2019
Vapahtajan tavalla – kasvua neljällä tärkeällä osa-alueella
Tammikuu 2019


Vapahtajan tavalla – kasvua neljällä tärkeällä osa-alueella

Emme tiedä paljoakaan siitä, kuinka Jeesus Kristus varttui, mutta Luuk. 2:52 antaa meille ison vihjeen.

Kuva
woman rappelling

Valokuva naisesta, joka laskeutuu köysien varassa Getty Images

”Siis minun pitää tehdä… mitä?”

Olin kuunnellut. Ihan oikeasti olin. Ohjaaja oli tarkistanut varusteeni, oli näyttänyt minulle tarkasti, kuinka vapauttaa köyttä, oli jopa katsonut minua suoraan silmiin ja sanonut: ”Minä EN anna sinun pudota!”

Mutta sinä ratkaisevana hetkenä minä vain seisoin: tärisin ja hikoilin, kun katsoin olkani yli ja alas… aivan alas, tietäen, että minun oli otettava se ensimmäinen askel.

Kalliojyrkänteen yli.

Kenties ette ole olleet minun tilanteessani – kirjaimellisesti astumassa kalliojyrkänteen yli toivoen, että olette valmistautuneet riittävästi laskeutuaksenne turvallisesti alas köyden avulla. Mutta todennäköisesti olette olleet siinä tilanteessa hengellisesti. Nimittäin kun olette tutkineet pyhiä kirjoituksia itseksenne ja olette kuulleet opettajien todistavan tosi opista ja periaatteista. Tunnette Hengen kutsuvan teitä toimimaan tavoilla, jotka auttavat teitä tulemaan enemmän Vapahtajan kaltaisiksi. Olette innostuneet ottamaan tämän askeleen ja näyttämään Herralle, kuinka sitoutuneita olette Hänen evankeliumiinsa.

Sitten ajattelette: ”Kuinka minä sen teen?”

Ja se, mikä näytti vain hetki sitten niin selkeältä ja mahdolliselta, ei enää tunnukaan siltä. Siinä te olette – seisomassa hengellisen jyrkänteen reunalla, epävarmana siitä, onko teillä oikeat varusteet tai oletteko valmiita toimimaan saamanne totuuden pohjalta.

Jeesuksen Kristuksen kaltaiseksi tuleminen: Kuinka se tehdään?

Aloita alusta

Vapahtaja aloitti elämänsä kuolevaisuudessa samalla tavoin kuin te ja minä: pienenä vauvana. Ja aikanaan meidän laillamme Jeesus alkoi kasvaa (ks. OL 93:11–17). Hän opetteli kävelemään, puhumaan ja nauramaan. Hän opetteli tekemään työtä, lukemaan ja tulemaan toimeen ihmisten kanssa.

Itse asiassa siitä, miten Herra ”varttui”, kerrotaan jakeessa Luuk. 2:52: ”Jeesukselle karttui ikää ja viisautta; Jumalan ja ihmisten suosio seurasi häntä.”

Jos haluamme, että meistä tulee Vapahtajan kaltaisia, voimme noudattaa Hänen esimerkkiään.

Tarkastellaanpa siis tätä mallia ja katsotaan itse, kuinka tuleminen Jeesuksen Kristuksen kaltaiseksi on mahdollista!

Kartuta viisautta

Jumala on luonut meidän mielemme sellaiseksi, että sillä on hämmästyttävä kyky arvioida, käsitellä ja ottaa käyttöön tietoa. Faktoja, numeroita, taitoja, menetelmiä – sen tiedon määrä, jota pystymme kartuttamaan, on miltei rajaton!

Mutta Vapahtajan tavoin me pyrimme siihen, että meille karttuu viisautta, ei ainoastaan tietoa. Viisaus on sitä, että pystymme oikealla tavalla käyttämään tietoa, ymmärtämään valintojamme ja tekemään hyviä päätöksiä.

”Viisauteen sisältyy tiedon oikea käyttäminen”, opetti vanhin James E. Talmage (1862–1933) kahdentoista apostolin koorumista.1 Hän selitti myös, kuinka Vapahtaja hankki viisautta: ”Hän hankki tietoa tutkimalla ja sai viisautta rukoilemalla, ajattelemalla ja ponnistelemalla.”2 Alma opetti poikaansa Helamania: ”Oi muista, poikani, ja opi viisautta nuoruudessasi, niin, opi nuoruudessasi pitämään Jumalan käskyt” (Alma 37:35, kursivointi lisätty). Ajattelepa: usko, tutkiminen ja kuuliaisuus lisäävät kykyämme hankkia tietoa ja kartuttaa viisautta!

Kartuta ikää ja voimia

Nefi oli iso ja vahva. Hän oli pyhien kirjoitusten mukaan ”isokokoinen” (1. Nefi 2:16). Minä en ole. Nefin fyysiset voimat oli luotu toteuttamaan hyvin erilaisia toimintoja kuin minun fyysiset voimani, koska Herralla oli Nefiä varten erilaisia tehtäviä. Nefin piti rakentaa laiva, löytää ruokaa perheelleen ja auttaa heitä matkaamaan erämaassa.

Meidän fyysisessä kehossamme on se, mitä tarvitsemme elääksemme kuolevaista elämää ja nauttiaksemme siitä. Jumalan jumalallisen suunnitelman mukaisesti vastasyntyneelle lapselle karttuu ikää ja voimia ajan kuluessa. Meidän ei tarvitse varttuessamme kasvattaa itsellemme mitään lisäelimiä tai -raajoja – kaikki osat on jo luotu osaksi kehoamme. Ei tarvita mitään ylimääräistä kokoamista! Mutta palvellaksemme Jumalaa ja lähipiirissämme olevia meidän täytyy ylläpitää kehomme terveyttä.

