2011
Kesihnen nan Wasa Sarawi Kan
November 2011


Kesihnen nan Wasa Sarawi Kan

Atail kin ehuong Samatail Nanleng—me iangahki atail kapakap kan ong Ih oh Sapwellime kamarain ong kitail—anahn pwe kitail en powehdi melimel kan oh kasongosong kan en mour.

Kompoakapahi riei ohl oh lih akan, kitail karongehier padahk mwahu ni menseng wet, oh I kepinga emenemen me iang patehng tiepene wet. Se inenen kalahnganki en Elder Robert D. Hales eh kak pil patehng kitail oh eh rosondahr. Se poakpoakeiiuk, Bob.

Ni ei kin wie medemedewe dahme I men kosoia ong kumwail nimenseng wet, I pehmada en ehukiong kumwail ei iren madamadau kei oh pepehm kei me I leme kesempwal ong ansouwet. I kapakapki me Kauno pahn ketin kaweidie nan ei pato.

I mihier pohn sampah erein sounpar 84 met. Pwe I en ekis kawehwe, I ipwidi nan pahrohte me Charles Lindbergh tepin katanga sounpihr sohte uhdi sang New York lel Paris nan sounpihr me misihn ehute oh wasahn mwomwohd ehute. Laud me wekilahr nan sounpar 84 sang ansouo leledohr met. Wereilahr en aramas kin pwurpwure maramo. Ni mehlelo, me mehn mahs ko kin wie ouramaniki wialahr me kitail kin wie momouriki nan ehuehu rahn. Oh pwehki science oh technology en atail mwehi et eh pil nohn mwadang en wekidekla, kitail pil kerenieng sohte kak mwadang kasukuhliki duwen wekidekla pwukat—ma mehlel kitail kin kak ekiste pil wehwehki. Ong irail akan me kin tamatamante duwen atail kin kapir delepwohn ni dail nempehkan oh misihn en daip kan, technology en rahnpwukat uhdahn kapwuriamwei mehlel.

Me pil mwadang en wekiwekidek nan mwehi et iei lamalam en aramas me pid dah me pwung oh konehng. Soangen mwekid kan me mehn mahs ko suwediki oh peliki, nan mwehiet aramas solahr wiahki mehkot oh me tohto kin pwungki.

I ahpwtehn wadek nan Wall Street Journal mehkot me ntingda sang Jonathan Sacks, chief rabbi en Britain, me iei sounpadahk lap en mehn Suhs me mih Britain. Soahng tohto e ntingih, ahpw ehu me e nda: “Nan sounpar kan en 1960 kerenieng pwihn en aramas koaros nan wehi kan en Pali Kapi en sampah ahniki wekideklahn lamalam, ni arail kesehla tiahk en kaunda ineng. Ihte me ke anahne, me pwihn en Beatles kouliki, iei limpoak. Padahk kan en Judaism oh Christianity me tepisang nan pwuhk sarawio lekidekla. Me uhd weliandi iei [lepin mahsen wet]: [Wia] sohte lipilipil me mwahu ong uhk. Kosonned Eisek-o uhd wialahr Iren Sawas Eisek Me Sohte Idihd.”

Rabbi Sacks doula ni eh mwoaroskihla:

“Kitail kin kesekesehla mwahl atail lamalam mwakelekel kan duwehte atail kin kesekesehla mwahl neitail mwohni. …

“Mie wasa tohto [nan sampah] me pelien lamalam solahr katepe oh sohlahr tiahk me kin uhweng madamadau me kin kangoange aramas en netseli mwahl, kesehla mwahl mwohni, likawih likou kapwatapwat dauliala, oh suweikiseli, pwehki ke warohng. Padahk en mour mwakelekel wialahr sdail en mahs, aramas luwet me kin pwunodki kadeikpen loale, oh kehkehlik me keieu ngihl laud iei ‘Komw sohte pahn dierekda.’”1

Riei ohl akan oh lih akan, ih soahng wet—me paisuwed—me kin wiawi nan pali laud en sampah me kapil kitail. Kitail kin salohki oh pwunodiki ma ia mwomwen atail pahn pitsang soangen sampah wet? Soh. Ni mehlel, kitail ahniki rongamwahu en Sises Krais nan atail mour, oh kitail esehier me mour mwakelekel kaidehkin ongete mehn mahs, kadeikpen loaletail kin kaweidih kitail, oh kitail kin pein pwukoahki atail wiewia kan.

