Joulun henki

Rakkaat veljeni ja sisareni, olen kiitollinen siitä, että saan olla kanssanne tässä maailmanlaajuisessa jouluhartaudessa. Ylevä musiikki ja sanat ovat koskettaneet sydäntämme. Ne ovat tuoneet mukanaan joulun todellisen hengen, ilon, joka tulee Herran Jeesuksen Kristuksen palvelemisesta ja rakastamisesta. Meitä yhdistää meidän rakkautemme ja omistautumisemme Häntä kohtaan.

Tuo jumalanpalveluksen tunne kasvaa joka kerta kun luen pyhiä kirjoituksia, jotka auttavat minua tietämään, kuka Hän oli ja kuka Hän on. Tämän lukemisen ja rukoilemisen pohjalta olen oppinut tuntemaan Jeesuksen Jehovana, joka taivaallisen Isämme ohjauksessa oli kaiken Luoja. Paavali kuvaili sitä tällä tavoin:

”Monet kerrat ja monin tavoin Jumala muinoin puhui isillemme profeettojen suulla,

mutta näinä viimeisinä aikoina hän on puhunut meille Pojassaan, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi ja jonka välityksellä hän myös on luonut maailmat.

Poika on Jumalan sädehtivä kirkkaus, hänen olemuksensa kuva, ja hän ylläpitää kaikkea olemassa olevaa sanansa voimalla. Toimitettuaan puhdistuksen synneistä hän on asettunut korkeuksissa istuimelleen Majesteetin oikealle puolelle.

Näin hänestä on tullut enkeleitä suurempi, yhtä lailla kuin hänen saamansa nimi on enkelien nimiä ylhäisempi.

Ei Jumala ole yhdellekään enkelille milloinkaan sanonut: – Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin. Ei myöskään näin: – Minä olen oleva hänen Isänsä, ja hän on oleva minun Poikani.

Kun Jumala jälleen tuo Esikoisensa maailmaan, hän sanoo: – Kaikki Jumalan enkelit kumartakoot häntä.”¹

Jeesuksen syntyessä Betlehemissä enkelit lauloivat ja – kuten oli profetoitu – uusi tähti ilmestyi valaisemaan taivasta kunnioittaen Jumalan Pojan saapumista kuolevaiseen elämään.

Hän on meidän yläpuolellamme, ja silti Hänen kuolevaisuuteen syntymistään ympäröivät tapahtumat antavat meille tunteen siitä, että Hän on meidän lähellämme. Hän teki valinnan laskeutua valtaistuimeltaan Isän oikealla puolella tullakseen kuolevaisuuteen. Hän teki sen rakkaudesta Isänsä jokaista poikaa ja tytärtä kohtaan, joka syntyisi maailmaan. Hän teki sen rakkaudesta teitä ja minua kohtaan.

Jeesus olisi voinut syntyä mihin tahansa tilanteeseen. Hän syntyi kuitenkin vaatimattomissa oloissa pienessä kylässä. Paimenet toivottivat Hänet tervetulleeksi. Innoitus ohjasi myöhemmin muutamia tietäjiä kumartamaan Häntä. Poliittinen johtaja määräsi Hänet surmattavaksi. Hänet piti viedä vieraaseen maahan, jotta Hänen henkensä varjeltuisi. Kun enkeli kertoi Hänen kuolevaisille vanhemmilleen, että Hän voisi palata kotimaahansa, he veivät Hänet Nasaretiin. Hän vietti siellä lähes 30 vuotta kasvaen ja työskennellen puuseppänä, ennen kuin Hänen julkinen palvelutehtävänsä alkoi.

Saatatte minun tavoin ihmetellä, miksi oli tarpeen, että Jumalan täydellinen Poika lähetettiin sellaiseen tehtävään. Muistatte, kuinka Hän kuvaili kutsumuksensa nöyrää hyväksymistä:

”Enhän minä ole tullut taivaasta tekemään oman tahtoni mukaan, vaan täyttämään lähettäjäni tahdon.

Ja lähettäjäni tahto on, etten minä anna yhdenkään niistä, jotka hän on uskonut haltuuni, joutua hukkaan, vaan viimeisenä päivänä herätän heidät kaikki.

Minun Isäni tahtoo, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on ikuinen elämä. Viimeisenä päivänä minä herätän hänet.”²

Jeesus osoitti rakkautensa ja nöyryytensä. Huolimatta valta- ja majesteettiasemastaan Isänsä luona Jeesus valitsi maanpäällisiksi opetuslapsikseen tavallisia ihmisiä, kuten kalastajia, veronkantajan ja kiivailijan.

Hän saarnasi ja oli tekemisissä spitaalisten, sairaiden, raajarikkoisten ja halveksittujen keskuudessa. Hän rakasti alhaisimpia heidän keskuudessaan ja hyväksyi heidät, vaikka Hän oli tullut alas taivaan korkeuksista. Hän palveli heitä, rakasti heitä ja kohotti heitä.

Hänen merkittävä rakastava hyväntahtoisuutensa ja itsehillintänsä kasvoi vieläpä Hänen maanpäällisen palvelutehtävänsä lopussa. Hän kohtasi vastustusta ja vihaa, jonka Hän tiesi kuuluvan palvelutehtävään, johon Hänet oli kutsuttu ja jonka Hän oli ottanut vastaan. Tehtävänä oli kärsiä kaikkien niiden ihmisten syntien ja heikkouksien tähden, jotka tulevat elämään kuolevaisuudessa.

Muistatte Jaakobin sanat, kun hän opetti kansalleen Jeesuksen Kristuksen sovituksesta:

”Oi kuinka suuri on meidän Jumalamme pyhyys! Sillä hän tietää kaiken, eikä ole mitään, mitä hän ei tietäisi.