Meidän fyysinen ruumiimme on täydellisesti suunniteltu temppeli eli asumus meidän hengellemme (ks. 1. Kor. 3:16–17; 6:19–20). Presidentti Russell M. Nelson on opettanut: ”Teidän ruumiinne luonnollisine lahjoineen on suurenmoinen Jumalan luomus. Se on lihasta rakennettu maja – henkenne temppeli.”3

Kehomme saattaa kokea vaikeita fyysisiä haasteita, vammoja ja kipua, koska elämme kuolevaisuuden kokemuksessa, mutta taivaallinen Isämme on suunnitellut kehomme niin, että voimme täydellisen onnistuneesti saavuttaa mahdollisuutemme elämässä.

Kuva
young man at the top of mountain

Kartuta Jumalan suosiota

Vanhin Jeffrey R. Holland kahdentoista apostolin koorumista on opettanut: ”Koko iankaikkisuuden ensimmäinen suuri totuus on se, että Jumala rakastaa meitä koko Hänen sydämestään, väkevyydestään, mielestään ja voimastaan.”4

Jumala rakastaa sinua. Silloinkin kun sinulla on huono päivä, Hän rakastaa sinua – kaikkine vahvuuksinesi, heikkouksinesi, kysymyksinesi ja toiveinesi. Kuinka siis Jumalan suosio voi seurata sinua? Näytä Hänelle, että sinäkin rakastat Häntä!

Jeesus sanoi kerran opetuslapsilleen: ”Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni” (Joh. 14:15). Kuuliaisuutesi osoittaa rakkautesi Jumalaa kohtaan. Aulis kuuliaisuutesi pienissä päivittäisissä toimissa voi valmistaa sinua vastaamaan, kun Hän esittää kutsujaan tulevaisuudessa, ja saavuttamaan vielä suurempiakin asioita.

Kartuta ihmisten suosiota

Yllätys! Se, että sinulla on eniten sosiaalisen median seuraajia, ei tarkoita sitä, että ihmisten suosio seuraisi sinua.

Jeesus näytti erilaisen tavan vaikuttaa muihin – ja keiden Hän antoi vaikuttaa Häneen. Hän ”kulki ympäri maata, teki hyvää – –, sillä Jumala oli hänen kanssaan” (Ap. t. 10:38).

Presidentti Henry B. Eyring, toinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa, on sanonut kerran: ”Muistan yhä kuin eilisen päivän ne ystävät, joilla oli hyvä vaikutus elämääni kauan sitten. He ovat menneet, mutta muisto heidän rakkaudestaan, esimerkistään, uskostaan ja todistuksestaan kohottaa minua yhä.”5

Sinä voit kasvattaa vaikutustasi olemalla ystävä, jolla on hyvä vaikutus jonkun elämään! Nuorten voimaksi -kirjasessa opetetaan, kuinka voit tehdä sen: ”Osoita aitoa kiinnostusta muita kohtaan, hymyile ja ilmaise heille välittäväsi heistä. Kohtele jokaista ystävällisesti ja kunnioittavasti ja vältä tuomitsemasta ja arvostelemasta lähimmäisiäsi. – – Yritä erityisesti olla ystävä niille, jotka ovat ujoja tai yksinäisiä, joilla on erityisiä tarpeita tai jotka eivät tunne kuuluvansa joukkoon.”6

Ajattele niitä henkilöitä, joita vilpittömästi ihailet ja kunnioitat – joita sinä suosit. Mitä sellaisia ominaisuuksia he ovat kasvattaneet itsessään, jotka muistuttavat sinua Jeesuksesta Kristuksesta? Sillä niin hyviä kuin ystävämme saattavatkin olla, niin kaikkein paras ystävämme on Jeesus Kristus ja Hänen esimerkkinsä on se, jota me haluamme seurata!

Kuva
Jesus sitting with a child

Hänen valossaan, Greg K. Olsen

Kaikki liittyy toisiinsa

”Jeesukselle karttui ikää ja viisautta; Jumalan ja ihmisten suosio seurasi häntä” (Luuk. 2:52). Kun noudatat Vapahtajan kasvun mallia, huomaat, että nämä osatekijät liittyvät yhteen täydellisesti ja sinusta tosiaan tulee enemmän Hänen kaltaisensa. Sinun mielesi, kehosi ja henkesi toimivat yhdessä sinun hyväksesi, ja sinä pystyt siunaamaan monien muiden elämää ja palvelemaan Jumalaa koko sydämestäsi, väkevyydestäsi, mielestäsi ja voimastasi! (Ks. OL 4:2.)

Viitteet

  1. James E. Talmage, Uskonkappaleet, 1985, s. 110.

  2. James E. Talmage, Jeesus Kristus, 1986, s. 78.

  3. Russell M. Nelson, ”Olemme Jumalan lapsia”, Liahona, tammikuu 1999, s. 101.

  4. Jeffrey R. Holland, ”Huomenna Herra tekee teidän keskellänne ihmetekoja”, Liahona, toukokuu 2016, s. 127.

  5. Henry B. Eyring, ”Tosi ystävät”, Liahona, heinäkuu 2002, s. 32.

  6. Nuorten voimaksi, kirjanen, 2011, s. 16.