2010–2019
Ia Uwen Kesempwal en Pilahn en Atail Koht!
Oakotohpe 2016


Ia Uwen Kesempwal en Pilahn en Atail Koht!

Kitail kepwehpwehki mihmi nan pwungen marain oh mehlel kapwuriamwei tohto me I kin medewe ma kitail sohte kin kesempwaliki dahme kitail ahneki.

Ia wen kapai me kitail ahneki ni atail kak pwurehng kapokonpene nan sampah pwon pahn kaweid oh kaun en atail soukohp oh Presidend, Thomas S. Monson. Presiden, se poakpoakeiuk oh se utung komwi!

Ansou me I kin wie doadoahk ni ahi wia soun dake sompir, I kin udahn anahne sawas en doadoahk pisetik me kin alahldi sang komputerkan ahpw sohte kin kalap doadoahngki pein nei Komputer. Nan ahi doadoahk en ohpis ni ahi wia kaun, soun sawas kan oh sekteri kan kin seweseie wia ahi doadoahk kan ni kadek.

Soangpwukat koaros wekdekla nan pahr 1994 [kid duopwiki dueisek pahieu], ansou me I wiahla emen Kaun Lapalap. Ahi pwukoahu kihiengie ahl tohto pwe ien kak kalohk, ahpw e pil iangahki doadoahk en nan ohpis en Mwomwohdisoh—me I sohte medewehiong kak wiawi.

Dahme I pwuriamweiki, dipwsou en doadoahk me I kin doadoahngki pwe ien kak wiwia ahi doadoahk iei nei kampuder.

Nan ei mour, ehdin ei anahne esehla oh tapiada doadoahngki kompuder me udahn I sohte ese doadoahngki.

Sang nin tapio, doadoahngki computer wia mehkot me udahn apwal ohngie.

Aramas tohto me samanih doadoahngki computer kin song en padahkiheng ie mwomwen ei pahn doadoahngki computer. Irail kin kesihnen mwuri, oh re kin kihdo pehrail kan daulih pwopweie, sendin pehrail kan kin mwekid mwadang oh kin padik pitipit keyboardo.

“Kilang?” ni ngilen suwei re kin inda. “Iet mwomwen ahmw pahn wia.”

I sohte kilang. Pwe mwokid apwal ieu mwo.

Udahn I ahneki ansou laud oh apwal en koledi.

E wia ansou reirei ehu, kapwurehieng pak tohto, kanengamah; koapwoaroapwoar oh pwoson laud; iangahki sawas tohto sang ei pwoud, oh diren kihd en tehn pwoaht en saida me sohte suke me I sehse ia ede.

Ansouet, mwurin sounpar 22, soahng tohto me pid kompuder mie rehi. Mie nei email address, twitter account, oh facebook page. Pil mie nei smartphone, tablet, laptop, oh kilel. Oh mendahte ahi ohl laudalahr oh saik nohn maieng doadoahngki soahng pwukat koaros duehte irail seri sounpar-isu-kan, ahpw I pil sais mwahu.

Ahpw I diarada mehkot kesemwpwal. I diarada me uwen ahi maiengala doadoahngki kampiuder, I pil kin sohla kesemwpwaliki.

Pali laud en nan poadoapoaden en aramas, arail wehwepene kin wiawi ni uen marahrahn oahs akan. Irail kin kak kadar pakair oh alehdi pasapeng mwurin rahn ekei de sounpwong. Rahn pwukat pakair kin pekeder nan wehwe ni mwail kid samwa de pahn sehd ni mihter kid samwa pwehn lela rehn emen aramas nan ehu wasa nan sampah, oh ma e kin pwandikihla seken depe, kitail kin inenen insensuediki.

E mwomwen me ih mwomwen kitail aramas: ni ansou me kitail kin esehla mehkot, me kakete wia mehkot kopwuriamwei oh kesemwpal, kitail kin sohla ahneki pepehm en kesemwpaliki oh kin wiahkihla mehkot mwahl.

Kitail kin kesemwpaliki kaweid en ngehn sarawi?