Mendahte sampah eh kin wekidekla, kosonned en Koht kin duweduwehte kohkohlahte. Re sohte wekila; oh re sohte pahn wekidekla. Kosonned Eiseko iei ihte mwo—kosonned kei. Re sohte wia iren sawas kei. Ehuehu kosonned oko kesempwal oh anahn rahnwet duwehte nan ansou me Koht ketikihong seri kan en Israel. Ma kitail pahn rongete, kitail pahn rong kapitien Koht kapwkapwurehiong, mahmahseniong kitail ansou wet:

“Kumwail sohte pahn ahneki emen koht tohrohr mwohi.

“Kumwail sohte pahn wiahiong kumwail dikedik en eni de sansal en mehkot. …

“Kumwail sohte pahn kasaminehla mwarei, pwe ngehi, Kauno, amwail Koht. …

“Kumwail tamataman rahnen Sapad, oh wiahki rahn sarawi. …

“Kumwail wauneki samamwail oh inamwail kan. …

“Kumwail sohte pahn kemehla aramas.

“Kumwail sohte pahn kamwahl.

“Kumwail sohte pahn pirap.

“Kumwail sohte pahn karaun likamwohng aramas emen. …

“Kumwail sohte pahn noahrok.”2

Atail koasoandi en wiewia kan me sansal oh dehde; oh e sohte kak wekidekla. E dierek nan Kosonned Eisek-o oh pil nan Kapahrek en Pohn Dohl, me Sounkomouro ketikihda ansou me e kin ketiket pohn sampah. E kin dierek nan Sapwellime padahk kan. E pil kin dierek nan mahsen kan en kaudiahl en mwehi wet.

Samatail Nanleng kin duweduwehte aio, rahnwet oh kohkohlahte. Soukohp Mormon padahkihong kitailehr me Koht duweduwehte “sangete ni tapio oh pil pahn kohkohlahte soutuk.”3 Nan mour wet me kerenieng soahng koaros kin wekidekseli kitail kak kehliki Koht me ketin rasehng peipwung ehu de angke me kitail kak tengedieng oh sileikitaildi, pwe kitail en dehr peilahng nan wasa keper kan.

Mwein ekei pak kumwail kin wiahki me mouren sampah me aramas teikan perepereniki mesen kaperensang amwail mour kan. Ekei kumwail mwein pehm me kumwail irairdi pwehki koasoandi en wiewia me kitail kin mouriki nan Mwomwohdiso wet. Ahpw riei ohl akan oh lih akan, I kalohkihong kumwail, me sohte mwahn mehkot me kak audehkihla atail mour kan peren de popohl nan ngenitail kan laudsang Ngehn Sarawi-o me kak ketidohng kitail ni atail kin idawehn Sounkomouro oh kapwaiada kosonned akan. Ngehn Sarawi sohte kak ket ni soangen kemwekid kan me palilaud en sampah kin towehda. Wahnpoaron Pohl ketihtihkiong kitail mehlelo: “Pwe mehmen me sohte kin ahneki Ngehn Sarawi, e sohte kak ale kisakis kan me kin pwilisang rehn Ngehno. E pil sohte kak wehwehki soahng pwukat, pwe e kin wiahki mehkot mwahl. Ngehn Sarawihte me aramas kak kasawiheki mehkot ni pali ngehn.”4 Lepin mahsen aramas me sohte ahniki Ngehn Sarawi kak wehweki sohte lipilipil rehtail ma kitail pahn mweidehng pein kitail en wia met.