Ja hän tulee maailmaan voidakseen pelastaa kaikki ihmiset, jos he kuulevat hänen ääntään; sillä katso, hän kärsii kaikkien ihmisten tuskat, niin, jokaisen elävän olennon tuskat, niin miesten, naisten kuin lastenkin, jotka kuuluvat Aadamin sukuun.

Ja hän kärsii tämän, jotta ylösnousemus tulisi kaikkien ihmisten osaksi, jotta kaikki seisoisivat hänen edessään suurena tuomiopäivänä.”³

Pienokainen Betlehemin seimessä oli Jumalan Poika, jonka Isä lähetti meidän Vapahtajaksemme. Hän on Isän ainosyntyinen Poika lihassa. Hän on meidän esikuvamme.

Jotta meillä olisi joulun henki, meidän täytyy pyrkiä rakastamaan kuten Hän rakasti. Hänen sanansa teille ja minulle ovat nämä: ”Rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä.”⁴

Näissä sanoissa te voitte tuntea joulun hengen, kuten minäkin. Olen tuntenut valoa ja toiveikkuutta, jotka tulevat Pyhän Hengen vaikutuksesta aina kun muistan ja pohdin maailman Vapahtajan esimerkkiä.

Minulle ehkä suloisin muistaminen on ollut se, että Herra on valmis auttamaan meitä, mitä tahansa meille tapahtuukin. Kuten Mormon opetti:

”Sillä katso, Jumala, joka tietää kaiken ja on ikuisuudesta ikuisuuteen, katso, hän lähetti enkeleitä palvelemaan ihmislapsia, ilmoittamaan Kristuksen tulemisesta; ja Kristuksen kautta tulisi kaikki hyvä.

Ja Jumala myös julisti profeetoille omalla suullaan, että Kristus tulisi.

Ja katso, erilaisin tavoin hän ilmaisi ihmislapsille sitä, mikä oli hyväksi; ja kaikki, mikä on hyvää, tulee Kristuksesta; muuten ihmiset olisivat langenneita, eikä mikään hyvä voisi tulla heidän osakseen.

Sen vuoksi, enkelien palveluksen kautta ja jokaisesta sanasta, joka lähti Jumalan suusta, ihmiset alkoivat osoittaa uskoa Kristukseen, ja niin he uskon kautta tarttuivat kaikkeen hyvään; ja näin oli Kristuksen tulemiseen asti.

Ja hänen tultuaan ihmiset myös pelastuivat uskon kautta hänen nimeensä, ja uskon kautta heistä tulee Jumalan lapsia. Ja niin totta kuin Kristus elää, hän puhui nämä sanat meidän isillemme, sanoen: Mitä tahansa sellaista te pyydätte Isältä minun nimessäni, mikä on hyvää, uskossa uskoen saavanne, katso, se annetaan teille.”⁵

Tänä aikana monet teistä rukoilevat voimaa kestää koettelemuksia, jotka tuntuvat koettelevan teitä äärirajoillanne. Todistan, että Vapahtaja ja Isä ovat kuulleet teitä, kun olette pyytäneet apua ja sitä, mikä on hyväksi teille sekä niille, joita te rakastatte ja palvelette.

Vastaukset tulevat, kuten ne tulivat profeetta Joseph Smithille. Tunnistatte Josephin avunpyyntörukouksen olevan kuin oma rukouksenne. Ja te tunnette Herran rakkauden Josephia ja teitä itseänne kohtaan Hänen lohdullisessa vastauksessaan Josephin anomiseen. Joseph rukoili:

”Oi Jumala, missä olet, ja missä on maja, joka kätkee piilopaikkasi?

Kuinka kauan kätesi viipyy ja silmäsi, niin, puhdas silmäsi katsoo iankaikkisista taivaista kansasi ja palvelijoidesi kohtaamaa vääryyttä ja heidän huutonsa tunkeutuvat sinun korvaasi?”⁶

Ja Herra vastasi, kuten Hän voi vastata teille ja minulle:

”Rauha olkoon sielullesi; vastoinkäymisesi ja ahdinkosi kestävät vain pienen hetken,

ja sitten, jos kestät ne hyvin, Jumala korottaa sinut korkeuteen; sinä voitat kaikki vihollisesi.

Ystäväsi seisovat rinnallasi, ja he tervehtivät sinua jälleen lämpimin sydämin ja ystävällisin käsin.”⁷

Tiedän omakohtaisesti, että lupaukset ovat varmoja teille, minulle ja niille, joita rakastamme. Herra on tuntenut meidän tuskamme. Hän teki sen valinnan rakkaudesta meitä kohtaan. Hän osaa auttaa meitä tuntemaan rauhaa vastoinkäymisissä, vaikka koettelemus jatkuukin. Hän lähettää ystäviä enkeleinä seisomaan rinnallanne ”lämpimin sydämin ja ystävällisin käsin”. Oma sydämemme muuttuu parempaan suuntaan, kun kestämme henkilökohtaisia koettelemuksia uskoen Häneen.⁸ Ja tuon muutoksen myötä meistä itsestämme tulee ystäviä, joita Herra voi lähettää enkeleinä muiden luokse.

Herran todistajana todistan, että Betlehemissä syntynyt pienokainen on Jeesus Kristus, Jumalan rakas Poika. Lupaan, että kun pyydätte taivaalliselta Isältä uskossa ja Jeesuksen Kristuksen nimessä, niin Henki tuo rauhan tunteen teille ja rakkaillenne.

Ilmaisen rakkauteni teitä kohtaan ja toivon, että teillä olisi riemullinen joulunaika – tänä vuonna ja aina. Jeesuksen Kristuksen pyhässä nimessä. Aamen.