E sohte wiahda kahpwal laud ma kitail kin sohla kesemwpwaliki neitail dipwisoun doadoahk mwahu kan oh pil kompuderkan. Ahpw e sohte mwahu atail kin sohte kesemwpwaliki en kalaudehla atail wehwe oh momour nan romgamwahu en Sises Krais. Nan Mwomwohdiso en Sises Krais, kitail alehier kaweid totho. Soangen kaweid kamarain kaselele tohto miehier retail ihme kahrehda I kin medewe ma kitail kin ni mehlel kapingki dahme kitail ahneki.

Song medewe irail wahnparon kan me iangih Sounkomouro ansou me E kalkalohk pohn sampah. Song medewe uwen kaping oh meleilei me kipehdi arail mohngiong kan oh arail madamadau kan ansou me re kilang Ih eh ketin iasadahsang mehla, oh ansou me re doahke oh kehn lipwen ohla kan en nan limeh kan. Udahn arail mour pahn wekila oh sohte duhduehte.

Medewe irail Souleng kan en nan mwei marain wet me ese oh kilang Soukohp Joseph oh rong eh padahngki duen kowpurpwurdohn rongamwahuo. Medewe ia mwomwen arail pepehm ansou me re esehla me nanleng pwurehngehr ritdahng sampah oh kamwerehdi marain oh eripit sang atail wasahn kousoan nan wein celestial.

Ahpw me keiou kesemwpwal iei en medewe iamwomwen amwail pepehm ansou me kumwail tepin esehla oh kamehlelehda me kumwail udahn wia sapwelimen Koht seri; me Sises Krais ketin pein pilada en lokolongki dipamwail kan pwe kumwail en kak pwurehng mwakelekelda; me manaman en priesthood mehlel kak katengepene kowe oh ahmw peneinei kan ansouwet oh kohkohlahte; oh me mie soukohp ieias rahn wet. E sou kaselel oh kapwuriamwei?

Ma kitail pahn medemedewe mwahu soahng pwukat koaros, ia mwomwen atail sohte pahn men pereniki towehda kaudek kan en Mwomwohdiso wet? De pwangakihda wadek pwuk sarawi kan? I pahn inda me e kak wiawi ihte ma atail mohngiong kan solahr namenek pwehn esehla duen mwekid kesemwpwal oh sarawi kan me Koht ketikihieng kitailehr. E inenen mengei ohng kitail en kak alehdi kaweid mwahu oh pwung kan me pahn kak sewesei kitail, ahpw ekei pak kitail kin sohte mehleliong nan ahl me pwung. Pak tohto kitail kin kedirepwkihla sapwung en towe teikan ahpw kin manokehla idawehn karasaras en atail Kauno. Soahng tohto me mwahu kitail kak koledi nan atail mour ahpw e kin apwal ekei pak ohng kitail en kasawieda dahme mwahu oh ia kamwahupe kan.

Soai Sansal Pwoat

Ansou me I wia pwutak pwulopwul men, kempoakepahi kan kin kalelapak rehi ahi pali en lamalam. Pak tohto I kin tepkihda kawehwe duen dahme atailo wengkihsang arailo, me duehte Mahsen en Eripit. Ah ekei pak I kin sair dahme Mwomwohdiso wet duehkihte mwomwohdiso teikan. Ahpw soahng pwukat koaros sohte kin kihieng irail ineng en men rong. Ahpw ansou me I kin kosoia duen pilahn en komour me Samatail Nanleng ketin kaunopadahr ohng Sapwellime serihkan, re kin nenenla oh kin rong.

I tamanda ahi song en mahlenihda duen pilahn en komour pohn pilakpwoht ehu nan ehu perehn kasukuhl ni imwen sarawio nan Frankfurt , Germany. I mahlenihda pwonopwon kei me weliandi mour mwohn mour wet, mour wet, oh mour mwurin mour wet rehn Samatail oh Inatail Nanleng.

Udahn I kin pereniki ehukihieng mehteikan duen padahk wet ansou me i pwulopwulo. Ni ahi kin padahngki irehn padahk wet ni pein ahi koasoi ahi mohngiong kin direkihla peren oh kaping ohng Koht me poakehng Sapwelime serihkan oh Sounkomouro me kapitkitail sang mehla oh ehl. I udahn kin kapingki padahk en limpoak, peren, oh kaopwoaroapwoar wet.