Kitail anahne tetehk mwahu nan mour wet me dohlahsangehr soahng koaros me pid pali ngehn. E kesempwal kitail en soikala me kin pelian atail lamalam kan, pwe kitail en dehr katiasang dahme kitail keieun inengieng: mour soutuk nan wehin Koht. Miehte ansou me kitail pahn lelohng apwal, pwe ih duwen mour wet. Ahpw kitail pahn ahpwete onopada en sohpai apwal pwukat, pwehn kasukuhlsang, oh powehdi ma kitail poahsoanikihda rongamwahuo oh limpoak en atail Sounkomour nan atail mohngiong. Soukohp Aiseia mahsanih, “Pwehki aramas koaros pahn weweidiki me pwung, oh popohl oh meleilei pahn kakaun kohkohlahte.”5

Pwehn kak mihmi nan sampah ahpw sohte wia kisehn sampah, e konehng kitail en kin patohieng Samatail Nanleng sang ni atail pahn kapakap. Ihme e ketin kupwurpereniki; E pahn ketin sapeng atail kapakap kan. Sounkomouro poahngoangkihieng kitail, duwen me ntingdi nan 3 Nephi 18, en “mwasamwasahn oh kapakap pwe kumwail en dehr lelohng nan songosong; pwe Satan kin anahne kumwail. …

“Eri kumwail en kin poaden kapakap ong Sahmo ni edei;

“Oh mehkoaros me kumwail pahn peki rehn Sahmo ni edei, ni me pwung, oh kamehlele me kumwail pahn alehda, kilang e pahn kin kohieng kumwail.”6

I esehla duwen manaman en kapakap ni ansou me I sounpar 12. I nantiong koadoahkehda ekis mwohni oh wie nekinekid lao lel tala limau. Ansouo iei mwehin kahpwal laud me kahdaniki Great Depression, oh tala limau wia lapalahn mwohni—ni mehlel ong pwutak me sounpar 12. I kihong ahi pahpao nei sent mweramwer koaros, me patpene lel tala limau, oh ih uhd kapwurehdohng ie nei tala limauo ni mwohni doaropwe. I ese me mie mehkot me I pilipilahne pwainiki nei tala limauo, ahpw uwen eh pil wereilahr I sohte kak taman dah. Ihte me I tamataman, me sent-o inenen kesempwal ong ie.

Ansouo sohte nait misihn en lopwolopw, eri wihk koaros ahi nohnohu kin kadarala aht likou ni wasahn lopwolopw pwehn lopwolopwda. Mwurin rahn riau, likouko kin kopwurupwurdohng kit ni me se kin kahdaniki “lopwolopw wisekesek”, oh ei nohnohu ahpw kin palangada kopwehko ni sahlo ni tihnsewen ihmwo pwehn madala.

I kapwadolong nei tala limauo nan pwekid en ai rausis jeans ehu. Ni duwen amwail mwein kasawiadahr, ai rausiso ahpw pekederlahng ni wasahn lopwolopwo oh sent-o mihmihte nan pwekido. Ni ansou me I tehkada dahme wiawi, I soumwahukihda ei pwunod. I esehier me ni wasahn lopwolopwo re kin kalapw tehk nan pwekid en rausis mwohn ar pahn lopworada. I esehier me ma sento sohte dierekda ansouo, a uhdahn e pahn pwupwisang nan pwekido nan misihn en lopwolopwo oh emen tohndoadoahk pahn uhd nainikihla pwehki e pahn sehse douluhl nein ihs mwohnio, mendahte ma e pahn men kapwurehla. I sohte nohn koapwoaroapwoariki me I pahn pwurehng kilang nei tala limauo—oh ihme ahi nohnohu pil ndahiong ie ni ansou me I kawehwehiong me nei sento mihte nan ei pwekido.

I men sento en kopwurupwurdo rehi; I anahne sento; I inenen doadoahk laud pwehn koledi sento. I esehier ansouo me soahng tehieu me I kak wia. Ni eilepen ei nsensuwedo I sohpeiong Semei Nanleng oh peki Reh ni ngidingid en silehdi nei sento nan pwekido lao lel aht kopwe wisekesengko ar pahn kopwurupwurdo.

