vaikutukselta. Kun osallistutte tähän pyhään työhön ja rakastatte sitä, teitä suojellaan nuoruudessanne ja koko elämänne ajan.” (”Lasten sydämet kääntyvät”, Liahona, marraskuu 2011, s. 26–27.)