Ekei kempoakepahi kan kin koasoia me re pehm me re ese duehn padahk wet, mendahte arail sohte kin kasukuhlki nan pelien lamalam me re kekeirda ie. E mwoamwen me irail esehier me soahng pwukat koaros mehlel; oh me I kin katamankin irail mehkot me miehier nan arail mohngiong kan.

Kitail Ese Pasapeng kan!

I kamehlele me aramas koaros ahneki peidek pwukat nan arail mohngiong kan me pid arail mour. Ia wasa I kohsang ie? Dahme I wiewia sampah wet? Dahme pahn wiawi mwurin mour wet?

Peidek pwukat koaros mihmi rehn aramas sangete nin tapio. Aramas marain, oh loalokong kan kin pwilikihdi arail mour oh pai kan pwe ren kak diar pasapeng pen peidek pwukat.

I kapingki pweki rongamwahu en Sises Krais kolokol pasapeng pen peidek kesemwpwal pwukat. Kasukuhl pen pasapeng pwukat kin wiawi nan Mwomwohdiso en Sises Krais en Souleng en Imwin Rahn Akan. E kin udahn mehlel, wehwe, inen, oh mengei en esehla. Iriail kamarain, oh kitail kin padahkihong irail kisin seri sounpar silu kan kin kak wehwehki.

Riei ohl oh lih oko, kitail wia aramas soutuk kei, sohte tapi oh imwi. Kitail miehier mwohn mour wet. 1 Kitail wia udahn sapwellimen Samatail oh Inatail Nanleng me sarawi, soutuk, oh me lapalapsang koaros!

Kitail kohsang nan mwoalen Kauno atail Koht. Kitail wia kisehn kadaudok en Elohim, me Koht Wasalapalahpie. Kitail kin iang Ih mwohn mour wet. Kitail kin rong kepitie, kilang uwen lingan en sihlangih oh marainkihla Sapwellime koasondi kan.

Kumwail oh ngehi iang towehda wiekupwur lapo wasa Samatail kempoakeo ketkihda Sapwellime pilahno ong kitail—me kitail pahn kohdo sampah, alehda paliwar, esehla pilada nan pwungen me mwahu oh me sued, oh kekeirda nan soangen ahl tohto me pahn kakete apwal ma sohte pilahn wet.

Kitail koaros esehier me ni ansou me kitail ipwidi sampah oh wenihmw en nanleng retdi, kitail esehier me kitail solahr taman atail mour mwohn mour wet. E pahn mie kahpwal, insensued oh pil kasongsong. Ahpw kitail esehier me atail pahn alehda paliwar wia mehkot me udahn kesemwpwal ong kitail. Oh, kitail kasik me kitail pahn mwadangete esehla pilada me mwahu kan, powehdi kasongsong kan en sehdan, oh ehu rahn pwurala rehn Samatail oh Inatail nanleng.

Kitail ese me kitail pahn wiahda dihp oh sapwung tohto—me kakete laud. Ahpw kitail pil ese me Sounkomour,Sises Krais inoukidahr me e pahn ketdo sampah, sohte wiahda sapwung, oh piladahr en pwilikihdi Ah mour ohng meirong soutuko. Kitail ese me ma kitail pahn mweidehng Ih atail mohngiong unsek, koapwoaroapwoarki Ih, oh nantihieng wen atail kak koaros en idawehn Ih, kitail pahn kak kamwakelekelda oh pwurala rehn Samatail Nanleng.

Eri, pwehki atail pwoson tohnmetei en Sises Krais, kitail piladahr en idawehn Sapwellimen Sahm Nanleng pilahn wet sang ni saledek en pilipil me kitail kolokol.

Ihme kahrehda atail mihmihki met pohn sampah kaselele—pwehki Koht ketikiheng kitailehr ansou mwahu wet, oh kitail piladahr en idawehn. Atail mour pohn sampah wet pahn ididi ansou me kitail pahn mehla. Ahpw soahng koaros me pid kowe oh ngehi sohte pahn sohrala. Pali ngenitail kan pahn wie momour oh awiawih Iasadao—me wia kisakis iou sang Samatail nanleng oh Sapwelime Ieros Sises Krais. 2 Ni ansoun Iasadahu, paliwaratail kan oh pali ngenitail kan pahn pwurehng wiahla ehu oh kitail sohla pahn kehn medek oh atail kaluet en sampah kan.