Mwurin rahn riau me inenen reirei ongie, ni eh lelehr kuloak en kopwehko ar pahn wisikdo, I mwomwohd ni wenihmwtoko, awiawih. Ni ansou me sidohsao peidi likin ihmwo, mongiongie wie kumwukumw. Ni ahnsouohte me kopwehko lel nan ihmwo, I poarokte ahi rausiso oh tangadahla nan ahi pereo. Pehi kan wie rerrer ni ei doahklongala nan ei pwekido. Ni tepdao I sohte diar mehkot, oh I wiahki me mehkoaros salongalahr. Sendin pehi kat ahpw uhd doahkehda nei tala limau wisekeseko. Ni ahi pwadikieisang nan ei pwekido, nsenamwahula ehu lelie. I uhd kihda kapakap en kapingkalahngan ong Semei Nanleng, pwe I esehier me E ketin sapengala ahi kapakapo.

Sangete ansouo leledohr met I sohte kak wadekada pasapeng koaros me I alehdier. Sohte rahn ehu me I sohte kin ehuong Semei Nanleng sang ni kapakap. E wia ehupene me I kin kesempwaliki—oh ma sohte I pahn salongala mehlel. Ma kumwail saikinte kin ahniki soangen minimin wet ong Samamwail Nanleng, I kangoangehkihong kumwail en koadoahkehda. Ni amwail pahn wia met, kumwail pahn warohng Sapwellime kamarain oh kaweid nan amwail mour kan—me anahn ong emenemen kitail ma kitail pahn pweida ni pali ngehn nan atail seiloak pohn sampah wet. Kohkiskisehkinkitail soangen kamarain oh kaweid pwukat ma kitail pahn peki. Mepwukat wia kisakis uhdahn kesempwal mehlel!

I kin kapingki oh karakarahngkihla ni ansou me Semei Nanleng kin ketkidohng ie Sapwellime kamarain. I esehlahr duwen kasawiada, en likih, oh eri idawehn. Pak tohto I alehdier soangen kamaraino. Ehu irair kapwuriamwei wiawihong ie nan Oakos en pahr 1987 ni ansoun kasarawiala tehnpas sarawi en Frankfurt Germany. President Ezra Taft Benson ieiang kiht ni keieu oh keriau en rahn en kasarawio ahpw pil samwalahr, eri ngehi me uhd kaunda tiepenehn kasarawi me luhwehdi kan.

Ni Rahn Kaunopo mie tiepene ieu ong souleng kan me kohsang Netherlands me kin kousoan nan district en Tehnpas Sarawi en Frankfurt. Mie emen atail sounkaweid wadawad men me I kin ese sang Netherlands, me iei Brother Peter Mourik. Mwohnte tiepeneo eh pahn tep, I ahniki pepehm me I anahne malipe Brother Mourik en kapahrek ong ienge mehn Netherlands ko nan tiepeneo, oh me ih me pahn tepin kapahrek. Ni menseng en rahno I sohte kilang ih nan tehnpas sarawio, eri, I ahpw ileklahng Elder Carlos E. Asay, me wia President en Area en wasao, oh idek reh ma Peter Mourik iang pato mwo. Mwohnte ei pahn kesihnenda oh kalangahda tiepeneo, Elder Asay ahpw sapeng ie oh nda me Brother Mourik sohte mih wasao, me e kedikediropw ekis wasa tohrohr, oh me e pilipilahne towehda ehu tiepene tohrohr rahn mandao.

Ni ansou me I kesihnenda mwoweo pwe I en kasamwoh aramas ko oh pakairkihda pwurokiramo, I pwurehng ahniki pepehm kehlail me I en pakairki me Peter Mourik me pahn tepin kapahrek. Met I soansuwedkidahr pwehki I ahpwtehn rong sang Elder Asay me Brother Mourik sohte douluhl mih nan tehnpas sarawio. Ahpw, ni ahi koapwoaroapwoariki kaweid kamaraino, I pakairkihda koul sang pwihn en koulo oh kapakap en ritingada, oh eri pakairki me tepin kapahrek pahn sang rehn Brother Peter Mourik.

Ni ei pwuralahn mwohndi, I ikintenglahng Elder Asay; I kilangada pohn meseo saloh. E ndahiengie mwuhr me ni ansou me I pakairki me Brother Mourik pahn tepin kapahrek, e uhdahn pwuriamweikihla. E nda me e esehier me I alehdi pasapeng me e ntingihdohu oh sansal me I wadekehr, oh e sohte douluhl kak wehwehki dahme I pahn uhd pakairkihki me Brother Mourik pahn kapahrek, nan ei esehier me sohte ih wasahkis nan tehnpas sarawio.