Mwurin Iasadao, kitail pahn ale kadeik. Kitail koaros pahn iang komourla oh iang sohsohki wei kan nan wein Koht, ahpw irail akan me kin liki Koht oh kin rapahki pwe ren idawehn Sapwellime kosoned kan oh tiahk sarawi kan pahn sohsohki wei me keieu laud, lingan oh kaselel mehlel.

Rahn en Kadeiko pahn wia rahn meleilei oh kempoake ehu—rahn ehu me mohngiong olahr kan pahn insenamwahula, oh me kin ahneki pahtou pahn ahneki peren en kaping, oh soahng koaros pahn pwungila.3

Ei, e pahn mie insensued laud pwehki dipatail kan. Ei, e pahn mie koluhla oh pil insensued, pwehki atail sapwung kan, karaun mwahl akan, oh atail ketihwo kan me kahrehieng kitail atail sohte kak iang mih nan dake me keieu laud.

Ahpw I liki me kitail sohte pahn itarikihte sapwelimen Koht kadeiko, ahpw kitail pahn pil pwuriamweikihla oh perenikihda Sapwelime mahk, kalahngan, kadek oh limpoak ohng kitail Sapwelime serihkan. Ma atail ineng oh wiewia kan pahn mwahu, oh ma kitail pwoson Koht ieias, kitail udahn pahn kak kasik dahme Moroni kosoiahier “me pid rahn lap en kadeik rehn Siohwa, Sounkapwung Soutuko.”4

Pro Tanto Quid Retribuamus

Riei ohl oh lih akan, oh kempoakepahi kan, e sou kin audehkihda mehkot kaselel atail mongiong kan oh madamadau kan oh ling ni atail kin medemedewe duen pilahn en komour me Samatail limpoako kaunopadahr ohng kitail? De kitail sou kin ahneki peren pwehki atail kak ese me dahme pahn kohdo ohng koaros akan me kin idawehn Kauno udahn pahn mwahu oh kaperen?

Ma kumwail saikinte ahneki soangen pepehm pwukat, ah I luke kumwail en rapahki, onopiki, oh medemedewe duen kaweid mengei me mehlel kan en rongamwahu kapwurpwurdohu. Douloali ire poatopot mehlel kan.”5 Mweideng irail en kadehdehong kumwail duwen sarawi en pilahn en komouro.

Ma kumwail ahnekihier soangen pepehm pwukat nan amwail mour, I peidek rehmwail, “[Kumwail] kak kehn rahnwet?”6

Me keren ahi pil ahnekihdi ansou mwahu en seilokla Belfast, Ireland. Ansou me I mimihseli wasahu, I kilangada sain ehu oh mie inting kei powe me kosoia “Pro tanto quid retribuames.” De, “ Dahme kitail kak kihla pwehn pwainla soangen kalahngan pwukat?”7

Ih luke emen emen kitial en alehda peidek wet. Dahme kitial kak kihla ni itaiht ong ni mweked wet ni marain oh mehlelo Koht ketikihdong pwoatail?

Samatail kempoakeo peki retail en momourki kaweid kan me kitail alehier oh idawehn ahl me pein Ih ketin kaunopadahr. Eri, kitail eimah oh likih kaweid en Ngehno, oh kitail ehukihong kempoakepahtail sang ni atail koasoi oh wiewia duwen rongamwahu kaselel en Sapwellimen Koht pilahn en peren. Kitail en mwekidiki pwehki atail poakehng Koht oh Sapwellime serihkan, pwe irail iei rietail. Met kak wia tepin dahme kitail kak wia pwehn kapwung kalahngan tohto kan.

Ehu rahn, aramas koaros pahn poaridi oh kedehdehki me koasoandi en Koht koaros udahn mehlel oh pwung, oh Sapwellime pilahn me unsek.8 Ohng komwi oh ngehi, kitail tepida rahnwet. Kitail iangih soukohp en mahs iei Jacob, oh padahngki “Ia uwen kesepwalpen pilahn en atail Koht!”9

Met me wia ahi kadehde ni kaping mwuledek ong Samatail Nanleng, ni ahi pwilikihdihong kumwail kapai, ni mwaren Sises Krais , amen.