Ansouohte me mepwukat wihwiawi, Peter Mourik mih nan ehu tiepene tohrohr nan ohpis kan en Porthstrasse. Nindokon ah wie mihmihting, e pwururte sohpeila rehn Elder Thomas A. Hawkes Jr., me ansouo wia regional representative, oh idek reh, “Ia uwen mwadang en ahmw kak idaniehla ni tehnpas sarawio?”

Elder Hawkes, me kin pereniki tang wuk nan were kisin sidohsa sports car-o, ahpw sapeng, “Minit te 10 kita kak lella mwo! Ahpw dahme ke anahnehki kohla ni tehnpas sarawio?”

Brother Mourik nda me e sehse kahrepen eh anahnehki kohla ni tehnpas sarawio ahpw ihte me e ese me e uhdahn anahne kohla. Ohl riemeno mweselda ansouohte kolahng tehnpas sarawio.

Nanwerengen koulo, I kilikilangseli ni ei kasik me I pahn kilangada Peter Mourik pidolong. I sohte kilangada. Ahpw, e kapwuriamwei me I sohte pehm saloh. I ahniki pepehm sansal ehu me soahng koaros pahn mwahu te.

Brother Mourik pidolong ni wenihmwen tehnpas sarawio ni keimwseklahn kakakap en ritingadao, ahpw e pil saikinte ese dahme e mihmihki mwo. Ni eh seiseimeklongala, e ahpw kilangiehda nan tv-o oh pil rongada ei pakairki, “Ansou kiset kitail pahn rongasang Brother Peter Mourik.”

Elder Asay ahpw pwuriamweikihla douluhl pwe ni ansouwohte Peter Mourik aluhlongala nan pereo oh ahpw kohdahla mwowe.

Mwurin tiepeneo, Ngehi oh Brother Mourik ahpw koasoaia duwen dahme wiawi mwohn eh kapahreko. I kin medemedewe duwen pepehm me kodohngie rahno oh me pil kohieng Brother Peter Mourik. Irair kapwuriamweio kadehdehiong ie duwen kesempwalpen warohng soangen pepehm pwuko oh en likih—oh uhd idawehn—ni ansou me e kohdo. I ese ni soupeikasal me Kauno ketin kupwurki irail me towehda tiepenehn kasarawialahn tehnpas sarawio nan Frankfurt, en rong kadehde kehlail en Sapwellime ladu Brother Peter Mourik.

Maing riei ohl akan oh lih akan, atail kin ehuong Samatail Nanleng—me iangahki atail kapakap kan ong Ih oh Sapwellime kamarain ong kitail—anahn pwe kitail en powehdi melimel kan oh kasongosong kan en mour wet. Kauno ketin mahsanih me kitail en kin karanih Ih oh E pahn ketin karanih kitail; kitail en ngoangki rapahki Ih oh kitail ahpw pahn diar Ih.7 Ni atail pahn wia met, kitail pahn pehm Sapwellime Ngehno nan atail mour kan, pwe kitail en inengieng oh soupeikasal en uh ni kehlail oh tengetengedi nan mour pwung—pwehn kesihnen … nan wasa sarawi kan, oh dehr mwekidsang.8

Ni wekidek kan en sampah ar kin kapilkitailpene, oh lamalam mwakelekel eh wie sosohrala mwohn masatail kan, kitail en tamataman Sapwellimen Kauno inou kesempwal kan ong irail kan me kin likih Ih: “Kumwail dehr masak, pwe I kin ieiang kumwail. Kumwail dehr perki mehkot, pwe ngehi me amwail Koht. I pahn kin kakehlakei kumwail oh sewesei kumwail; I pahn kin apwalih kumwail oh doareikumwailla.”9

Inou kaselel ehu met! I kapakapki ni mehlel me soahng wet mehn wia atail kapai, ni mwahr sarawi en atail Kaun oh Sounkomour, Sises Krais, ahmen.